Seksi uskottomuuden jälkeen???

Seksi uskottomuuden jälkeen???

Käyttäjä mariella aloittanut aikaan 10.11.2013 klo 01:50 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä mariella kirjoittanut 10.11.2013 klo 01:50

HeiūüĆĽūüôāūüĆĽ
Onnettomana ja hämmentyneenä kyselen teiltä, jotkaovat päättäneet jatkaa kuitenkin parisuhdettanne uskottomuuden jälkeen, kuinka pian ovat seksuaaliset halunne normalisoituneet ja olette saaneet nautintoa seksistä.
Meillä uakottomuuden julkitulosta n.vuosi ja vieläkään en tunne normaalia halukkuutta miestäni kohtaan.
Olemme kyll√§ harrastaneet seksi√§ mutta itse koen, ettei se tuo samanlaista tyydytyst√§, eik√§ halukkuutta tunnu ollenkaanūüė≥
Missä lienee vika?
Olen kyllä menossa seksuaaliterapeutille keskustelemaan mutta ihan yleisluontoisesti haluaisin tietää, onko tämä ihan epänormaalia???

Käyttäjä ainoa oikea kirjoittanut 09.03.2014 klo 11:37

Minulla (tai meillä) oli samanlaista kuin Sappella: kiihkeää seksiä pettämisen selvittyä,
ihmettelin itseäni miksi halusin niin paljon...vaikka sydän oli särkynyt...mutta sitten tuli takapakkia ja tällä hetkellä en kertakaikkiaan pysty seksiin, inhottaa ajatellakin kun tulee mieleen aina että toinen on tosiaan pitänyt jotain toista hyvänä ja vielä auton takapenkillä. Autoakin inhoan. Tiedän että mieheni olisi nytkin heti valmis seksiin, ei tämä tunnepuoli tunnu olevan miehelle niin tärkeää. Mutta niinkuin Sappe kirjoittikin, jos kommunikointi ei suju, niin minulle ei kyllä seksikään onnistu, ns. henkinen yhteys merkitsee minulle ilmeisesti liikaa....

Käyttäjä Loukattu30 kirjoittanut 23.04.2014 klo 13:22

Minullekin palasi halu olla vaimoni kanssa sen alkuvaiheen j√§lkeen kun tajusi ett√§ olin ollut melkein 10 vuotta saman ihmisen kanssa. H√§n halusi minua sanoi ja vakuutteli ettei se toinen merkinnyt mit√§√§n. Suhde oli jo poikki halusi vain minua. Annoin periksi kun ero ei onnistunut ja seksi oli parempaa tasoltaan kuin pitk√§√§n aikaan. Jotenkin se alkuun tuntui kilpailulta sit√§ toista vastaan, ei pystynyt olemaan rennosti ja yritti vain vakuuttaa kumppaniaan omasta paremmuudestaan. Katkeruus siit√§ ett√§ toinen nautti t√§ysill√§ vaikka oli rikkonut minut t√§ysin sis√§lt√§ ilman syvemp√§√§ merkityst√§ sattui. Tuli mainittua toiselle omalla pahalla hetkell√§ milt√§ minusta tuntuu seksin j√§lkeen ja yritti saada toiseltakin sen hyv√§n olon pois, mutta kun se voihkiminen ja supistelu alkoi seksin aikana toisaalta vahvisti itsetuntoa, ett√§ kai nyt oikeasti jotain osaakin. Yrit√§n valloittaa paljon ennen seksi√§ ja sen aikana ja j√§lkeen kun on ep√§itsevarma vaikka kaikkiin ehtoihin on suostunut mit√§ olen asettanut jotta jatkan liitossa. Toisaalta vaan on se tunne ett√§ h√§n ei ymm√§rr√§ minun herkistymist√§ni kun itsell√§√§n on taas niin hyv√§ olla. Itse kun ei ole koko suhteen aikaan toisen kanssa ollut niin ei muista mit√§ se toisen kanssa oli, ei kai mit√§√§n niin hyv√§√§ kuin nykyisen kanssa ollut. Minun kanssani olo on rakastelua ja nautintoa, toisen kanssa oli merkitykset√∂nt√§ n***imista, josta ei oikeasti nauttinut. V√§lill√§ vaan itsest√§kin tuntuu ettei rakastele vaan n***ii, koska ei p√§√§se henkisesti mukaan. Joutuu laittamaan ajatukset sivuun ja pakottaa se tuleminen, koska sisimm√§ss√§√§n ei tunne oikein mit√§√§n. Miettinyt ett√§ pit√§isk√∂ itsekin kokeilla muuta, jotta tiet√§isi sen oikean eron oman ja toisen v√§lill√§ vai antaako ajan tappaa n√§m√§ ajatukset. Tied√§n kyll√§ t√§st√§ kokemuksesta ett√§ pett√§m√§√§n ei koskaan pid√§ menn√§, vaikka aina olen sit√§ kokemusta vastustanutkin. Pett√§j√§ vaan ei pohjimmiltaan ymm√§rr√§ toista ja saa n√§hd√§ saako sen koskaan ymm√§rt√§m√§√§n. Mutta on paljon niit√§ hyvi√§kin hetki√§, jonka takia t√§t√§ kai kest√§√§ūüė≠

Käyttäjä Keaton kirjoittanut 17.04.2015 klo 13:26

Ensimmäisen pettämisen jälkeen 10 vuotta seksielämämme koki renesanssin. Sitä oli paljon, usein ja monipuolisesti. Siinä varmaan kävi niin, että halusin osoittaa vaimolleni, että mies löytyy kotoa ja seksi ei ole sen parempaa kodin ulkopuolella. Se meni varmaan överiksi ja tiettyjä ongelmiahan siitä tuli, mutta tasapaino siitä löytyi ja seksielämmme oli hyvää monen vuoden ajan. Seksi puute/laatu etc. vastaava ei ole koskaan ollut syynä pettämiseen. Fyysinen yhteys toimi.

Silti pettäminen uusiutui... Ja oli uusiutumassa... Ja... Niin...

Nyt en koe, että edes mitenkään haluaisin vaimoani. Se on surullista, sillä fyysisiltä mitoiltaan/näöltään tämä on aivan valioluokan naaras. Mutta ei vain nappaa. Jopa aamusuukon vaihtaminen tuntuu tekopyhältä ja itsensä pakottamiselta. Kun on pettynyt, oppinut luottamaan ja pettyy uudestaan, niin se on niin musertavaa. Varsinkin kun näistä on puhunut toiselle kyyneleet silmissä, että sitä pelkää, että toinen hylkää ja satuttaa, niin silti. Se on aivan käsittämätöntä. Ja silti pitäisi kyetä rakastamaan fyysisesti. Onko se velvollisuus?

Jännä vain, ettei viimeiseen puoleentoista vuoteen vaimolta ei saanut muuta huomiota kuin kyljenkäännön iltasella. Nyt pitäisi sitten vaan "kaneilla". Sorry, ei onnistu.

Käyttäjä PikkuMyy14 kirjoittanut 18.04.2015 klo 07:51

Meill√§ nyt yht√§kki√§ mies ei halua en√§√§n. En tied√§ miksi, en ole ottanut viel√§ puheeksi. J√§nn√§ kuitenkin koska h√§n se petturi on... tuntuu ett√§ on jotain mist√§ mulle ei voi kertoa...ūüėź

Käyttäjä Apolloperhonen kirjoittanut 19.04.2015 klo 09:30

Kun miehen suhde kolme vuotta sitten tuli ilmi, muuttui seksielämämme paljon. Halusin miestä, mutta toisaalta suostuin tekemään myös asioita, joita en muuten olisi tehnyt. Suostuin siis miehen mieliksi, koska pelkäsin että hän lähtee toisen naisen matkaan. Pelkäsin niin paljon, että menetän perheeni.

√Ąll√∂tt√§vint√§ oli, ett√§ mies halusi kokeilla parin vaihtoa. Onneksi koskaan emme niin pitk√§lle menneet, mutta kirjauduimme parinvaihtosivuille ja chattailimme muutaman parin kanssa. Minua ahdisti koko ajan, mutta siin√§ vaiheessa itsetuntoni oli poljettu hyvin alas.

Jotenkin nuo kaikki vain jäi ja niistä ei puhuttu.
Nyt seksielämämme on hiljaista ja pelkkää tarpeiden tyydytystä.

Omat tunteeni heittelevät laidasta laitaan.