Hylättynä jälleen kerramn
Hei!
En tiedä, miten tämän kertoisin. Itkenyt olen pitkin päivää. Itku tulee pyrähdyksinä. Menneisyydessä on aviero pari vuotta sitten. Se päättyi, kun mies kyllästyi minuun ja rakastui toiseen. Liittoon liittyi myös valehtelua ja väkivaltaa. Olin päässyt kuin vankeudesta vapaaksi.
Vajaa pari vuotta sitten ihastuin työkaveriini. Ei missään vaiheessa muutettu yhteen. Soiteltiin päivittäon. Tavattiin töissä päivittäin, kunnes meidät irtisanottiin, tehdas lopetettiin. Rakasteltiin lähes viikoittain. Hän opetti mulle, mitä hyvää voi naiselle tehdä. Olin aikaisemmin ollut seksuaalisen hyväksikäytön uhri. Mulle seksi oli vaikeaa. Hän eheytti mut. Me tavattiin ja rakasteltiin lähinnä silloin, kun miestä panetti.
Tänään hän ilmoitti, että haluaa lopettaa, koska ei ole onnellinen. Mä murruin täydellisesti. Mitä mä tein väärin? Hän ei inhoa minua. Hän ei vaan rakasta. Miksi rakkaus tekee kipeää? Tai kun tajuaa, että rakastit yksin? Tällä hetkellä epätoivo on suuri. Pelkään kuolemanhalun nostavan päätään.
En kuitenkaan halua luovuttaa. Opiskelen uuteen ammattiin ja mulla on neljä ihanaa lasta. Mun tarvii jaksaa huomennakin. En uskalla mennä nukkumaan.