Riittääkö yksi seksiasento?
Riittääkö onnelliseen parisuhteeseen vain yksi seksiasento eli se ihan perinteinen lähetyssaarnaaja?
Entäs kuinka moninaista pitää esileikin olla, voiko sen illasta toiseen, vuodesta toiseen käydä läpi saman kaavion mukaan.
Tätä vaan luetaan mutta ei kai kukaan viittihe vastata.
Mulla nousi tämä eteen, kun kävin poikakaverini työmaalla ja sen asunnossa siellä. Siellä asuu kyllä muitakin miehiä ja heillä oli sitten pornolehtiä ja katselin niitä aikani kuluksi.
Ja tuli mieleen, että jos mun poikakaverinikin noita lehtiä lukee ja haluaaa omaankin seksielämään noita asentoja, niin voi sitten olla, että olemma väärä pari. Koska en aio mennä kovinkaan solmuun yhden seksielämän takia, enkä edes osaisi.
Onpa vaikea selittää tätä asiaa, enkä edes kysynyt poikakaveriltani lukeeko se noita lehtiä vai ei.
Minä olen luullut, että olen suvaitsevainen ihminen ja ettei minua haittaa mitä toinen tekee vapaa-aikanaan. Sitten kun asia oikeasti tulee, niin huomaankin olevani aika vanhanaikainen.
Hei Maanvaiva 🙂
Jospa minä yli nelikymppinen vastaisin sulle, kun muita taitaa hävettää. 😳
Seksi on kahdenvälinen asia. Se mitä teette ja miten sen teette on yhteisesti sovittavissa. Kokeilla kannattaa, jos se tuntuu mahdolliselta.
Itse en kovin varhaisessa vaiheessa ymmärtänyt paljon seksin päälle. Yleensä poikaystävä purkautui niin aikaisessa vaiheessa, että seurustelimme jotain 2 vuotta ennen kuin onnistuimme hiomaan tekniikkaa niin paljon, että sain orgasmin. Alkuvaiheessa seksin taitamattomuus korvautui kuitenkin läheisyydellä ja valtavalla rakastumisen tunteella.
Tätä nykyä voisi kyllä jo kokeilla kaikkea mikä kiinnostaa, mutta pitkän parisuhteen haitta on taas se, että harvoin tekee enää mieli, vaikka tietääkin, että joka kerta onnistuu. Ja perinteisessä asennossa nainen saa varmimmin orgasmin. Mieshän saa sen joka tapauksessa. Yleensä.
Se haluavatko miehet erikoisia asentoja - HALUAVAT! Sen verran olen asiaan tutustunut, mutta miesten mielipidettä en tosin pysty kertomaan. Tieto perustuu kokemukseen.
Ehdottaisin, että kysyt poikaystävältäsi asiaa ja sitten mietitte, onko sitä mahdollista kokeilla. Seksi ei saa tuntua epämiellyttävältä, muutoin käy niin, että seksi tyrehtyy kokonaan. Eli molempien pitää haluta. ☺️
Ja jos nolottaa, sammuttakaa valot ja tutustukaa toisiinne.🙂👍
Terveisin ER
hei!
Maanvaiva heitti niin hämmästyttävän 😳 kysymyksen ettei siihen varmaan ole oikeaa vastausta. Mut monet ihmiset sait varmaan miettimään asiaa...
Mäkin mietin vuorokauden - ja tuumasin että : kyllä varmaan yksikin asento riittää hyvään parisuhteeseen. Toisaalta miksi ei kokeilis muitakin asentoja, perunastakin voi tehdä muitakin ruokia kuin muusia 😋
Kun/jos on oikein ihastunut ja luottaa toiseen, voi mokaamisen uhallakin kokeilla uusia juttuja. Ja vanhemmiten asioista puhuminen on helpompaa, myös niiden kokeileminen. Mulle on nautinollisinta istua miehen päällä...
Pornolehtien antama kuva seksistä ei varmaan kohtaa todellisuutta kovinkaan monen kohdalla, luulisin, toivoisin... Mun seksielämää lehdet ei akstiivisinakaan aikoina kuvaneet, elämäni oli aidompaa ja enenmmän elämän makuista.
Tällä hetkellä vanhapiika ja selibaattia 7kk, joten ehkä muisti tekee jo tepposet 😉
Kiitos vastauksistanne ja voitte tosiaan uskoa ettei tätä kysymystä ollut kovin helppo laittaa. Olin jo nukkumassa ja nousin ylös ja äkkiä kävin vaan kirjottamassa ja melkein toivoin ettei kysymystä julkaistaisi. Että se oli liian härski. Mutta nyt jo olen tyytyväinen, että kysyin, koska yleensä mun pitää asiaa kirjottamalla pohtia ja sitten vasta puhua.
Olen kyllä siinä vaiheessa seksielämässä jotta valot pitää olla sammuksissa tässäkin asennossa. Olen minä ennen seurustelua käynyt pornosivuilla mutta ajatellut niiden olevan vaan elokuvaa eikä todellista elämää. Eikä ne minua mitenkään kiihota, pikemminkin naurattaa.
Itse orgasmin saaminenkin on vähän sellainen juttu että senkin saamista tavallaan häpeän. Minusta on aivan luonnollista poikaystävän orgasmi, kun tavallaan ajattelen olevani hyvä seksissä.
Olenkohan minä ainut nainen joka häpeää orgasmin saamista miehen kanssa?
Pidän minä silti seksistä mutta haluan olla se hallitseva osapuoli, ehkäpä. Onhan niitä näköjään sellaisia asentojakin joissa nainen tosiaan saisi hallita koko hommaa? Sitten saa taas pelätä ettei osaa? Minä kai saisin raivokohtauksen, koska en voi sietää epäonnistumisia.
Tai minun ehkä pitää muuttua ja oppia ajattelemaan ettei kyse ole hallinnasta vaan tasavertaisesta suhteesta.
Me syömme perunat aina vaan keitettynä. Ehkä minä ensin kysyn, että haluatko välillä perunat paistettuna ja heti perään voisin vaikka kysyä, että haluatko sitten seksiäkin toisella tavalla valmistettuna? Minusta tuo kuullostaa minulle sopivalta tavalta edetä asiassa.
heh 😀 nauroin aivan vedet silmissä tuota Maanvaivan peruna-juttua... Yllätykset on yleensä seksi-elämälle hyväksi! Ja tee just niin kuin sinusta omimmalta tuntuu! Seksin suhteen ei ole todellakaan olemassa yhtä ainoaa, oikeaa tapaa toimia.
Hei Maanvaiva🙂🌻🙂🌻
Ajattelin että viitsinkö antaa mielipiteeni mutta älyvälähdys seksi ja sen salat- ovat osa meidän jokapäivänen ajatus ja mieliteko joko yksin tai kaksin ja mitä koske esileikin kanssa on kysymys paljon riippuu miten nainen tai mies on kiimassa ja jos molemmat ovat valmiit rakasteluun eli niin ei siinä mitä esileikkiä kaipaa, ja kaiken tämä kysymyksen huippu riittääkö yski seksiasento - no minusta se on käyhän mielikuvituksen puute jos ei kokeilee mitään muuta tai uutta tai sitten kokee että kyseinen asento on parisuhdelle aivan riittäävä niin ei siinä mitä sen kummemin tarvitse kommentoida .
Eikö rakastelu asennot ole enemmän parin keskinäisen asia eikä siihen muiden tai kolmannen ihmisen mielipide vaikuta,
Tämä keskusteluaihe oli todella yllättävä koska seksi on korvien välinen mielikuvien halujen rakastelumuoto ja se mikä asento kukin ottaa niin vanha kuten nuoressa parisuhteella ei ole väliä koska sitä rakastellaan eri asennossa tai ei, sitä tehdään joka tapauksessa vaikka seisaltaan wc sisätiloissa niin kuten pusikoissa jos tarve vaati ja sen mukainen asento että se tarve tule tyydytetyksi ja molemmat ovat tyytyväisiä molempiin sen seksin jälkeen, tämä oli omani näkemys seksiasennosta ja sen esileikistä.
🙂🌻🙂🌻
🙂🌻 hei
Seksi on osaa elämää - mielstäni siitäkin voi puhua tai kirjoittaa, jos haluaa!
Maanvaiva kirjoitti hallinnasta. Luulen että se voikin olla aika olennainen juttu (varsinkin) seksissä toisen kanssa... Jos antaa vietin viedä, ei itseään voi täysin hallita. Jos ei yhtään anna vietin viedä, voi jännittää liikaa nauttiakseen.
🙄 kimuranttia...
Hei v 1959 jousimiesnainen, jos tuo luki nimesi tarkottaa syntymävuottasi, niin voisit vaikka olla äitini ja varmaan siinä iässä kaikki seksiin liittyvä onkin itsestäänselvyys. Ja voi olla, että äitinikin olisi aika ihmeissään, jos häneltä olisin kysynyt kuinka monia seksiasentoja käytätte isän kanssa. En sitä kysy häneltä, koska en tosiaan halua asiaa edes tietää, aivan sama miten ovat ja missä ovat, kuhan en vaan näe enkä kuule.
Minä olen lähes 30v nuorempi. Oikeastaan kun luin sun kirjotuksesi asennoista ja paikoissa missä voisi sekstailla, niin taidan lopettaa koko sukupuolisuhteessa olemisin kokonaan. Minä en kyllä ikinä ole kiimassa, koirani ovat ja niitä pitää kaksin käsin piettää kiinni ja vahtia kaiken aikaa etteivät karkaa naapurikoiran kimppuun.
Minulta tosiaan puuttuu mielikuvitus, niin näköjään poikaystävältänikin jos pitää seksilehdestä hakea mallia. Mutta tämän ketjun pääpointti olikin se, että jos mulle riittää vain yksi asento ja mies haluaa monia eri asentoja, niin voimmeko silti olla onnellisessa parisuhteessa? Tietenni tähän on vastaus se, että kysy poikakaverilta. Mie ajattelinkin kysyä seuraavalla kerralla kun on pottuja ruuaksi. Tänään vielä varmuuden vuoksi keitin riisiä mutta aion kysyä.
Toisaalta miksi seksilehtien jutuista ei voisi puhua kuten muidenkin lehtien jutuista. Miksi ei voisi kirjottaa ja kysyä, että onko teillä tapana käyttää tollaisia juttuja mitä tuossa seksilehdessä esitetään?
Ei se silti sitä tarkota ettemme me kahdestaan loppujen lopuksi päätä sitä mitä teemme sängyssämme.
Kiitos kirjoituksestasi Tiitula
Hei Maanvaiva🙂🌻🙂🌻
Kiitos kun annoit palautteen.
Käänny joko Net-tuki neuvojiin tai seksuaaliterapian puolen niin sieltä saat vastauksia sinun omiin kysymyksiin .
Ei kukan osaa neuvo sinun parisuhteen seksisaloja koska se on niin henkilökohtainen.
hyvää kesä 🙂🌻🙂🌻
Iltaa.
Yhden sortin miehistä näkökulmaa täältä... Tai siis. Varmaankin riippuu miehestä, kaipaako monensortin akrobatiaa sänkyyn, ja varmaankin selvintä olisi kysyä asiasta - se, miten sen sitten tekee onkin se ongelma. Ehkä suoraan, rauhallisesti, mahdollisimman neutraalisti, sopivassa tilanteessa..
Itselleni pointti seksissä ei ole asentojen moninaisuus, eikä edes välttämättä laukeaminen: lähellä olo, luottamus, halu etsiä sitä, mikä tuntuu molemmista hyvältä - niillä sektoreilla liikutaan. Ja niitä kyllä vahvistaa sitten aiheesta puhuminen, niin vaikeaa kuin se joskus onkin ollut: seksi on kuitenkin niin intiimi, henkilökohtainen asia, osa omaa identiteettiä, hankalaa ottaa puheenaiheeksi... mutta oikeasti, hyvin palkitsevaa. Semmoinen mukava noidankehä, vaihteeksi: puhuminen lisää luottamusta mikä lisää seksin nautittavuutta mikä lisää luottamusta minkä ansiosta on taas helpompi puhua erilaisista asioista mikä lisää taas luottamusta...
Pornossa on otettava mielestäni huomioon se, että kysehän on yhdensortin fantasioista: osa saattaa kiihottaa/kiinnostaa ajatuksen tasolla, osa saattaa herättää halua kokeilla... En kuitenkaan usko, että kovinkaan moni ottaa pornoa ihan suoraan yksi yhteen omaan elämäänsä sovellettavaksi. Plus sitten se, että porno toimii omanlaisensa estetiikan puitteissa - läheskään kaikki pornossa esitetyt asennot eivät ole erityisen nautinnollisia kummallekaan osapuolelle, ovatpahan vaan sellaisia, mitkä näyttävät hyviltä kuvissa.
Hyvää kesänjatkoa, ja mukavaa yhdessäoloa - mitä muotoja se sitten saakaan 🙂👍
Yrmy
Hei taas Jousimiesnainen. minä olen puhunut net-tuen kanssa sellaiset seksijutut joihin hänen apuaan tarvitsen, esmes ehkäisyn. Hän myöskin on noin äitini ikänen, jos ei jo ihan mummonikin ikänen, etten häneltä kyllä kysy tämmöisiä asioita.
Ja yllätys, yllätys me olimme poikakaveri kanssa viime kesänä nuorten seksileirillä mutta se oli kai sitten liian lyhyt, koska tämä asia ei mulle selvinnyt.
Lisäksi kyllä minä tunnu saavan aika paljon apua tässä ketjussa vaikka ehkä se näyttäsi etten saa.
Kiitos paljon vastauksesta, yrmy. Varsinkin pidin tuosta sopivassa tilanteessa kysymisestä, koska uskon että tulee hetki jolloin on aika luontevaa kysyä asennoista. koska aiomme kai yhessä olla vuosia, ei tällä asialla ole kiire. Meillä ei vielä ole mun mielestä sellaista luottamusta siihen ettei toinen vaan häipysi pois, jos kaikkia asioita kysytään. tai tämä on mun näkökulma tai pelkokin oikeestaan. Mua ainakin jännittää vielä koko seksijuttu sen verran ettei sen aikana juurikaan mitään osaa sanoa, ettei koko juttu mene pilalle.
Hyvää kesää sinullekin, Yrmy.
Minä ostin sellaisen nuorten naisten lehden, ei mikään pornolehti kuitenkaan. Koska siinä oli juttu tee miehestäsi seksimestari. Ei onneksi ollut pitkä juttu eikä kuvia. Kuitenkiin siitä jutusta tajusin kuinka paljon nainenki voi vaikuttaa asioihin . Voisin vaikka aatella, että yhdistäisimme lehtemme poikakaverin kanssa. Olisi toisesta lehdestä kuvitus ja toisesta puhe. Että voisimme niiden avulla tehdä ikään kuin oman seksilehden. Sen nimeksi tulisi leikkaa, liimaa ja nauti seksistä.
maanvaiva kirjoitti 30.6.2008 13:3
----Minä ostin sellaisen nuorten naisten lehden, ei mikään pornolehti kuitenkaan. Koska siinä oli juttu tee miehestäsi seksimestari. Ei onneksi ollut pitkä juttu eikä kuvia. Kuitenkiin siitä jutusta tajusin kuinka paljon nainenki voi vaikuttaa asioihin . Voisin vaikka aatella, että yhdistäisimme lehtemme poikakaverin kanssa. Olisi toisesta lehdestä kuvitus ja toisesta puhe. Että voisimme niiden avulla tehdä ikään kuin oman seksilehden. Sen nimeksi tulisi leikkaa, liimaa ja nauti seksistä.
Yhteispeliähän se on... Tuo ajatus yhteisestä leikekirjasta/lehdestä kuulostaa tosi hyvältä - yhdessä tekemistä ja suunnittelua kummankin mielihyväksi ja nautinnoksi. Tosiaan, noita erilaisia lehtiä, kirjoja ja ties mitä materiaalia on kyllä, mutta mielestäni on fiksuinta olla ottamatta niitä kivitauluun hakattuina totuuksina vaan paremminkin jonkinlaisina suuntaviivoina, tai miten sen sanoisi... vähän niinkuin reseptikirjoina: sieltä voi poimia ideoita, mutta jos kirjan kirjoittaja on aivan saakelin innostunut valkosipulista ja se ei ole oma juttu, niin sitten reseptejä pitää säätää - poimia parhaat palat, keskustella "ruokaseuran" kanssa mieltymyksistä ja epämieltymyksistä (mikä tuntuu hyvältä, mikä ei, mikä nyt, mikä joskus, mikä ei koskaan...)
Hauskoja leikkailu, liimailu ja nautiskeluhetkiä
Yrmy
WAU mitä ideoita!
Tuo leikekirja kuulostaa minustakin hyvältä ja "reseptien" lukeminen/kokeileminen/laatiminen yhdessä.
Mulla on semmoinen kokemus että joidenkin miesten on hirvittävän vaikea puhua seksistä, vaikka ovatkin periaatteessa avoimuuden puolella. Tää on varmaan henkilökysymys, mut toivoisin myös että se olis osittain sukupolvikysymys. Että nuoret naiset ja miehet olisivat tässäkin asiassa avoimia kokeilemaan "reseptejä" (ja vanhat puhumattomat kuolis luonnonvalinnana kautta sukupuuttoon.)
----
Mulla on semmoinen kokemus että joidenkin miesten on hirvittävän vaikea puhua seksistä, vaikka ovatkin periaatteessa avoimuuden puolella. ---
Voi olla sukupuolikysymys. Tai olisiko sitten ylipäätään kommunikaatiotapojen erilaisuudesta kyse - ihmiset puhuvat eri tavalla, kuuntelevat eri tavalla... Se, minkä toiselle on viaton kysymys tai puhdasta uteliaisuutta, kuulostaa toisen korviin haasteelta, uhkalta tai tuomiolta...
Itse jouduin opettelemaan kyllä puhumisen. Tai ainakin siirtämään painopistettä jostain akateemis-teoreettisista asenteista siihen, miltä _minusta_ tuntuu, mitä _minä_ haluan, ja tietenkin siihen mitä voin tarjota 🙄 Mutta niinkuin sanottu, en kyllä kadu sitä opettelua yhtään 😎
Yrmy
Yhdestä on varmaan hyvä aloittaa, jos aihealue yleensä kiinnostaa. Sittenpä on jo jotain kokemusta.
Luulenpa, että seksielämää aloittaessa harva meistä on kovin varma itsestään - kyllä minä muistan, että minua huolestutti kaikki jutut pettämisistä, että millä lailla sitä kykenisi riittämään toiselle itsenään. Samalla viivalla oltiin kumpikin aikanaan, ei ollut sanottavammin kokemusta muista, kun yhteiseloa alettiin opetella. Muistan, kun näin oikein painajaisenkin. Niin pelkäsin, kun oikein olin ihastunut, että mies löytää paremman ja jättää. Tuli uneenkin se pelko - lopputulemana sitten totesin, että se riski vain on uskallettava ottaa. Että turha minun on vuorokaudet läpeensä murehtia sellaista, mitä ei ehkä koskaan tapahdu ja mistä en voi saada takuita keltään. Pitää vain elää nyt ja tehdä niin kuin parhaaksi näkee senhetkisellä kokemuksella. Sitä vaan ajatukset joskus laukkaa sen verran vinhaan, ettei niitä kerkiä hallita. Nykyään on mukavaa, kun on tämmöisiä keskustelumahdollisuuksia - voi purkaa mieltään ja saada muittenkin näkemyksiä asioihin, silti voi pysyä tuntemattomana nimimerkkinsä takana, mikä ehkä mahdollistaa myös todella vaikeiden asioitten käsittelyn ilman leimautumisen pelkoa.
Kyllähän uudet perunat on alkukesästä hyviä sillin kanssa, mutta jos niitä pitäisi syödä koko loppuvuosi niin kyllä minun tulisi ikävä paitsi riisiä ja makaronia myös muusia, kermaperunoita, paistettuja, ranskalaisia ja lohkoperunoita, erilaisista laatikoista nyt puhumattakaan... 😉