Seksuaalisuus vai selibaatti lapsettoman naisen osana!
Minulla on kirjava menneisyys, jossa oli paljon yhden yön suhteita, joita kaivatessani tuli lisää. Myöhemmin keksin pitempi aikaiset suhteet, joita ei erottanut yhden yön suhteista muutakuin seksuaalikumppanin pysyvyys. En ole asunut koskaan miehen kanssa yhdessä. Ja minulla on kokematta lapsien syntyminen. Mietin; Voiko minulla olla moraalisesti oikeanlaisia seksuaalisia toiveita ja tavoitteita? Onko seksuaalisuus, vaiko selibaatti on tarkoitettu lapsettomalle naiselle?
Ei ole miesystävälläni aikaa minulle. Kiireellisemmät asiat pitävät hänet liikkeellä. Itse en tiedä miten asiaan suhtautuisin, toisaalta näin on hyvä, toisaalta mietin persoonallista seksuaalisuuttani ja sitä mihin tarkoitukseen persoonallinen seksuaalisuus on luotu. 🙏
Persoonallinen seksuaalisuus tuntuu olevan luotu potenttiaalis-seksuaaliselle lykkäykselle.
😁 Persoonallinen seksuaalisuus ja moninaiset aistit. 😁 Aistit tulevat todellisuudesta, ja ovat todellisuuden jatkuvuuden aikaansaamia. 😁 Näin ajatukset eivät kyseenalaista aistien kuuluvuutta elämään. 😁 Moniselitteisesti todellisuuden pohjalta toimivat aistit eivät luovuta, eivätkä pääty epätodellisuuden yhtälöön. 😁 Tapahtunutta ei voi perua, niinkuin sitä mikä ei ole vielä tapahtunutta. 😁 Tästä seurauksena, moni asia jää järjestymättä todelliseksi tapaukseksi. 😁 Eikä tyytymättömyyttään asian tilaan julista, kuin asianosaiset. 😁
Persoonallinen seksuaalisuus selittää monia asioita, joillain on enemmän onnistuneita seksi kokemuksia kuin minulla, ja tästä seurauksena miesystäväni tuo mieleeni sulttaanin haaremissaan. 😁😆😴
Todellisuudessa mielikuvat saattavat olla valheellisia. 😁 Joten saattaa olla ettei miesystävälläni ole haaremia. 😆 En voi siitä olla varma, mutta saatan epäillä. 😴