Heippa!
Kiitti Nymphalis Antiopa ja Helemi rakentavasta palautteesta. Aikansa kun sitä vaan huoritellaan ja vähätellään, siihen alkaa itsekin uskoa. Ymmärrän sen nyt vihdoin, ettei vika voi olla yksin minussa.

Olen silti väsynyt ja pettynyt särkyneisiin unelmiin. Odottelen tässä turvakodissa uutta asuntoa. Ja haen siirtoa toiseen päiväkotiin. Olen nyt toistaiseksi sairaslomalla. Viime hyökkäys luokiteltiin murhayritykseksi. Mulla on komia musta rengas kaulan ympärillä + muut mustelmat ja ruhjeet.

Olen kovin järkyttynyt tästä kaikesta. En oikein tiedä, pitäisikö iloita, että elää vai toivoa, että olisi kuollut. M:lle on tiedossa vankilareissu.

En toistaiseksi ole hakeutunut mihinkään ammatti-ihmisen pariin. Nyt luulen tarvitsevani. En yksin tästä selviä!!

Heippa
Miten sinä nyt olet jaksanut???
Hae ehdottomasti ammatti apua ja vaikka niistä mitä olen sinulle aikaisemmin suositellut
ei yksin tarvii olla eikä pidäkkään olla apua pitää sillon hakea kun tarvii.
Ole todellakin onnellinen että elät ja kyllä se elämä siitä voittaa nyt tarviit apua että
selviät elämän vaikeista asioista eteenpäin.
Onhan se kurjaa kun elämän unelmat särkyvät mutta hiljakseen vaan rupeat
uutta tulevaisuutta rakentamaan.
Muistutan edelleen että rakenna itsellesi sellainen turvaverkko kun elämässä
tulee huonoja hetkijä niin et tarvitse olla yksin???!!!!
Kaunista syksyä sinulle

Heippa!
Kiitti volvomies! En voi ollenkaan hyvin. Aivan kuin koko elämänhalu on viety. En muuta kuin itke, itke ja taas itke. 😭 Olen aivan loppu! En jaksa nyt tätäkään. Sorry

Sinulla on oikeus olla nyt väsynyt, kulkea nenä turpeessa, mutta vain nyt! Siihen olotilaan ei tarvitse jäädä, sinun on pantava vaikka kädet nyrkkiin ja kirottava karkeasti ja tuumattava, tästä mennään! Jos sinä olet tähän astisesta elämästäsi selvinnyt, niin mikset selviäisi vastakin???
Tiedän, että ajatukset kulkeen ristiin, poikki, pystyyn, alas ja vinoon, siellä esiintyy JOS hyvin monta kertaa, mutta jos jossittelemaan aletaan, niin ydin kysymys onkin sitten JOS maailmaa ja elämää ei olisikaan luotu???
Sinun ei ole pakko jaksaa kuin huomiseen, aina vaan huomiseen, jos liian tiukkaa tekee, niin aamusta iltaan, illasta aamuun tai jopa aamusta puoleenpäivään ja siitä iltaan jne. Älä ajattele eilistä, vaan tätä päivää, mennyt on mennyt, vain tällä päivällä on merkitystä, koska huominen on vasta huomenna.
...ee meellä oo mittää hättee
ronttoset savessa
tukka sekasi
käet karheena
piä sekasin ku mualiman pyörä,
humisevalla harjulla
van näellä evväellä
näellä taijjoella
myö rontostellaa
etteenpäen
kohti uutta uamua

Heippa
Niin arvelinkin et on vähän huono olo tuollaisen tapahtuman jälkeen.
Mut nyt et saisi jäädä ongelmien ja vaikeuksien jälkeen yksin onko sinulla
ketään ystävää tai kaveria joka voisi olla sinun tukena????
Jos ei ole niin mene nettiin ja googleen ja laita hakusanaksi tukihenkilo niin saat
keskusteluapua ja elämä helpottas.
Kyllä elämä järjestyy mut vie aikaa usko minua.
Kaunista syksyä sinulle

Heippa!

Kirjoitan taas. Olen voinut tosi huonosti. Nyt pystyn jo jopa puhumaan. Murhayrityksen jälkeen kaula turposi ulospäin ja kurkku sisäänpäin. Hengittäminen sattui. M on vangittu.

En jaksa ottaa yhteyttä yhtään kehenkään. En uskalla lähteä mihinkään. Minuun on iskenyt todellinen kuolemanpelko. Ei sitä ennen usko toisen pahuuteen kuin sitten vasta, kun katsotaan melkein kuolemaa silmiin.

Halusin vaan ilmoteella, että hengissä ollaan ainakin vielä. Toivon olen menettänyt enkä usko huomiseen. Jos nämä ovat jäähyväiset, toivon kaikille rakkautta suurempaa!!

voi sinua rakas Murtunutsydän!

Sinä olet ainutlaatuinen ja sellaisena arvokas!
Maailmassa on n.6,6 miljardia ihmistä, mutta yhtään toista sinua ei sen päällä kulje!

Ja kuule, kun sinä olet hengissä selvinnyt noinkin vaikeiden aikojen läpi, niin jatkossa sinua ei kovin pienet tuulet heiluttele! Usko pois!

Luota huomiseen ja itseesi, lakkaa ajattelemasta niitä asioita joita sinulle on miehesi toimesta vuosikaudet syötetty ja joilla hän on sinua aivopessyt.
Sinä pärjäät, sinä pystyt, sinä olet rakastamisen arvoinen. Sinä olet kaunis, arvokas ja vahva ihminen.
Siitä kaikesta todistaa se, mitä olet läpikäynyt ja mistä olet selvinnyt.

Kulje päivä kerrallaan tai vaikka vain minuutti kerrallaan, jos se tuntuu helpommalta. Jonkin ajan päästä huomaat, että olet selvinnyt aina vain uuteen aamuun ja huomiseen päivään, sitten uuteen viikkoon ja kuukauteen ja vuoteen.

Sinä jos kuka pystyt jatkamaan eteenpäin!
Älä anna periksi, koska jos sen teet niin silloin miehesi on voittanut ja hän ei sitä ansaitse.

Heippa
Minä kyllä tunnistan tuosta sinun kirjoituksesta todella pahan olon ja sen kyllä
ymmärrän tuollaisen kokemuksen jälkeen.
Mutta olethan käynnyt ammattiauttajan luona???
Jos on vaikeata olla niin kannattaa mennä lääkäriin / sairaalaan.
Vaikka sinulla on nyt vaikeata niin elämän uskoa ei saa menettää???!!!
kyllä elämä viellä voittaa vaikka on nyt vaikeata usko minua sen tiedän
omasta elämästä.
Nyt et saisi olla yksin kun elämässä on vaikeata ja vastoinkäymisiä.
Onko sinulla ketään ystävää / kaveria tukena.
Mutta älä tee mitään typeriä tekoja ( itsetuhoajatuksia ) sillä se ei ole mikään ratkaisu ja se on sitten peruuttamaton teko mut jos elämä menee tiukalle niin soita heti 112 niin saat
sieltä heti avun.
Kuin myös minä olen sinun tukenasi ja ajattelen sinuakin iltarukouksessa.
Ja kokeile sinäkin samaa tee itsellesi sellainen iltarukous asioista joihin toivot parannusta
ja uskot siihen niin yleensä se auttaa.
Mulla oma iltarukous menee näin ( en ole uskovainen )
Kiitos tästä päivästä
kiitos perheestä
vaimosta ja lapsista
kiitos että minulla menee hyvin
auta että jaksan ja osaan auttaa ihmisiä
auta kaikkia ihmisiä
kiitos.
Kokeile samaa mutta tee itsellesi sopiva iltarukous.
Edetään vaan pienin askelin parempaan elämään
Kaunista syksyä sinulle

Heippa, mitä sinulle kuuluu, olisi mukava kuunnella kuulumisiasi ja toivon totisesti, että et ole tehnyt mitään peruuttamatonta itsellesi.
Maailma on paha mutta jokainen, siis aivan jokainen ihminen, sinäkin olet äärettömän arvokas jollekkin toiselle, usko siihen ja yritä löytää luottamus elämään takaisin.

Heippa!

Täällä yksi hyvin väsynyt nyyhky. Kiitos sinulle nuut1, kiitos sinulle volvomies ja kiitos sinulle Mara70.

En ole kaunis, en ole arvokas, en ole vahva enkä tunne itseäni rakastamisen arvoiseksi. En ole yhtikäs mitään...en enää mitään!

Pelon ja ahdistuksen vallassa odotan huomiseen. Yöt ovat vaikeimpia. Lääkärillä olen ollut fyysisten vaivojen takia. Ilmeisesti lääkäri on nähnyt myös psyykkisellä puolella vaivan. Eikä mulla oikein ole semmoista kaveria kelle näistä juttelisin. M:hän vahti minua eli en päässyt oikein kaveraamaan kenenkään kanssa.

Kaipaan kyllä päiväkodin lapsia: sitä naurua, viattomuutta, aitoutta ja yksinkertaisuutta. En kyllä tässä kunnossa kykene töihin. Mulla ei ole voimia rukoilla. 😟

ei se näin mene, jossain on joku juuri sinua varten, joku jolle sinä olet tärkeä, joku joka saa elämäsi tuntumaan elämisen arvoiselta.
Et vain ole löytänyt häntä vielä, mutta usko se, kunnon miehiäkin on vielä olemassa, harvassa mutta on, sinun tulee vain löytää hänet.
Ja jos et jaksa rukoilla apua minä teen sen rukoilen puolestasi.
Voima.

Heippa

Älä aliarvioi itseäsi sillä olet kaunis, arvokas, tärkeä ihminen jne.
sinua on nyt vaan
kohdeltu todella väärin
Kuinkas sinä nyt olet jaksanut???
Ethän sinä ole ongelmien kanssa yksin???
Joo tiedän sen elämän kokemuksesta että pelot ja ahdistus kyllä vaivaa mieltä mutta
ajanoloon se kyllä helpottaa ja varsinkin yöllä pelottaa.
Nyt kun sinulla on vaikeata ja ongelmia elämässä niin et saisi jäädä ongelmien kanssa yksin.
Jaksaisitko sinä ulkona ulkoilla??? vaikka vähän itse olin ulkona tein kaikenlaista rästi
töitä ja perheen kanssa haettiin joulukuusi metsästä valmiiksi niin oli upeata ulkona
liikkua tuntuu todella upealta koko kehossa.
Minä muistan sinua iltarukouksessa
Yksin vaan et saisi nyt olla / jäädä
Kaunista talvea sinulle

Heippa!

Kävin kuoleman porteilla. Suuren ahdistuksen keskellä otin yliannostuksen unipillereitä. Nielaistuani ne soitin kuitenkin hätänumeroon. Puhelun jälkeen menin tajuttomaksi. Heräsin jossain vaiheessa sairaalassa.
Olen nyt lievästi sanottuna tarkkailun alaisena. Mulla ei ole mitään, mihin tarttua. Mun on viisainta olla sairaalassa jouluna? Pelkään yksinäisyydessä.

heippa
Joo älä ikinä enää tee mitään tuollaista sillä se ei ole todellakaan mikään ratkaisu.
mutta onneksi soitit itsellesi apua.
Usko minua kyllä elämä järjestyy vaikeuksista huolimatta mutta sinulla pitäisi
olla ystäviä, kavereita, tukihenkilö jne niin jaksat mennä elämässä eteenpäin
nyt et saisi jäädä yksin.
Mutta se on parempi että saat olla sairaalassa niin siellä olet hyvässä hoidossa ja turvassa
niin saat elämäsi rauhoittumaan ja ole niin kauan kuin tuntuu että apua tarvitset.
Kaunista joulua sinulle

Heippa!
En voi luvata, etten yritä itsemurhaa uudestaan. Myönnän olevani heikoilla. Jouluksi sukulaiset lupasivat ottaa minut luokseen. Uskon saavani siellä turvaa, rauhaa ja rakkautta. En tiedä, mitä joulun jälkeen, mutta täytyy ottaa hetki kerrallaan.

Sairaslomalla olen ja lääkärin valvonnassa. Mun itsemurhariski on nyt hyvin korkea. Nyt kun tiedän annostuksen, mikä ei riittänyt, voi seuraavalla kerralla tulla loppu.

Painajaiset, pelko, pimeys ja yksinäisyys ahdistaa ja hyvin pahat koetut muistot. Ei kukaan voi suoda energiaansa muhun, se olisikin niin ihmeellistä! 😟