Moi, ajattelin kirjoitta tänne omasta tilanteestani , ku ei ole ketään kenelle purkaa tätä tuskaa mikä sisälläni on. Eli kyseesä on ero. Olemme vaimoni kanssa oltu yhdessä 24 vuotta, väliin mahtuu yksi aikaisempi ero mutta palattiin yhteen vajaan vuoden jälkeen ja aikaa siitä on se 12vuotta. Olen ollut aika huono puhumaan omista ajatuksista ,mutta puhuttua olemme tähänasti saaneet vaikeetki parisuhteeseen liityvät asiat. Tilanne muuttui reilu parivuotta sitten ku vaimoni kiinostui henkimaailman asioista ”diana cooper skuulin” kautta, kursitti itseään enkeli opettajaksi ja sitä myöhemmin yhä enemmän syventyi niihin asioihin. Alussa se olikin hieno huomata ihmisestä jota rakastaa se mielen rauha ja tyyneys
jota nämä asiat antoivat, mutta mitä enemmä hän asiota opiskeli sitä vaikeemmaksi niihin asioihin kommentoimine ja oman mielipiteen esillesaaminen oli. Kunnes lopulta en enää osannut uskoltanut niihin ottaa kantaa. Näin on menty tämävuosi kunnes viime viikon loppuna uskalsin näistä henkisistäasioist ottaa puheeksi. Järkytys oli kova kun hän ilmoitti ettei meillä ole enää mitään yhtestä , olen liian maalinen että ymmärtäisin hänen henkisyyden ja määränpään mitä hän tavoittelee.Kysyin että olisiko meidän suhde sitte loppu ja vaimoni vastasi kyllä asioita ei voi muuttaa minä en kuulu tulevaan. maailmani romahti. no ero järjetely on sitte aloitettu ,vaimo etsii asuntoa ja ero pitäsi laitta hakuun tällä viikolla.Suru on syvä koska rakastan häntä edellenki, mutta tunnen myös jonkinlaista vihaaki häntä kohtaan. täytyy vain jaksaa noitten lapsien takia olla edes jollai tapaa normaali koska niille tää on myös hyvi vaikeeta ku ero tulee. Anteeksi sekava kirjoitus, mutta jos tästä jotain selvää sais.
Moi,
Itselläkin reilu parikymmentä vuotta yhteistä taivalta takana ja asumuserossa ollaan. Minusta oma mahdollinen ero tuntuu täysin turhalta, kun tässä ei ole mitään dramaattista taustalla.
Sinunkin kohdalla ero vaikuttaa turhalta, mutta pystyisitkö elämään ihmisen kanssa, joka arvostaa hengellistä yhteisöään enemmän kuin sinua? Ihmettelin ensin, että olet nopeasti tullut pisteeseen, jossa rakkauden seassa on jo vihan tunteita. Ehkä sitä selittää se, että muutosta on ollut ilmassa jo parin vuoden ajan. Itsellä otti useamman kuukauden eroajatusten ilmitulon jälkeen ennenkuin mitään vihantyyppistäkään tuli puolisoa kohtaan tuntemiini ajatuksiin.
Moi. Oikeessahan sinä olet. Mutta ku sitä ei voi käsittää, miten ihminen jota rakastin,rakastan voi jättää kaiken sen mitä yhdessä on saatu rakennettua. Vaihtaa fantasiaan jossa vain hänen fyysinen minänsä on täällä. Meidän perheeseen kuuluu viisi lasta joista kaksi vanhinta on jo aikuisia ja molemmilla jo oma elämä. keskimmäinen opiskelee ammattikoulussa. Toiseksi nuorin käy kolmatta luokka peruskouluu, nuorin, isin prinsessa on viiden vanha. Olen vaimoltani kysynyt mitä tämä hänen masteropettaja on sanonut tästä ku ero tulee hänen opettamisen uskomuksien takia, vaimoni vastasi ei mitään. No syynki ymmärrän lypävää lemää ei kannata lopettaa. Isoimmat lapsista on ottanu pesäeroa äidistään koska tämä on ollut heille niin iso shokki , nuorimmat eivät oikastaan vielä ymmärrä mitä tämä ero tarkoittaa. Olen yrittäny puhua isommille lapsille vaimoni puolesta että eivät erkaantuisi äidistään täman takia.
No isopyörä pyörii vauhdilla. Vaimoni toi ero paperit allekirjoitettavaksi toissapäivänä, osituspaperit tehty ja vaimoni muutaa kahen viikon päästä. Itselleni tämä on erityisen vaikeeta, ku en pysty tekeen sitä surutyötä, koska vauhti on niin kova tämän asian etenemisen suhteen.
Paljon voimia sulle PuSa! Varmasti tosi vaikea tilanne. ☹️ Kuulostaa kyllä siltä, että tämä "henkisyys" on sekoittanut vaimosi pään.. Minulle tuli mieleen tästä nopeasta tahdista myös, että eihän hän vaan ole löytänyt niistä uusista piireistään itselleen jotain "sielunkumppania" johon on ihastunut??
Moi.
Niin siinä on käyny, nää jutut on vaimoni vieny täysin mukanaan. Ei osaa erottaa tarua todellisuudesta. Surkuhupasinta tässä on se että näihinasioihin hänellä on menny todella paljon rahaa ja tulee vielä menemään...On taas lähdössä uudelle viikonloppukursille kun masteropettajan mielestä vaimoni on valmis seuraavalle tasolle, eli kultainen atlantis koulutukseen. Ja tämän hinta varmaan on se tuhat euroa.Sääli että näihin ei voi kukaan puuttua ja tämähän on täysin laillista. Eikä tuo raha vaan se että ihminen joka on herkkä, ehkä huono itsetuntoinen ottaa nämä asiat todesta ja alkaa elämään fantasiaa.Todellisuus katoaa. Enkä tarkoita vain omaa vaimoani, näitä varmaan on paljon.
Uskomus mitä tämä järjestö opettaa pitäisi tuoda sitä elämäniloa kaikille ,mutta tämä on kyllä tuonut enemmän TUSKAA minulle☹️😭
moi.
Tänään oli varmaan yksi elämäni vaikeimmista päivistä. Vaimo vei muuttotavarasa uuteen kotiinsa. En tiedä kuinka tämä vielä voisi kääntyä hyväksi minulle niinku ne harvat ystäväni on minulle sanoneet. Viralliset asiat on muuten hoidettu paitsi yhteishuoltajuus asiat. ja kaikki tämä alle kahdessa viikossa. Eli kyllä tämä on jo jonkin sortin ennätys.
Hurjasti voimia sulle! Päivä on takuulla ollut rankka, eikä tänäänkään ehkä paljoa helpompaa ole. Ehkä vaikea uskoa nyt, mutta aika auttaa.
Eroa tehdessäni itselläni se muutto ja muu sellainen konkreettinen oli pahinta kidutusta, sen jälkeen vähän helpotti. Entisen yhteisen asunnon näkeminen tyhjänä väänsi sydämen solmuun.
Moi.
Kiitos paljon. Ei tämä vielä oikeen helpota. Ei tämä minun parempipuolisko ole täältä vielä pois lähtenyt. Isoimmat tavarat on vasta viety ensi viikolla sitte loput on kuulemma niin paljo muuta menoa. Minun sydän kyllä itkee kovaa ja olo ahdistaa. Olen hänelle täysin ilmaa. Minulle puhuessaanki katsoo vain ohi kuin en olisi olemassakaan. Vielä kolme viikko sitte kertoi rakastavansa minua. Miten asiat voi muuttua niin radikaalisti kun otin nämä enkeli asiat puheeksi. Onko tämä sitte niitten kosto ku epäilin näitten opetusten tarkoitus perää. Minua ahistaa ja tekisi mieli vain hävitä pois.☹️😭😭
Hei,
Tuosta eroilmoituksesta toipuminen ottaa tietenkin jokaisella oman aikansa. Helpottaa kuitenkin ajan myötä, mutta voi ottaa kuukausiakin aikaa. Tarvii miettiä kaikki tavat, jolla helpottaa omaa oloaan, mutta pidättäytyä fiksuissa tavoissa. Tämä kanavahan on yksi tapa purkaa tuntojaan.
Kovasti on vauhdikkaasti prosessi edennyt, se täytyy myöntää. Näetkö itse eron ainoana vaihtoehtona viimeisimpien vaiheiden jälkeen?
Niin en oikein enää näe sitä ihmistä minkä olen tuntenut reilu 25vuotta. Eroilmoituksen jälkeen aikaa ei ole ollut kuin näille hegellisille ystäville. Vanhin tyttäreni on ihan ihmeissään ku äippä ei enää pahemmin ole yhteyttä pitänyt vaikka ennen päivittäin viestittelivät. Ja erosta ei vielä tiedä vaimoni entisetkää ystävät. Tuntuu kyllä aika mahdottomalta yhteen paluu jos jotai radikaalia ei tapahdu. Tuon heggelisen opettajan sivulla on neuvvo että pidä ne vain läheisiimät ihmiset vierelläsi jotka ymmätävät sinua. Eli me tavikset jotka ovat vaimolleni olleet tärkeitä on si lempattu pihalle.
Moi.
Lopullinen muuttopäivä olis sit lauantaina. Vaimoni ei saanu ketään keveriks niin sovittin et minä ja tyttäreni autetaan,päästään kummatki omilleen. Ollaan yritetty päästä kompromissiin siitä mitä näistä henkiolennoista vaimoni voi puhua lapsille mutta aika vaikeeta on. Minusta ku tytär kohta 5v ei oikein vielä ymmärrä näistä. Vaimoni mielestä tytär jo näkee enkeleitä ja enkelipalloja joka puolen jo pojallakin on kyky siihen. En kyllä tiedä miten tää asia pitäs ratkasta vaikeaa kun pitäs vielä ensi viikolla tehdä paperit noista lapsista. Kyllä olisi ollut helpompi ero jos tässö olisi ollut kyse vaikka kolmannesta osapuolesta. Nää on hankalii😑❓
Ei vaikuta vaimoltasi kyllä oikein terveeltä käytökseltä, vielä jos välit etääntyvät lapsistannekin. ☹️ Toivottavasti hän jossain vaiheessa herää tuosta hurmoksestaan, ja voitte ainakin keskustella.. Varmaan todella raskasta tulla jätetyksi noin "järjettömästi". (No, raskasta se lienee aina.) Voimia! Pidä huolta itsestäsi!
Kiitos. Juu ei ole ei. Mutta mitäpä muutakaan voisi odottaa ihmiseltä joka elää eri ulottuvuudessa kuin me ja pitää niitä asioita yhtä todellisena ku me näitä normijuttuja täällä. Ikävä vain ku en osannu ottaa puheeksi näitä asioita ennenkuin oli liian myöhäistä. Ero on kyllä ollu minulle henkisesti todella raskas. Mutta on tämä myös jonkinlainen helpotus koska tuo enkeliuskonto kaikkineen asioineen on ahdistanu paljon ja ku näkee ihmisen joka on tärkeä menevän yhä kauvemmas todellisuudesta ei tarvitse miettiä niitä enää kokoajan. Ja tulot saan riittämään ku näitä juttui ei minun talodessa enää ole.
Paljon on elämä muuttunu kolmessa viikosa. Omaa tulevaisuuttani en ole vielä ehtiny miettiin miten tästä eteenpäin. Ja sori vähän tää sekava kirjoitus on tuota univelkaa jonkinverran ja just tulin töist.
harmin paikka teidän ero. - on noi henkimaailman jutut kovia juttuj. - mun tuleva ex hurahti niihin... mä itse en vaan voi sellaista oikein kestää; menettelee ielä kun pitää omana tietonaan.
kai sentään lapset jäävät sinulle????
lapset kyllä alkaa tommosia enkeli-juttuja pelkäämää, sillä eivät pienet lapset ymmärrä niitä. nyt on vaan äiti saanut lapset jotenkin mukaansa.
- meillä oli mun lapsuuden enkelitaulu(lapset+silta+enkeli) alle 4-vuotiaiden seinällä hetken, kunnes lapset sanoivat, että kuva pelottaa heitä. selitin kyllä että enkeli suojelee lapsia. - ei auttanut, joten taulu pois seinältä.
itse olen ollut lapsena/nuorena uskonnon uhri ja sillä on ihan hirveät vaikutukset vielä tänäkin päivänä, kun olen kohta 40-v.
tsemppiä sulle.
Kiitos niitä kyllä tarvitaan. Yhteishuoltajuus paperit pitäsi tehdä,mutta en ole enää varma kun ei ole saatu sopua vaimoni kans siitä mitä lapsille voi puhua näistä jutuista. Hänellä on varmaanki tarkoitus tuon nuorimmaisesta prinsessastani tehdä kristallilapsi kun on vaalee hiuksinen ja hyvin eläväinen tytöntyllerö. Kun otin asian puheeksi että en varmaankaa pysty kirjoittaan niitä papereita jos hän ei lupaa pitää lapsia erossa tuosta enkeliuskosta, niin hän kyllä haukkui minut julmaksi ihmiseksi jos nimeä paperiin en pistä. Vertasi joihinki uskontoryhmiin miten ne aivopesevät pieniä lapsia ja olisiko se sitten parempi. En kyllä ymmärtänyt pointtii koska en kuulu mihinkää erityiseen uskontoon vaan olen ihan normi ihminen. Ja minusta ku noista enkeleista ja henkiolennoista/ kuoleistaystävällisitä sieluista puhuminen on juurikin sitä mitä vaimoni kovasti arvosteli noista uskontoryhmistä. Sosiaalivirkailia jonka luokse meidän ens viikolla olisi tarkoitus mennä on nyt sairaslomalla ja se sopimis aika siirtyy. Hyvä nii koska joteki tämä olisi sovittava vaimoni kans ennen sinne menoa. En millään haluasi satutaa lapsia riitelemällä niistä koska kovasti jo kärsivät erosta yleesäkkin.
Minun henkiset voimat alkavat olla kyllä niin lopussa et kyllä arjen pyörittäminen on tosi vaikeeta. Toivon vähän helpotusta huomisesta ku vaimoni loppu tavarat viedään kerrostalolle ja alkaa isin viikko. Ilat meneeki sitte lapsien ehdoilla.
Tänään vietiin vaimoni loput tavarat pois ja tehtiin kaatis kuorm tavaroista joita kumpikaa ei halunut. Paljon siinä meni muistoja menneiltä vuosilta.
Luoja kuinka kaipaan häntä. En enää muistanu kuinka paljon toisen lähtö voi sattuu. Vaikeeta on. Miettiny täs olen et laistinko häntä niin paljon viime vuosina et se ajoi hänet näihin piireihin ja sai sieltä jotain arvokkampaa. Kaiken olen hänen eteensä kuitenki tehnyt, mutta se ei sit riittäny. Kyllä sydän itkee😭😭.
No onneksi on noi lapset kotona et jotain ees tästä perhe idyylistä jäljellä.