Juhannus oli ja meni, toisen juodessa. Muutama viikko ollut rauhaisampaa kun sukulaisiaan ollut kylässä, tälläkin aikaa hän on tosin salaa juonut.

Eilen aamulla löysin hänen kassistaan kortsupakkauksen. Menin shokkitärinässä herättämään hänet tokkurastaan ja kysyin mitä nämä ovat ja pyysin kertomaan totuuden. Oli ne kuulemma joskus ostanut siltä varalta että joskus tarvitsee. Mitään muuta ei sanonut... Perjantaina lähdössä kavereiden kanssa laivalle; sanoin että nämä on varmaankin ko. reissua varten hankittu. Olivat kuulemma joitakin kuukausia jo kassissa olleet, ajatellut tosiaan että niille tulee tarvis.

Illalla menin nukkumaan, hän jäi katsomaan tv:tä ja juomaan. Yöllä alkoi paukkua viestejä; kuinka kaikki on minun syytäni ja olen ympäristön myrkyttänyt omalla paskallani. Kysyin kuinka hän kehtaa sanoa minulle, vaimolleen, että ne on mahdollista tarvetta varten hankittu. Ei vastausta, vain syytöstä takaisin minulle, hänessä ei mitään vikaa. Pyysin lukemaan viestit vielä tänään selvin päin ja kääntämään asetelman toisin päin... Saako tällaista ihmistä tajuamaan enää mitään? Olenko ollut tietämättäni vuosia yhdessä narsistin kanssa?

Hän on ollut nyt pari viikkoa pitämättä sormuksia. Tänään minäkin jätin ensimmäistä kertaa sormukseni pöydälle.

Viikko edellisestä kirjoituksesta löysin potenssilääkkeitä... Nyt oli viikonloppuna laivalla pitkällä risteilyllä "kaveriporukassa", mutta sunnuntaina iltapäivällä myönsi olleensa reisussa naisen kanssa. Laitoin maanantaina eropaperit menemään, hän saa ne tänään kotiin tultuaan?

Pelottaa, mitä taas illalla kaljoissa edessä, lapset kotona? Tuska sydäntä riipivää 😭.

Melkein pari kuukautta on hurahtanut kuin huomaamatta, pitkästä aikaa kävin täällä lukemassa kuulumisiasi. Harmillista, että asiat eivät ole menneet toivomaasi suuntaan vaan olet todennut että avioliitto on nyt ohi. En oikein tiedä, mitä tässä pitäisi sanoa mutta toivon sinulle suuresti voimia ja uskoa tulevaisuuteen. Ehkä näin sitten on kuitenkin parempi.

Meillä tilanne on se, että asioista on puhuttu paljonkin ja minkäänlaista pettämistä ei ole tapahtunut. Keväinen puhelimen näplääminen oli minun ylitulkitsemista, liittyi varmasti siihen kun suhteemme tila huononi niin nopeasti. Tai eihän se edes yhtäkkiä huonontunut, vaan molemmat viimein uskallettiin sanoa ääneen että nyt on menty metsään ja pahasti. En tiedä yhtään miten tässä lopulta käy, mies ei oikein usko yhteiseen tulevaisuuteen mutta ei ole kuitenkaan täysin halukas vielä luovuttamaankaan. Kovin ristiriitaisin tuntein mennään. Sovittiin, että mennään sinne parisuhdeterapiaan ja lupasin varata sinne ajan. En ole vain saanut sitä aikaiseksi ja en tiedä miksi se on tuntunut niin vaikealta, vaikka ihan aidosti haluan sinne mennä. Tuntuu, että täysin kiikunkaakun tässä mennään vaikka arki on ollutkin välillä ihan mukavaa. Mutta sitten yhtäkkiä tulee taas pudotus ja ahdistus. On tämä kyllä raskasta.

Kiitos ja voimia sinulle, todella. Palataan.

Kyllä sitä ajattelee että minkä takia elämä parisuhteissa pitää tälläisiksi järjestää. Aikuiset käyttytyy kun teini-ikäiset. Peuhaavat milloin kenenkin kanssa ja valheita valheita. Ei väliä onko perhettä tms.. Vaimo kärähti niin kaverihan se vaan hänelle oli. Ihan vaan olkapäänä oli ollut ja kuunnellut kun tyypillä oli murheita ja sitten vaimo selitellyt omia murheitaan. Sitten jonkin ajan päästä (2kk.tta) selvisi että oli halaillut ja suudellut kun niin oli paha ollut tällä herralla olla.. Mitään muuta ei ollut tapahtunut..muka. Sanoin että jos on muuta tapahtunut niin siinä ovi ,ota ja lähde. Valheessa en ala sun kanssa elämään. Sanoi että sen takia ei tarvi lähteä mutta muuten kyllä pitää molempien harkita jatketaanko vai ei. Jaksamisia kaikille kärsineille🌻🙂🌻

Eropaperit siis jätetty, mies menee huomenna toista asuntoa katsomaan. Epätodellinen olo... Ma aamuna itki ja katui ja kysyi voinko pettämisen unohtaa, illalla mieli toinen. Ti laittoi suhteen naiseen poikki, sanoi että haluaa katsoa meidän korttimme ensin loppuun, seuraavana aamuna mieli toinen ja katui poikki laittoaan. Varmasti ottanut häneen taas yhteyttä. Lapsille kerrottiin eilen että isi ja äiti eroavat, sydäntä riipi 😭. Asunto yksityiseltä, jos "hyvin" käy muuttaa ensi viikolla. Miten tästä nousee ja jaksaa lasten kanssa? ☹️

Jäi kirjoittamatta... Lastenvalvojalla käytiin keskiviikkona, osituksen suunnittelussa torstaina. Välittäjää ei silti puheistaan huolimatta ole pyytänyt. Mitä odottaa; että minä hoidan senkin niin kuin kaikki muutkin järjestelyt tähän asti, hänen asunnon hankintaansa lukuun ottamatta..?

Hei
Ajattelin jättää pari sanaa kommenttina. Miehelläsi vaikuttaa olevan ihan intiimisuhde, mutta ihmettelen noita potenssilääkkeitä. Mikäli hän todella haluaisi vierasta naista, ei kai siihen lääkkeitä avuksi tarvittaisi?
Jää jotenkin tunne, ettei tässä jutussa ole kaikki palaset kohdillaan. Ei taida miehesi aidosti rakastaa tuota vierasta naista??
Onko sinulla tietoa siitä, kuka tämä nainen on?
Meillähän koko perheen tuttu, vähän kuin "äitihahmo" sai miehen ymmärtävän keskustelun avulla seksisuhteen yritykseen. Potenssi ei vain toiminut halutusti ja pari kertaa yritystä oli. Miestä inhottaa nyt ne asiat niin, ettei niistä saa edes puhua.
Onkohan miehesi psyyke ihan kohdillaan???
Tuntuu siltä, että hän on nyt tekemässä elämänsä suurinta erehdystä, mikäli valinta kääntyy tuon vieraan naisen puoleen😐
Toivon sinulle kovasti voimia...niitä sinä taatusti tuon sekamelskan keskellä tarvitset 🌻🙂🌻

Miehellä myös aiemmin ollut potenssin kanssa ongelmia, mutta meidän suhteemme aikana (vielä kun en tiennyt tästä toisesta mitään) ei tehnyt mitään sellaisia hankkiakseen. Hankki ne naisen kanssa tehtyä laivamatkaa ennen ja sitä silmällä pitäen. Tiedän kuka nainen on ja että pitää tähän nyt yhteyttä. On samalla alalla oleva, mutta toiselta paikkakunnalta. Oli asian alettua kihloissa, mutta tästä riippumatta ovat kuulemma kihlauksen purkaneet. Ilmeisesti exän kanssa vielä samassa talossa asuvat, mutta eivät vielä ole kahta vuotta asuneet joten eivät voi asuntoa myydä. Nainen on minua 11 vuotta nuorempi ja lapseton.

Mies sai välittäjän hankittua ja talo nyt siis myynnissä. Me jäämme tähän lasten kanssa siihen asti, sitten meilläkin edessä asunnon hankinta. Mies käytännössä hylännyt lapset kokonaan, juo iltapäivästä yöhön, ottaa rauhoittavaa ja on netin ja Tietokoneen kanssa täysin omissa oloissaan ja maailmoissaan. Lapsille jos jotain puhuu niin ilkeästi ja moittien. Muuttaa sunnuntaina. Maanantaina alkaa työt ja koulu sekä eskari, hirvittää kuinka lapset selviävät.

Mies etsii myös toista työpaikkaa, olen huomannut hänen netistä niitä katselevan. Tekee tilauksia uuteen asuntoon eikä laita rikkaa ristiin tämän eteen. Olen miettinyt olenko tietämättäni ollut vuosia yhdessä ainakin jonkin asteen narsistin kanssa... Voiko toinen missään vaiheessa tällaisen jälkeen herätä siihen miten toisin asiat olisi voinut hoitaa ja mitä on lapsille aiheuttanut?

Jäi vielä sanomatta... Minulla on tunne että hankki potenssilääkkeet siksi että "asia" varmasti onnistuu.

Ja kiitos Mariella sanoistasi ☺️❤️.

Miehesi käytös kuulostaa varsin oudolta. Mikäli hän olisi onnellinen, ei hän käyttäytymistieteilijälle tuolla tavalla😐
Sinulla ei ilmeisesti ole mitään keskusteluyhteyttä häneen, tai tapaa vaikuttaa? Kuulostaa siltä, että ammattiapu hänelle olisi nyt erittäin tarpeellinen.
Jäi epäselväksi se, olisitko valmis jatkamaan suhdettanne, vai haluatko jo itsekin erota?
Joskus ihmisen psyyke ei vain ole kohdillaan ( vrt. meidän kriisimme alkua). Meillä miehellä ehkä hypomania/mania, koska suistui syvään masennukseen, kun heräsi ns.arkitodellisuuteen.
Lapset säälittää aina...He ovat sijaiskärsijöitä aikuisten sotkuissa. Jopa meillä jo isommat lapset ottivat rankasti tämän jutun. Parikymppinen poika totesi, että menipä isäkuva täysin uusiksi tämän myötä. Eikä positiivisessa mielessä 😑❓
Toisetkaan lapset eivät ymmärtäneet/hyväksyneet isänsä tekoa.
Toivon sinulle kovasti voimia ja kirjoittele, mikäli se helpottaa sinua. Tarvitset kaiken mahdollisen tuen nyt...ehkä terapeutistakin olisi hyötyä. Kaikkia asioita ei välttämättä voi ystäville kertoa. Mutta voiha niitä näin anonyymisti täällä palstallakin tuoda julki.
Ehkä palaamme vielä kuulumisten kera🌻🙂🌻

Ei mitään keskusteluyhteyttä häneen; ei kenelläkään, minulla, vanhemmillaan tai kenelläkään mitään vaikutusta sanomiseen hänen teoistaan tai tekemisistään, ei siedä mitään kritiikkiä omasta toiminnastaan. Tiedä sitten purkaako tuntojaan tälle toiselle...

Hän siis muuttaa ylihuomenna, tarkoituksellisesti juuri ennen koulun ja eskarin alkua koska hermostui kun kerroin hänelle että tiedän hänen mainostaneen fb:ssa olevansa tutustumassa uuteen kotiseutuunsa (minulle päivytyksiään ei enää näytä, kuulin tästä muualta). Sovimme aikanaan että yhdessä "tiedotamme" tilanteen muuttumisesta.

Jos näkisin pienintäkään katumisen merkkiä toiminnassaan saattaisin, saattaisin vielä miettiä. Mutta tuntuu että toinen vihan, juomisen ja lääkkeiden avulla mennä porskuttaa eikä ajattele kuin itseään. Lapsista viis; ei heistä välitä enää yhtään, sen näkee joka asiassa. Ehkä tämä toinen on sitten sen arvoinen... Hän saa nyt haluamansa vapauden jota on niin palavasti kaivannut. Ikinä en tule unohtamaan sitä mitä hän toimillaan aiheutti lapsille ja minulle, että lähti toimimaan yksin omia polkujaan eikä niin että olisimme yhdessä ajoissa apua asioihin hakeneet. En todellakaan ymmärtänyt että asiat ovat tässä pisteessä. Jospa tämä toinen hänelle onnen antaa ja lapset jossain vaiheessa asian ymmärtävät. 😭

Taas jäi kirjoittamatta... Käy "työuupumuksen" takia terapeutilla, mutta ei siellä tai missään ole juomisestaan puhunut, ei koe sitä ongelmaksi. Osaa halutessaan olla erittäin vakuuttava ja vähättelemään asioita, näin uskon hänen terapeutillakin toimivan. Sanoo toiselle vakuuttavasti mitä toinen haluaa kuulla ja pystyy valehtelemaan uskottavasti aivan pienistäkin asioista.

Hei 🌻🙂🌻
Tuo juominen ja lääkkeethän ovat pakoa todellisuudesta, joten eiköhän tämä naissuhde ole enemmälti laastarisuhde sielun haavojen palkkaamiseen😑❓
Tuo, että on täysin välinpitämätön lapsista ei ole normaalia.
Mielestäni tuohon teidän tilanteeseen kuuluisi jonkin asteinen syyllisyys miehellä, edes lapsia kohtaan.
Vahvistuu vielä enemmän se, että miehesi ei ole tasapainossa ja luulee uuden ihmissuhteet korjaavan tilanteen. Mutta..eihän se niin mene. Ensin pitää olla oma psyyke kunnossa ja sitten voi tunnesiteitä aidosti solmia.
Meillä mies myönsi, ettei hän ollut psyykkisesti kunnossa silloin, kun oli uskoton. Ja uskon näin olleen, sillä ei niin syvää masennusta ja itsesyytöksiä tule, jos on tietoisesti yrittänyt luoda aitoa suhdetta toiseen naiseen.
Tämä toinen nainen väisti vastuunsa täysin: hän on todella manipuloida ja itsekeskeinen ihminen. Uskon, että tietoisesti yritti hajottaa avioliittomme☹️
Teillä on nyt tosi vaikea tilanne ja luulen, että jossain vaiheessa, kun mies herää todellisuuteen, hän on pyrkimässä takaisin luoksenne.
Eli uskon, että lopullinen päätös jatkosta tulee jäämään Sinulle, samoin, kuin minulla on tilanne tällä hetkellä. Sillä erotuksella, että mieheni haluaa tosissaan jatkaa liittoamme😍

Juuri tuota katumusta ja jotakin, edes pientä merkkiä syyllisyydestä kaipaisin ja toivoisin ainakin jossakin vaiheessa hänessä huomaavani. Tähän mennessä niitä ei ole ollut, enemmänkin päinvastoin ☹️.

Lasten huoltajuudesta nyt päästy sopuun, elatusasioista ja osituksesta ei vielä. Jotenkin tuntuu että joku "pommi" on vielä tulossa... Lapset tulevat käymään isällään, aika näyttää miten se menee, arpia on etenkin toiselle lapselle tullut. Isä tuntuu tällä hetkellä elävän vilkasta poikamieselämää vailla velvoitteita, nyt kun on päässyt vapauteen ja sisustaa poikamiesboksiaan kalliisti ja innolla. Välillä tulee ihan hirvittäviä paniikkikohtauksia, kuinka tästä selviämme.