Ensimmäiseksi sinun kannattaa kartoittaa, mikä tässä kuviossa sinua vaivaa. Esimerksiksi ilmeisestikin se, ettet tiedä minkälaisia vaikutuksia tällä polttelulla on.

Puhu avoimesti miehesi kanssa siitä, mitä tunnet ja mitä epäilyksiä sinulla on. Kerro, ettet ole aikaisemmin tällaiseen tilanteeseen joutunut ja et oikein tiedä mitä ajatella. Sitten sovitte säännöt, joihin miehesi tulee sitoutua.
Voitte sopia esim. siitä, että se polttelu on VAIN kerran viikossa, eikä yhtään tai edes puolikasta kertaa enempää. Sitten, jos sinä koet että se on häiritsevää / ahdistavaa, sen pitää loppua. Voit sanoa, että suostut kokeiluun vaikka kuukauden ajaksi ja sen jälkeen sitten keskustelette uudestaan.

Minulla ei ole sen ihmeempää kokemusta huumeista, joskus olen pilveä kokeillut, mutten huomannut siinä mitään ihmeellistä. Ei jäänyt suurempia intressejä k.o ainetta kohtaan.
Henkilökohtaisesti en suvaitsisi puolisolta mitään säännöllistä ja suunniteltua polttelua. Jos joskus kertoisi kokeilleensa, niin tuskin hermostuisin, mutta jos sanoisi että haluaa alkaa pössyttelemään säännöllisesti, niin ei käy. Niinkuin ei käy alkoholinkaan kanssa.

Siitä ei ole mitään virallista tutkimusta, että kannabis olisi vaarattomampaa kuin alkoholi. Itse en todellakaan polttele (olen kyllä teini-iässä satunnaisesti kokeillut), mutta tunnen useammankin henkilön, jotka polttelevat ja heistä suurin osa ovat suoraan sanottuna idiootteja, joko ovat olleet hitaita ja hölmöjä jo ennen kannabiksen käyttöä tai siitä johtuen, en osaa sanoa, mutta joka tapauksessa siihen on syynsä miksi se on LAITONTA Suomessa. Siitä tulee erittäin helposti riippuvaiseksi ja oikein huonolla tuurilla se voi laukaista psykoosin. Mutta kaikista pahinta kannabiksessa on se, että se usein johtaa käyttämään vahvempia aineita ja aiheuttaa syrjäytymistä. Se on miehesi valinta, mitä päihteitä haluaa käyttää, mutta se on taas sinun valintasi, minkä hyväksyt. Mutta itse suosittelisin keskustelemaan miehesi kanssa, että miksi ylipäätään hän haluaa niin kovasti päihtyä eri aineista? Varsinkin jos olet harkinnut perheen perustamista hänen kanssaan. On lapsia kohtaan väärin jos perheessä käytetään päihteitä. En halua tuomita tai saarnata vaan aivan vilpittömästi suositella ettet hyväksyisi elämänkumppaniltasi huumeiden käyttöä.(Mielestäni alkoholi ja tupakointi ovatt taas asia erikseen). Toivottavasti keskustelu auttaa
🙂🌻

Menolly kirjoitti 18.11.2013 14:54

Ensimmäiseksi sinun kannattaa kartoittaa, mikä tässä kuviossa sinua vaivaa. Esimerksiksi ilmeisestikin se, ettet tiedä minkälaisia vaikutuksia tällä polttelulla on.
Puhu avoimesti miehesi kanssa siitä, mitä tunnet ja mitä epäilyksiä sinulla on. Kerro, ettet ole aikaisemmin tällaiseen tilanteeseen joutunut ja et oikein tiedä mitä ajatella. Sitten sovitte säännöt, joihin miehesi tulee sitoutua.

kroonikko kirjoitti 18.11.2013 klo 15.14
Mutta itse suosittelisin keskustelemaan miehesi kanssa, että miksi ylipäätään hän haluaa niin kovasti päihtyä eri aineista? En halua tuomita tai saarnata vaan aivan vilpittömästi suositella ettet hyväksyisi elämänkumppaniltasi huumeiden käyttöä.(Mielestäni alkoholi ja tupakointi ovatt taas asia erikseen). Toivottavasti keskustelu auttaa

Kiitos molemmille nopeasta vastauksesta, keskustella tästä asiasta kyllä pitää. Mieheni tuli hetki sitten kotiin, jos vaikka jonkun ajan päästä istuttaisiin vaikka sohvalle ja juteltaisiin asiasta.
Tosiaan itseänikin kiinnostaa MIKSI juuri nyt tekee mieli alkaa pössyttelemään, johtuuko se vain siitä että kun nyt kamaa olisi ns. tarjolla vai mistä. Ja varsinkin tuo, että se olisi säännöllistä. Miksi?
Ehkä saan vastauksia tänään.. kuitenkin koska asia minua vaivaa, niin ei se voi olla ihan tostanoinvaan OK. 😠

Ja kun kuviossa on kuitenkin tupakka ja alkoholi, niin eikö se nyt riitä. Itse en polta, mutta juon joskus kohtuudella, silloinkin yleensä lonkeroa tai kaljaa.

Saatiin keskusteltua. Mies oli yllättävän rauhallinen ja ymmärtäväinen, mikä on tosi hyvä juttu 🙂👍.

Tultiin nyt siihen tulokseen, että katsotaan miten homma etenee. Sanoin että mun mielestä se kerran viikossa kuulostaa liialta, vaikka jättäisikin alkoholin pois kuvioista. Sovittiin, että jos sauhuttelee pari kertaa kuussa, viikonloppuna. Yhtenä iltana. Sanoin myös sen, että en suvaitse tippaakaan lipsumista siitä mitä sovitaan.

Mies oli yllättynyt, että hänen mielestä siinä kerran viikossa ei olisi mitään outoa. Mutta ymmärtää miksi minusta tuntuu siltä, kun ei ole kokemusta asiasta millään asteella. Sanoi, että ei aio jatkaa polttelua sen kauempaa, kuin että pääsee alkoholista eroon.
(Ei siis ole alkoholisti sinänsä, vaan se on ollut enemmänkin tapariippuvuutta. Tottunut aina joka perjantai ostamaan mäyräkoiran, ja se on sitten pakko saada, ihan sama vaikka satais akkoja taivaalta -periaatteella. Homma paisui kaljan määrällä ja kohta olikin 3 kertaa viikossa kaljaa. Ei mitään känniörvellystä, mutta hiprakassa kuitenkin.

Siitä puhuttiin seurustelun alussa, ja silloin mies tajusi että hänellä on ongelma sen asian kanssa. Silloin saatiin yhteisymmärrys, että kerta viikossa riittänee, jos nyt on "pakko saada jotain rentouttavaa".
Yrittää nyt saada sen asian kunnolla hoidettua, parhaiten se tietysti hoitunee kun jättää sen alkoholin pois kokonaan hetkeksi. En itsekään juo usein, yleensä jos käydään kauempana kavereita moikkaamassa tai jotkut juhlat. Eli noin kerran kuussa ehkäpä, tai kahdessa.)

Mies sanoi myös keskustelun loppuvaiheessa, että jos mulle tulee sellainen olo että homma ahdistaa tai muuta vastaavaa niin lopettaa heti. Mun mielestä ton keskustelun jälkeen on ihan ok fiilis, jos katsoo nyt yhden kuukauden.
Hänelle on kertynyt ylipainoa, ja aikoo joulun jälkeen aloittaa taas salilla käynnin + muuten lenkkeillä jne. Saisi painon putoamaan "normilukemiin". Kaksi isoa "suunnitelmaa" edessä.

Ajattelin nyt katsoa miten homma etenee, kun sanoin lopuksi että mua vaan yksinkertaisesti pelottaa/hirvittää että jos tästä kehkeytyykin jokin katastrofi. 😯🗯️ Mies sitten oli hiljaa hetken, vakavoitui ihan miettimään. Lopuksi totesi, että ei nyt ole ihan niin varma siitä hommasta, että poltteleeko niinkään usein.🙂👍

....luulen että kaverit on innostaneet tohon hommaan, ja ehkä niiden seurassa tuntui hienolta idealta vaan lennosta vaihtaa alkoholi pössyttelyyn.😐
Mies on kuitenkin melko nopea innostumaan kaikenlaisesta "taivaanrannanmaalailusta", mut se innostus sit tuppaa laantumaan ennenkuin pääsee siihen varsinaiseen toteutumisvaiheeseen.. 😋 (Saa nähdä miten ton kuntoilun laita on, mut aion olla siinä kyl tukena.)

Kokemusta löytyy exän kanssa.
Silloin kun kannabis ei tule suhteen eteen, kaiken pitäisi olla ok. Itse en suvaitse (exän takia) yhtään kannabista, koska se pilasi osittain suhteemme. Exälle pössyttely oli melkein joka päiväistä sekä sitä oli pakko saada, muuten tuli raivopuuskia.
Jos meidän piti nähdä (treffit tms. mennä hänen kämpilleen), niin vastaus oliv älillä tämä: ''täytyy nyt kattoo kuinka kauan menee, et saadaan tota kamaa. Voi olla et menee puoltuntii tai neljä tuntii. Ennen sitä en kyl lähde.'' ja kyllä sattui. Kerran hänen hävittäessään yhden jointin, hän syytti minua varastamisesta. Itse en käyttänyt kuin suhteen alussa muutaman kerran, mutta huomatessani sen olevan todella tärkeää exälle, niin lopetin kokonaan.
Osa kavereista pössyttelee, mutta se ei häiritse, kunhan nykyinen mies pysyisi van siinä tupakassa.

Toivottavasti saatte sovittua asian 🙂

Riana kirjoitti 18.11.2013 17:34
Silloin kun kannabis ei tule suhteen eteen, kaiken pitäisi olla ok. Itse en suvaitse (exän takia) yhtään kannabista, koska se pilasi osittain suhteemme. Exälle pössyttely oli melkein joka päiväistä sekä sitä oli pakko saada, muuten tuli raivopuuskia.
Toivottavasti saatte sovittua asian 🙂

Kiitos Riana kun jaoit oman kokemuksesi ja mielipiteen asiasta!
Ymmärrän kyllä miksi et suvaitse kannabista suhteessasi, ja hyvä että pääsit entisestäsi eroon. Kuulosti todella itsekkäältä toiminnalta miehen osalta, törkeää sinua kohtaan. 😮 Kaikkea hyvää sinulle nyt loppuvuoteen ja siitä eteenpäin!

Tänään mieheni kanssa käydyn keskustelun perusteella:
olemme nyt molemmat laittaneet pöydälle mitä mieltä ollaan koko asiasta ja miten tästä eteenpäin sitten jatketaan.
Oli todella hienoa/hyvä juttu, että mies kuunteli ja ymmärsi mun pointin asiassa. Otti vakavasti keskustelun.

Katsotaan nyt miten tilanne kehittyy. Tosin keskustelun loppupuolella tuli sellainen olo, että mä olin ottanu asiasta ison numeron, ja mies vasta suunnitteli koko hommaa. 😟 Voihan se olla, mutta kuitenkin kun on tämmösestä asiasta kyse, haluan olla selvillä missä oikein mennään vai mennäänkö ja miten..
Näillänäkymin ollaan saatu sovittua asiat. 🙂👍

Hienoa että pääsitte keskustelemaan asiasta 🙂 ja että miehesi kuunteli sinua 🙂
En itse muuten olisi nähnyt ongelmia käytössä, jos se olisi vain pysynyt kerran viikon käytössä sekä ei olisi mennyt minun saatikka hänen perheensä edelle. 🙄

Meillä syttyi vain sota asiasta jos otin asian puheeksi. kannabiksen käyttö kuulemma auttoi häntä jaksamaan elämään tässä oravan pyörässä. 🙄
Erottuamme (mutta yhteyksissä ollessamme) exä oli päässyt vähän kovempien kamojen käyttöön. Nykyään en tiedä missä menee ja miten menee. Toivon kyllä hänen osalta, että olisi päässyt nuista eroon ja saanut elämästään kiinni.

Niin kauan kun siitä ei tule ongelmaa, kaiken pitäisi olla hyvin 🙂
Mukavaa jatkoa teille ja jaksamisia 🙂

Meneepä päivät jotenkin hitaasti nyt.. Nyt on pakko päästä vuodattamaan tilapäivitys tilanteeseen, koska ei se nyt ihan menny silleen ku elokuvissa. Mutta melkeen kuitenkin..

No, mies on nyt poltettut kahtena iltana yhdet, ja eipä siinä käytöksessä mitään kummoista ole ollut. Ehkä vähän iloisempi/rentoutuneempi ku yleensä, minkä luulis olevan ihan positiivinen juttu?

Tänään tuli tekstaria töissä ollessaan, että kuulemma tuntuu kauhean rajoittavalta että hänen pitää kysyä lupa minulta jos haluaa pössytellä tai ottaa vaikka lasillisen viskiä raskaan työpäivän päätteeksi.
No eipä mulla siinä muuta ongelmaa koskaan ole ollutkaan, mutta kunhan se pysyisi siinä yhdessä tai kahdessa ANNOKSESSA.
Yhdessä kohtaa mies kun tuppasi ostamaan 12x 0,5l lonkeroa, joista tosin on vain hiprakassa. Mutta selkeästi humalatilassa kuitenkin. Nykyään se juominen on pysynyt viikonlopuissa, koska sanoin että mä en tykkää siitä että juodaan keskellä viikkoa tommosia määriä. Oma isä oli alkoholisti ja kuolikin siihen, niin en oikein osaa ottaa "höllästi".

Tiedän että elämä on välillä tosi raastavaa ja kun hänelläkin on vielä ulosottoja puolisen vuotta ainakin maksettavana, ennen kuin pääsee niistä eroon.
Oon koittanu olla henkisenä tukena, ja mies on ihan hyvin alkanut hiffaamaan miksei niitä pikkuisiakaan laskuja voi vaan päästää menemään ulosottoon "kyllä ne sit ne perii". Koska se summa minkä ne perii on vähintään tuplasti isompi!

...en halua olla mitenkään rajoittava tai painostava. Välillä on vaan niin hankalaa saada mies ymmärtämään MIKSI munsta tuntuu joltain, koska hänellä on sellainen itsepäisyys-kohtaus meneillään. Oikeastaan aika lapsellistakin kiukuttelua välillä 😟 ..

Ehkä tästä viel löydetää yhteinen sävel asioihin, ärsyttää kun mies on välillä niin hemmetin herkkänahkainen. Sanois sit suoraan missä mättää eikä ala kiukuttelee yhtäkkiä jostain vanhasta asiasta. Eikös sen pitäny olla naiset ku ei osaa sanoa asioita suoraan? 😋 ...tai ehkä mä olen tässä se lapsellinen, kun on ikäääkin 8 vuotta vähemmän. Mene ja tiedä 😀
Joskus mietityttääkin, johtuuko osa näistä näkemyseroista juuri tästä ikäerosta...

Itse en kyllä valitettavasti osaa pitää toisen ihmisen päihtymystilaa "positiivisena" asiana. Ja edelleen korostan että huumeiden käyttäminen on Suomessa laitonta ja miehellesi voi tulla seuraamuksia jos jää niiden ostamisesta, hallussapidosta tai käytöstä kiinni. Ja muutenkin huumekauppa aiheuttaa käsittämättömän paljon maailmassa kärsimysta sekä ihmisten riistoa ja hyväksikäyttöä. Enkä tällä tarkoita syyllistää tai tuomita, vaan se on kylmä fakta.

Ei päihteitä voi käyttää ongelmien tai vaikeiden aikojen pakenemiseen, sehän vain pahentaa oloa ja lisää ongelmia, niin kuin varmasti tiedät. On TODELLA hälyttävää, jos miehesi pystyy juomaan mäyräkoiran eikä ole kuin hiprakassa. Siinä tapauksessa on alkoholin käyttö ollut liiallista jo pitkään kun on tuollainen toleranssi kehittynyt.

Se miten kuvailet parisuhdettanne (aikuinen mies pyytää sinulta lupia tekemisiinsä, ei maksa laskujaan ajoissa, ei halua itse asettaa itselleen rajoja ym.) alkaa kuulostaa jo enemmän lapsi-vanhempi suhteelta. Kenelläkään ei ole oikeutta parisuhteessa sanoa toiselle mitä saa tai ei saa tehdä. Kyllä se pitää itse ymmärtää jos loukkaa toista ja miksi tekee sen tahallaan. Ainoa mitä voi tehdä on muuttaa itseään, ei kumppaniaan. Ja eikö se alkoholiin käytetty raha pitäisi käyttää velkojen maksamiseen? Kuulostaa että miehesi ei pysty tai halua elää terveen aikuisen elämää, jossa päihteiden käyttöön ei liittyisi oman pahan olonsa helpottamista. Se tarkoittaa että hänellä on selkeästi päihderiippuvuus, vaikka käyttö olisikin vähäistä. Sitä voi olla alkoholisti vaikka joisi vain kerran kuukaudessa. Miehesi tarvitsee ammattiauttajaa selvittääkseen miksi halua niin kovasti erilaisia päihteitä käyttää. Voisit pyytää miestäsi tekemään päihderiippuvuustestin ja katsoa mikä tulos on. http://Www.paihdelinkki.fi sivustolta saa paljon asiallista tietoa päihderiippuvuudesta ja siellä on eri tahojen yhteystietoja, joihin voi lähiomainenkin ottaa yhteyttä ja kysyä asiantuntijan mielipidettä.

Ja jos olet elämässäsi aikaisemmin joutunut kärsimään alkoholismin vaikutusten vuoksi, niin luulisi miehesi ymmärtävän sen(?) enkä yhtään syytä sinua, jos sinun on vaikea hyväksyä tai sietää lähelläsi runsasta alkoholinkäyttöä, mutta valitettavasti totuus on, että et voi hänen puolesta päättää miten hän toimii, mutta voit itse miettiä sekä päättää mitä jatkossa elämältäsi ja parisuhteeltasi haluat ja tarvitset. Valitettavasti on niinkin, että jos miehesi ei halua asialle mitään tehdä, et sinäkään sille voi mitään. Toista ei pysty muuttamaan. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on mieheltäsi törkeää juoda noin paljon vaikka tietää taustasi ja mielestäni sinä vaikutat henkisesti vanhemmalta ja viisaammalta kuin miehesi, vaikka nuorempi oletkin. Ja jos olette haaveilleet perheen perustamisesta, niin eihän lasta voi hankkia, jos toinen vanhemmista kärsii hoitamattomasta päihderiippuvuudesta.

Toivon, etten kuulosta liian jyrkältä, olen vain puolestasi pahoillaan. Minusta on surullista, että olet joutunut elämässäsi menettämään läheisesi päihteiden vuoksi ja tänäkin päivänä joudut siitä kärsimään. Ja MUISTA ettei sinun tarvitse pahoitella sitä, miltä sinusta tuntuu kun miehesi noin käyttäytyy. Kaikkea hyvää sinulle ja toivottavasti saat asiat kuntoon 🌻🙂🌻

kroonikko kirjoitti 22.11.2013 22:35
Voisit pyytää miestäsi tekemään päihderiippuvuustestin ja katsoa mikä tulos on. http://Www.paihdelinkki.fi sivustolta saa paljon asiallista tietoa päihderiippuvuudesta ja siellä on eri tahojen yhteystietoja, joihin voi lähiomainenkin ottaa yhteyttä ja kysyä asiantuntijan mielipidettä.

Pyörin taas aamulla sängyssä kun en osannu vain "ottaa rennosti", kun alkoi taas pyörimään ajatukset päässä. Aloin miettimään, että ehkä mies siksi halusi "vaihtaa" alkoholin kannabikseen, koska sitä hän voi pössyttää vaikka keskellä viikkoa, eikä ole krapulaa seuraavana päivänä.
Tai sitten hän oikeasti yrittää päästä eroon siitä alkoholiriippuvuudesta, jonka kyllä tiedostaa, mutta en sitten tiedä voiko kannabiksen riippuvuutta mitenkään hallita itse. Olen kyllä tiedostanut, että se on hälyyttävää jos mies ei ole kuin hiprakassa juotuaan mäyräkoiran verran. Tajusin sen kun juttelin kavereiden kanssa, ja heidän miehensä joivat 2-6 kaljaa viikonloppuna, eikä välttämättä edes joka kuukausi. Alkoi tuntumaan TODELLA oudolta, että ei tainnutkaan oman miehen käytös olla "normaalia". Aikaisemmassa suhteessani ei ollut alkoholinkäyttöä, niin en osannut "verrata".

Aion jutella tänään hänen kanssaan, jos tekisi tuollaisen testin ja ehkä menisi juttelemaan jollekin ammattilaiselle miksi on pakko olla jokin päihde. Rentoutua voi ihan muullakin tapaa, mielestäni. Tulee jotenkin kurja olo, kun kaikki muut asiat on olleet hyvin.

On ollut, ja sitten taas ei ole. Häntä on monta vuotta vaivannut eräs uusiutuva sairaus, joka toimenpiteiden jälkeen tarkoittaa sitä, ettei hän saa hikoilla 3 viikosta - 2 kuukauteen. On lihonut sen takia, paino keikkuu jossain 140kg paikkeilla. Se vaiva on uusiutunut tänä vuonna 2 kertaa, mutta sairaslomat ovat olleet 2 viikon hujakoilla.
Vaikka hän on sosiaalinen ja puhelias/hauska, niin hänellä on todella huono itsetunto ulkonäön takia. Olen ajatellut, että juominen ja nyt tämä polttelu olisi juuri tuon takia, ja sen että pelkää töiden loppuvan ensi vuoden alussa kun sopimus pitäisi uusia, jos uusitaan. 🙄

Kiitos paljon vastauksestasi, kroonikko, olen aina miettinyt että jos itsestä tuntuu että asiassa on jotain mätää niin silloin siinä luultavasti on. Eikä tässä ole enää kyse siitä että en tiedä polttelusta paljoakaan, vaan siitä, että olen huolissani miehestäni. Toivottavasti asiaan saataisiin jotain järkevää suuntaa, ilman riitoja. Olen iltavuorossa ensi viikolla, niin ei nähdä miehen kanssa kuin aamuisin tunnin verran. Tai jos tulee riita niin ei voi sitten mitään, sitten koitetaan selvitä siitä.
Voimia ja jaksamista kaikille muillekin, miksi asioiden pitää välillä olla niin hankalaa...? Selviäis vaan koko juttu.. 😟

...lisäisin vielä, että miehellä tosiaan on olllut aika alamäkeä menneisyydessä perheen suhteen (nuoruus perhekodissa) ja työelämässä määräaikaisia työsuhteita.

....mies on nyt tällä viikolla poltellut... ma ja ke - la, tommosta pientä piippua. Muina iltoina 1 kerran ja eilen meni vissii 3-4 kun pelattiin netissä kavereiden kanssa peliä iltamyöhällä muutaman tunnin.
Ja siis joo, kuten tuossa aiemmin sanoin niin _sovittiin_ että kokeillaan kattoa miten tää kerran viikossa polttelu sujuu.

Eli siis ei ole pitänyt sopimuksesta kiinni. Miksi? Koska alkoi tosiaan pommittamaan mua yhtenä työpäivänä tekstarein että
"kyllähän mies saa ottaa krogilasillisen viskiä tai polttaa pössyt raskaan työpäivän päätteeks, tuntuu tosi rajoittavalta kun koko ajan pitäis vannoa samaa asiaa."

Kyse oli siis siitä, että mies totesi "voisin illalla pössytellä vähän 🙂" ja siihen sanoin jotain että "ok, mut muut viikot on sit kerran viikonloppuna, niinku sovittiin?" Ja siis siitä tuo rähjäys rajoittavuudesta. No, mä sitten tekstasin ummet ja lammet miksi oon tätä mieltä. Hän tuntui ymmärtävän ja pahoitteli että suuttui. Tiedän että häntä ahdistaa "määräily", koska hänen äitinsä on oikea päällepäsmäri.. Mutta sanoinkin että en mä ole aikeissa rajoittaa mitään vaan kerroin miltä munsta tuntuu ja mitä mieltä mä olen asioista. Että on juttuja, mitä mä en tuu hyväksymään. Tuntuu jotenki kurjalta, meneekö tää siihen että alan uhkailemaan erolla jos asioista ei kyetä keskustelemaan? Toivoin ettei, sit asiat on jo huonosti.

Noh, kuitenkin..
Hän sanoo, että sen huomaa milloin alkaa mennä yli käyttäminen. Että kun polttelu ei nää käy päähän, niin sit pitää huolestua. Ja polttelulla hän tarkoitti tuota yhtä piipullista.
Tavallaan osa minusta haluaisi uskoa ja luottaa siihen, että hän tietää mitä tekee. Mutta jos tänään asiasta tulee raivoamista/suuttumista, tarkoittako se, että mies on siksi vihainen, ettei ole itsekään varma mihin on menossa?
Voi että kun ärsyttää, asiat alkaa olee jotenkin ihan jees kaikinpuolin niin sit pitää keksiä kannabis. HUOH.
Katsotaan miten käy..

kroonikko kirjoitti 22.11.2013 22:35
Ja MUISTA ettei sinun tarvitse pahoitella sitä, miltä sinusta tuntuu kun miehesi noin käyttäytyy. Kaikkea hyvää sinulle ja toivottavasti saat asiat kuntoon 🌻🙂🌻

Pidän tuon mielessäni.. vuodesta 2014 tulee jollain tavalla itselleni mullistava, aion ottaa enemmän "kiinni" omasta elämästä. Nyt se on seilannut jo pitkään työ - koti -työ väliä, vaikka elämästä pitäisi nauttia vielä siihen päälle..
Jos tuo nyt kävi järkeen 😀

..noh, tilannepäivitys ja TOIVON että asiat menee ylöspäin. Juttelin miehen kanssa aamukahvilla, ja hän sanoi "tottakai" kun sanoin että mun mielestä siitä sovitusta nyt pidettäis kiinni, tuntuu huonolle jos polttaa viikossa useasti. Eli nyt sitten viikonloppuisin voisi poltella, jos haluaa.
Ei ollut mitään riidantapaistakaan ilmassa, mikä on mun mielestä positiivista. Tuntuu, että hän tajusi viikonlopun aikana etten nalkuta asioista siksi että haluan vaan siksi että välitän.
Eilenkin sanoi muutamaan otteeseen miten iloinen on meidän suhteesta ja et kaikki sujuu hyvin meidän välillä.
Siitä tuli hyvä fiilis ☺️❤️

Kuitenkin positiivista oli huomata, että mies on ollut ilman tippaakaan siideriä koko tämän viikon. 🙂

Minulla on kokemuksia monista huumeita käyttävistä miehistä. Itse en ole koskaan edes kokeillut aineita, mutta kohdalleni heitä on sattunut varsin monta.

Jokainen huumeita käyttävä osaa perustella itselleen ja muille miksi hän käyttää rentoutuakseen, alkoholin sijaan, lääkkeeksi jne...

Nykyisessä suhteessani mieheni huumeidenkäytön paljastuttua muutama vuosi sitten, pakkasin hänen kamat jätesäkkiin ja kerroin vaihtoehdot joko lopetamme parisuhteemme tai hän lähtee hoitoon. Hän valitsi hoidon. Helppoa, ei ole ollut vuosienkaan jälkeen ja monet pilvet olen heittänyt wc pöntöstä alas.

Huumeet ovat todella suuri rakkaus, joten ei ole mikään ihme monen käyttäjän kohdalla, että valinta on ihmissuhteen sijaan aineet.

Voimia kaikille huumehörhöjen kanssa eläville ! Ikävä kyllä heitä riittää.

Voi Valkoruusu, kuinka tekstiisi samastuin!

On jotain niin raskasta elää tuollaista elämää. Meillä on vähän sama tilanne, tausta hyvin samankaltainen mutta minä olen ottanut jo sen ero-askeleen: käyttö loppuu tai minä lähden. Mies on nuorempana paljonkin "vain poltellut", käyttänyt vahvempiakin, käynyt todella pohjalla. Ehtona aikoinaan yhteenmuutolle oli, että ne hommat loppuu. Uskoin häntä. Sittemmin minua todella häiritsi hänen viinankäyttönsä; se oli joka viikonloppusta, minne tahansa mentiin aina oli suunnitelmissa viinan juonti. Itkin monet kerrat että minä en jaksa sellaista, niin juomiskeskeistä kumppania. Itse kun ei juonut kun muutaman kerran vuodessa. Välillä aina mietin sitä huumemenneisyyttä, mutta sivuutin sen taitavasti.

Ensin paljastui polttelu. Se oli shokki: olin niin uskonut häntä että ne hommat on loppu! Näkemykseni oli ehkä hieman mustavalkoinen, liikuin vieraalla maaperällä, tuntematon pelotti. Sitten, ihan tänä syksynä, häneltä löytyi lääkeliuska. Olin musertunut. Ilmoitin että tänne ei ole enää tulemista, etsiköön uuden asunnon. Todellakin asennoiduin siihen, että tämä ei voi jatkua, en halua elää tässä epävarmuudessa.

Niina42 kirjoitti osuvasti, että jokainen huumeenkäyttäjä järkeilee käytön syyt itselleen ja epäilijöilleen. Sain kuulla paljon perusteluja: saa rentoutua. Eihän siitä ole mitään haittaa itselle tai muille. Ei ole krapulaa. Turvallisempi se on kuin alkoholi. Niin. Hän todellakin oli vähentänyt kaljanjuontiaan viime keväästä lähtien. Oliko se vaihtunut eri aineeseen?

Mutta aina kun asiasta olemme keskustelleet, olen joutunut hirvittävästi perustelemaan hänelle, miksi näen sen niin pahana. Miksi tosiaan? Johtuuko se siitä, että en ole missään, koskaan aikaisemmin huumeiden käyttöön törmännyt? Että en tiedä käytön todellisia seuraamuksia? Koska se vain on laitonta ja täten epäsopivaa? KOSKA PELKÄÄN ETTÄ JONAIN PÄIVÄNÄ SE JOHTAA JOHONKIN MUUHUN KÄYTTÖÖN?!? Riittäisikö se syyksi? En tiedä vastausta, varmaan vähän kaikkia noita. Mutta ihmettelenpä vaan, miksi MINUN pitää perustella kantani... Mutta menin niin pitkälle että oli kaksi vaihtoehtoa. Oli syyni mikä tahansa, en halunnut elää sellaisen ihmisen kanssa, joka käyttää muuta kuin tupakkaa (ja alkoholia hillitysti). Miksi minun pitäisi osata perustella miksi sallin alkoholin mutten muita päihteitä? No, hän halusi elää kanssani.

Nyt ehkä saan kauhistuneita huokauksia, että miksi vielä annan anteeksi. En anna enää, tämä oli viimeinen kerta. Ja todella toivon, että hän muistaa sen. Haluni uskoa häneen ja hänen elämänparannukseen on luja. Hänen nuoruutensa on mennyt hukkaan, ja kaikille on annettava mahdollisuus. En kiellä häntä käyttämästä, mutta minä ja hänen aineensa ei mahduta samaan talouteen. Rakkaus voi osaltaan kyllä olla myös sokea... Ja näkökantani myös hieman naiivi. Olen ehkä antanut liian monta kertaa anteeksi, tai ehkä minulla ei ole ollut syytä edes odottaa anteeksipyyntöä. Elämä ei ole helppoa.

Anteeksi itseni toisto niille jotka ovat jo purkauksiani lukeneet. Toivon Valkoruusu että pääsette yhteisymmärrykseen asian tiimoilta! Tunnen niin tuskasi ja epätietoisuutesi! 🙂👍

Nina42, olen huomannut että syitä riittää. Vaikka se tuntuu pahalta, niin olen valmistautunut tekemään sen päätöksen, jos sanomiset ja suunnitelmat eivät toteudu, mitä mies on kaavaillut ensi vuodelle. Tällä hetkellä asiat tuntuvat olevan ok, vaikkakin varjostaa elämää että miehen määräaikaista sopimusta ei jatketa ensi vuonna. Sen asian hän otti yllättävän rauhallisesti ja "aikuismaisesti", tarkoitan siis että normaalisti kun jokin asia menee metsään niin mies on todella pinna kireenä ja pitää saada sitä siideriä heti. ..nyt on ollut perus perjantai iltana juominkia samalla kun pelailee koneella. Se on mielestäni ihan ok, koska on hänelle tapa.. sekin on tosiaan vähentynyt/on hillitympää verrattuna mitä oli pari vuotta sitten. Tosin silloin miehellä oli masennusta kärsimänsä sairauden ja senhetkisen työttömyyden takia.

..ollaan tässä nyt viime viikkoina puhuttu ihan asioista, keskusteltu vakavastikin. Mies ei ole poltellut ruohoa yli 2 viikkoon, mitä oikeastaan ihmettelin, koska käsitin että hän päätti alkaa pössyttelemään viikonloppuisin.
..luulen, että hän tajusi näkökulmani kun puhuin hänelle siitä, että en pidä ruohon polttelusta. Minusta se voisi olla ok pari kertaa vuodessa, mutta ei viikottain. Kerroin, että se pelottaa minua. En halua sellaista isää lapsille, ja lapsia haluaisin kyllä hankkia muutaman vuoden kuluttua. Hän on poltellut nuorena mutta ehkä aikuisena voisi keksiä muita tapoja rentoutua..
Ja tosiaan, hän on siis poltellut/käytellyt alle 21 -vuotiaana, ja me aloimme seurustelemaan kun oli 28 -vuotias. Siinä välissä kuvioissa on ollut enimmäkseen alkoholi, pössyttely oli ehkä kerran vuodessa jos sitäkään.

Luulen, että hän käy läpi jotain vaihetta. Kauheasti kaipaillut nyt tietoa lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Etsinyt vanhoja koulukavereita facebookistakin, vanhoja opettajia. Hän on muuttanut monesti ja kavereiden yms numerot hukkuneet matkalla. Toisaalta ymmärrän häntä, toisaalta en osaa ajatella tilannetta hänen kannaltaan. Ei minulla ole tuommoista tarvetta ollut, ehkä se tulee kun olen yli 30v 😋
..jotenkin tuntuu, että ehkä se ruohonpolttelu oli jotain tuohon liittyvää. Koska ei se näemmä nyt ainakaan tällä hetkellä ole pakkomielle. Tai muutakaan... Seurailen tilannetta, ja toivon että tämä menis parempaan päin vaan.

Tosiaan mainitsin noista suunnitelmista/lupauksista, joita mies on tehnyt alkuvuodelle. Perus "pudotan painoa", mutta hänen kohdallaan kyse on jo terveydestä. Hän sai leikkausajankin alkuvuodelle, ja toivonmukaan pääsee nyt vihdoin eroon monta vuotta vaivanneesta (kerran-pari vuodessa) inhottavasta vaivasta..
Vähentää juomista, vaikka tällä hetkellä se on jo kerran viikossa. Tottakai olisi hienoa, että olisi vieläkin vähemmän.
...olipas avautuminen. Toivon etten kyllästyttänyt ja tekstistä sai jotain selkoa.

..katsotaan mitä loppuvuosi pitää sisällään ja toivon kaikille myös tsemppiä ja hyviä tapahtumia! Kiitos Hupulle kirjoituksestasi, on todella lohduttavaa kuulla että joku ymmärtää miltä tilanteeni tuntui. Kuvailit tuntemuksiasi juuri sellaisilla sanoilla, joita olisin itsekin käyttänyt.
Pakko sanoa, että jos saisin selville jotain lääkkeiden käyttöä.. tai vahvempaa kuin tuo kannabis.. se olisi sitten siinä. Mulla on vielä elämä edessä, enkä todellakaan aio heittää sitä hukkaan. Joskus tuntuu ettei tiedä mitä elämältä haluaisi tai minkä riskin sitten ottaisi.. ....kiitos vielä kaikille vastanneille, tämä on ollut todella iso apu minulle.