Pikkutytöt yrittävät olla naisia liian varhain. Seurauksena on masennusta, väkivaltaa ja itseinhoa.

Viiltelin taas pitkästä aikaa. Mutta kun ei se edes oikeastaan satu (ei ainakaan tarpeeks) niin ei siitä oo mitään hyötyä. Äitikään ei ymmärrä mua. Se ei ymmärrä että voi olla paha olo ilman mitään suurempaa syytä. Voi kun olis joku joka halais tai kietois kainaloon kun tulee paha olo. Mutta ei vaan oo.” (Maretsu, 19-vuotias nainen, internetissä toimiva kriisikeskus tukinet.net.)
Hän kertoo itsestään: ”Masennus ollut noin vuoden. Oon viillelly myös kohta vuoden. Nyt on elämänhalu kadonnut. Oon muuttanu uudelle paikkakunnalle eikä mul oo ystäviä”.

Maretsu ei ole tunteineen yksin, sillä nettikeskustelut pursuilevat tyttöjen ja nuorten naisten ahdistuneita viestejä.
Tyttöjen pahoinvointi näkyy myös Lasten ja nuorten puhelimessa. Jo runsas kolmannes naissoittajien puheluista käsittelee mielenterveyteen liittyviä ongelmia, kun määrä oli aiemmin 2000-luvulla alle puolet siitä.
Lisäksi viestimet kertovat nuorista naisista, jotka ryyppäävät ja puukottavat, kuten Oulussa viikko sitten sunnuntaina.

Mikä tyttöjä vaivaa? Meneekö Suomen tytöillä ja nuorilla naisilla oikeasti huonommin kuin ennen?
”Kyllä menee”, vastaa toimintaterapeutti Henna Lehtinen Helsingin Tyttöjen Talosta.
”Meille hakeutuu yhä enemmän sellaisia tyttöjä, jotka käyttävät paljon päihteitä, pinnaavat koulusta ja ovat masentuneita. Lisääntynyt itsetuhoisuus näkyy esimerkiksi syömättömyytenä, viiltelynä ja suojaamattomina yhdyntöinä sekä altistumisena seksuaaliselle väkivallalle.”
Helsingin kaupungin ja järjestöjen yhteinen Tyttöjen Talo tarjoaaa 10–28-vuotiaille muun muassa yhdessä harrastamista, seksuaalisesti hyväksikäytettyjen terapiaryhmiä ja ilmaisia raskaustestejä.
Talossa käy paljon terveitä ja tasapainoisia kävijöitä – jollaisia iso osa suomalaisista tytöistä on – mutta tiivistä tukea tarvitsevien määrä on kasvanut.
Tyttötutkija Sari Näreen mukaan se toinen nuorten naisten joukko voi tosi huonosti, ja ”välimaastokin voi ehkä huonommin kuin ennen”. Ja kun tyttöjen ahdistusta tutkii syvemmin, paljastuu liuta pahan olon oireita, syitä ja seurauksia.

Leikki loppuu lyhyeen ”Nuoruus hävisi jonnekin murrosikään eikä tullut edes nuoruutta elettyä. Sitten pitäisi olla jo aikuinen. Vissiin muuttaa jo kotoakin pois ja alkaa elämään omaa elämää. Pitäisi päättää mihin ammattiin alkaa. Pitäisi ja pitäisi eikä edes osaa elää tätä päivää” (Maanvaiva, Tukinet.net.)

Suomalaiset lapset haluavat olla teinejä pari vuotta ruotsalaisia ja norjalaisia aiemmin.
”Jo 10–11-vuotiaana omien asioiden jakaminen vanhempien kanssa romahtaa. Odotetaanko suomalaisessa kasvatuskulttuurissa tosiaan jo kolmasluokkalaisen olevan itsenäinen”, kysyy pohjoismaisessa tutkimusprojektissa työskennellyt Atte Oksanen.
Oksasen mukaan tytöiltä edellytetään järkevää käytöstä aiemmin kun pojilta, joille sallitaan enemmän hölmöilyjä. Varhaiskypsyys ei kuitenkaan ole onnellinen olotila. Päin vastoin pitkään leikkivät tytöt kokevat itsensä muita rakastetummiksi eivätkä pohdi ulkonäköään turhaan.
”Ne tytöt, joiden isä on töissä pomoasemassa, lopettavat leikin nuorimpina”, Oksanen mainitsee, vaikkei osaa tulosta selittääkään.
Suomalaistyttöjen – ja poikien – hyvinvointia heikentää sekin, että heitä kiusataan enemmän kuin ruotsalaisia ja norjalaisia ikätovereitaan. Kiusaajat ovat yleensä poikia.

Suomalaistytöillä on lyhyin lapsuus, selvisi suomalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia 7–13-vuotiaita vuonna 2002 vertailleessa tutkimuksessa. Kukaan kuudesluokkalainen suomalaistyttö ei kertonut leikkivänsä joka päivä, vaikka muunmaalaisille tytöille ja suomalaispojille se ei ollut tavatonta.

Tytöt masentuvat ”Minä olen ollut masentunut todennäköisesti kolmivuotiaasta saakka. Kävin tutkimuksissakin moneen otteeseen, mutta teeskentelin tervettä ja onnellista ja piirsin kukkia ja hymynaamoja, koska olin jo silloin oppinut sen, että paha olo pitää kätkeä. 16-vuotiaasta saakka olen ollut hoidossa.” (Olento, 23-vuotias toistuvasti masentunut nainen, Tukinet.net.)
Pohjoismaisessa lapsitutkimuksessa suomalaistytöt olivat poikkeuksellisen alakuloisia. ”Joka kolmas kuudesluokkalainen tyttö kärsii masennusoireista”, Atte Oksanen sanoo.
Nuorisopsykiatriaan erikoistuvan lääkäri Linnea Karlssonin mukaan masennus vaivaa yhä nuorempia lapsia – erityisesti tyttöjä. Nuoret käyttävät Suomessa mielenterveyspalveluja enemmän kuin ennen, ”eivätkä nuoret tule vastaanotolle turhaan.”
Karlsson siteeraa kansainvälisiä tutkimuksia, joissa nuorten ikäluokkien on havaittu sairastuvan masennukseen vanhempia herkemmin.
”Masennus yleistyy murrosiän alkamisen jälkeen, ja ainakin tyttöjen biologinen murrosikä on siirtynyt aikaisemmaksi. Tutkimuksissa on todettu, että tavallista varhaisemmin murrosikään tulevat tytöt ovat muita alttiimpia depressiolle. Kun biologinen kehitys etenee hyvin nopeasti, ei psyykkinen kehitys pysy perässä.”
Karlssonin mukaan tyttöjen psyykkinen pahoinvointi näkyy tavallisesti masennuksena, ahdistuksena ja syömishäiriöinä. Masentuneita tyttöjä ja naisia on Suomessa kansainvälisesti katsottuna kaksinkertainen määrä poikiin ja miehiin nähden.
Karlsson on havainnut, että tyttöjen paha olo purkautuu nykyään myös tavoilla, jotka liitettiin ennen vain poikiin.
”Muutkin kuin hiljaiset nuoret voivat olla masentuneita. Paha olo voi purkautua myös sähläämisenä, lyhytpinnaisuutena ja väkivaltaisuutena.”

Noin 5 prosenttia suomalaisista 12–22-vuotiaista tytöistä ja naisista ylittää masennusdiagnoosin juuri nyt. Helsinkiläisistä ja vantaalaisista 15–22-vuotiaista naisista joka neljäs kertoi pari vuotta sitten olleensa edellisen vuoden aikana vähintään kaksi viikkoa alamaissa. Noin joka kolmannella yliopistossa opiskelevalla naisella oli viime vuonna psyykkisiä ongelmia.

Tupakkaa tai turpiin
”Mä haluaisin lyödä jotakuta. Läimäistä avokämmenellä kasvoille niin, että kuuluu läiskähtävä ääni, aivan kuin elokuvissa. Olo on levoton, hermostunut ja turvonnut.” (Helmi, nettipäiväkirja Meininki – Tieteellistä analyysiä meikeistä ja pojista)
Naisia on viime vuosina aiempaa useammin epäilty pahoinpitelyrikoksista. Erityisen paljon on kasvanut 15–20-vuotiaiden osuus, kertoo Päivi Honkatukia Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.
Tyttöjen käytösongelmat näkyvät lastensuojelutilastoissakin. Stakesin Sirpa Taskisen mukaan tyttöjen osuus koulukotilapsista on vähän kasvanut.
Mikä saa tytöt hakkaamaan, kysyttiin viikko sitten Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Kirjoittaja kertoi teini-ikäisen tuttunsa pahoinpidelleistä nuorista naisista. Häntä järkytti, miten pahoinpitelijät tunnustivat, että he olivat vain päättäneet kysyä ensimmäiseltä vastaantulijalta tupakkaa ja hakata hänet, jos eivät sitä saa.
Sari Näre selittää tyttöjen aggressiivisuutta koko kulttuurisen ilmapiirin muuttumisella. Hänen ajatuksensa menee näin:
Nyky-yhteiskunnan kovuus ja kilpailukeskeisyys on rankasti ristiriidassa perinteisen, keskinäiseen huolenpitoon ja huomioonottamiseen perustuvan tyttökulttuurin kanssa. Tytöt joutuvat kasvamaan väkivaltaisen ja heitä seksualisoivan visuaalisen häirinnän keskellä.
”Jos on paha olo, eikä sitä pysty käsittelemään mielikuvatasolla, niin se saattaa purkautua toimintana.”
Honkatukia on huomannut tyttöjen väkivallan herättäneen runsaasti keskustelua muuallakin kuin Suomessa.
”Jostain syystä tyttöjen ongelmaisuus tuntuu huolestuttavan enemmän kuin poikien väkivaltaisuus, vaikka se on tavallisempaa.”

Poliisi epäili 461 alaikäistä tyttöä pahoinpitelystä vuonna 1996. Viime vuonna pahoinpitelyistä epäiltiin jo 718 tyttöä. Poliisin tietoon on tullut myös entistä enemmän poikien tekemiä väkivaltarikoksia.

Pornosta tuli arkea
”Menin sänkyyn jätkän kanssa ja nyt rakastan sitä viel enemmän . . . Vaik se ei vastaa mun tunteisiin.” (Enkeli ilman siipiä, Tukinet.net.)
Asiantuntijoiden mielestä seksuaalinen kulttuuri on koventunut, eikä se tee tytöille hyvää.
”Osa pojista on imenyt seksikäsityksensä pornosta. Kun he haluavat soveltaa näkemäänsä tyttöystäviensä kanssa, he voivat vaatia anaaliseksiä tai sitä, että tyttö antaa kavereille kanssa. Tämä on yhä useamman helsinkiläistytön arkea 13-vuotiaasta eteenpäin”, Sari Näre kertoo.
Näre pelkää, että sukupuolikulttuurin koveneminen näkyy muuallakin maassa muutaman vuoden viiveellä.
Stakesin lasten seksuaalisen hyväksikäytön erityisasiantuntija Taskinen pitää todennäköisenä, että ahdisteleva kielenkäyttö ja nuorten tyttöjen iskuyritykset ovat lisääntyneet.
Henna Lehtisen mukaan 13–16-vuotiaiden tytöt myös lähtevät valitettavan usein aikamiesten matkaan.
”On aika paljon kolmekymppisiä miehiä, jotka ovat sen ikäisten tyttöjen kanssa. Tytöt puhuvat poikaystävistä, mutta heidän tarinansa kuulostavat enemmän hyväksikäyttö- kuin seurustelusuhteilta.”
Noin seitsemän prosenttia yhdeksäsluokkalaisista tytöistä – ja kolme prosenttia pojista – kertoo, että heitä on käytetty hyväksi seksuaalisesti. Jos vihjailevat puheetkin lasketaan mukaan, niin joka kymmenettä tyttöä on ahdisteltu.

Poliisille ilmoitetut lasten hyväksikäyttötapaukset kaksinkertaistuivat vuosituhannen alusta. Viime vuonna hyväksikäyttöjä kirjattiin 850. Viime vuonna poliisin tietoon tuli lähes 600 raiskausrikosta, eli melkein kaksi kertaa niin paljon kuin kymmenen vuotta sitten. Raiskausten määrä on yhä noussut.

Minä olen ruma
”Nälkä. Taas. Ja kuitenkaa en syö. Yleensäki vaikee syödä ku on paha olo. Jotenki tuntuu et se on jotain uhmaa. Ees jostain voin ite päättää. Sit taas joskus ruoka vaa ällöttää. Tai sit en viitti syödä ku tiien et se vois auttaa.” (Xera, 21-vuotias nainen, Tukinet.net.)
Mittaustavasta riippuen 4–15-prosentilla tytöistä ja nuorista naisista on syömisongelmia, kertoo Syömishäiriökeskuksen toiminnanjohtaja Pia Charpentier:
”Anoreksia alkaa nuorempana kuin ennen, enää yhdeksänvuotias anorektikko ei ole ihmeellinen poikkeus.”
Suomalaiset tytöt alkavat tarkastella ulkonäköään kriittisesti jo siinä iässä, selviää Pohjoismaisesta tutkimuksesta. Kolmas- ja neljäsluokkalaisista suomalaistytöistä kolme neljästä on tyytymättömiä ulkonäköönsä, vaikka pohjoismaisilla ikätovereilla ei ole vielä ulkonäkömurheita.
”Kielteinen mielipide omasta ulkonäöstä on merkittävästi yhteydessä itsevihaan, yksinäisyyteen, alemmuudentunteeseen, väsymykseen sekä siihen, että ei pidä koulusta”, kertoo tutkimusprojektissa työskennellyt Atte Oksanen.
Oksanen on huolissaan voimasta, jolla kaupallinen media ja sen ulkonäkömallit vaikuttavat lapsiin, varsinkin kun monet ovat eristäytyneet aikuisista, jotka toimisivat filtterinä lasten ja median välissä.
”Moni tyttö haluaisi totutella rauhassa arkaan ja kehittyvään kehoonsa ennen kuin tuo sitä esiin paljastavissa vaatteissa. Me kannustamme tyttöjä löytämään oma tyylinsä pintamuodista välittämättä, ja puhumme myös siitä, kuinka vaarallista on näyttää pikku-Lolitalta”, Henna Lehtinen kertoo.

Yhdeksän kuudesluokkalaista tyttöä kymmenestä pitää ulkonäköään vähintään ongelmallisena. Vajaa puolet sanoo itseään rumaksi. Lähes puolet 13–15-vuotiaista suomalaistytöistä pitää itseään liian lihavana.

Tytöt ryyppäävät ”Juon melkein kerran viikossa itseni humalaan. Juon yleensä yksin. Silloin pystyn yleensä itkemäänkin, selvänä se ei onnistu. Alkoholi auttaa myös olemaan iloinen, jos olen muiden seurassa.” (mia88, Tukinet.net.)
Lehtinen on huomannut, että päihteidenkäyttö alkaa yhä nuorempana ja yhä vahvemmilla aineilla.
”Jos tytöstä tuntuu, ettei kotona välitetä, hän hakee rakkautta ja hyväksyntää jostain muualta. Siinä tilanteessa tyttö ajautuu helposti joukkoihin, joissa käytetään paljon päihteitä, ja alkaa käyttää niitä itsekin.”
Tytöt aloittavat juomisen varhaisemmassa vaiheessa kuin pojat. Seitsemän prosenttia 14-vuotiaista tytöistä ja neljä prosenttia pojista on vähintään kerran kuussa tosihumalassa, kertoo toukokuinen Suomen Lääkärilehti.
”Tytöt aloittavat myös tupakoinnin 14-vuotiaana, eli poikia aikaisemmin. Suomalaistyttöjen tupakointi ja päihteidenkäyttö ovat eurooppalaista huipputasoa”, kertoo Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist.
Naiset juovat Suomessa neljäsosan kaikesta alkoholista, mutta 15–19-vuotiaiden ikäluokassa pojat juovat enää kaksinkertaisen määrän viinaa tyttöihin nähden.
”Kun juomaan oppineiden tyttöjen sukupolvi vanhenee, he todennäköisesti jatkavat juomista”, professori Matti Rimpelä Stakesista ennustaa.
Stakesin erikoistutkija Pia Mäkelän mukaan naiset joutuvat katkaisuun miehiä nuorempina. Viime vuosikymmenen alussa asiakkaista noin viidennes oli naisia, nyt noin neljännes.
”Nuorien, naimattomien, eteläsuomalaisten kaupunkilaisnaisten alkoholinkäyttö on kaikkein suurinta. Valtaosa suurkuluttajista on tavallisia, työssäkäyviä ihmisiä. Täytyy olla aika hyvä tulotasokin, jotta terassilla voi istua jatkuvasti.”
Alkoholisairauden vuoksi sairaalaan joutuneista viidennes on naisia: heidän osuutensa on kasvanut kymmenessä vuodessa 63 prosenttia. Naisten alkoholikuolemien määrä on kasvussa, miesten ei. Viinasta tuli pari vuotta sitten myös työikäisten naisten toiseksi yleisin kuolinsyy.

Vähintään neljästi humalassa olleiden 15-vuotiaiden tyttöjen osuus ikäluokasta on kasvussa, kuten se on ollut viimeiset parikymmentä vuotta. Samanikäisistä pojista yhä harvempi kertoo juoneensa ainakin neljästi humalaan asti.

Nuoret itsemurhat ”En juuri tällä hetkellä voi tajuta, mikä oikeus minun äidilläni oli tehdä itsemurha… Itsemurhalla tietenkin voisi asian ratkaista ja joskus tuntuu, että se onkin ainut vaihtoehto. Mutta en ole niin itsekäs ihminen, että läheiseni jättäisin tähän olotilaan missä juuri tällä hetkellä itse olen.” (Aavaton, 22-vuotias nainen, Tukinet.net)
Itsemurhia ovat tehneet Suomessa perinteisesti keski-ikäiset miehet, mutta kolmekymppiset ahdistuneet naiset ovat uusi riskiryhmä. Tähän tulokseen on tullut ennenaikaisia kuolemia tutkinut Kuntaliiton konsultti- ja koulutusyhtiö Efeko.
”Joko kyseessä ovat päihderiippuvuudesta kärsivät, muutenkin syrjäytyneet naiset, tai sitten itsemurha kertoo henkisestä turvattomuudesta tilanteessa, jossa ulkoiset puitteet kuten talous ja terveydentila ovat kohdallaan. Pidän jälkimmäistä vaihtoehtoa todennäköisempänä”, sanoo Efekon tutkimusjohtaja, terveyspolitiikan professori Ilkka Vohlonen.
Nuorten naisten itsemurhat keskittyvät isojen kaupunkikeskusten ympärille levittäytyneisiin kuntiin, kaupunkeihin ja kaupunginosiin.
”Naisilla on Suomessa vahvempi sosiaalinen verkosto kuin miehillä, ja ystävien turvaverkko on heille myös tärkeämpi. Pirstoutuvatko sosiaaliset verkostot, kun perheet muuttavat kaupunkikeskusten viereen”, Vohlonen miettii.
Myös Sari Näre pitää yksinäisyyttä todennäköisenä syynä itsemurhiin.
”Voisin kuvitella, että riskialtteimpia ovat ne naiset, jotka ovat kiinni lapsissa. Uudessa asuinpaikassa verkoston rakentamiseen menee aikaa, varsinkin pienellä paikkakunnalla.”
Tukinetissä kirjoitellut Aavaton kertoo yksinäisyydestään miehensä työmatkojen aikana: ”Lapset tietenkin hoidan mutta muuten vaan ikävöin. En ole syntynyt tässä kaupungissa ja opiskelinkin muualla. Ei vaan ole muita ystäviä.”

Naisten itsemurhat eivät ole yleistyneet, mutta 2000-luvulla itsemurhaan on päätynyt aiempaa nuorempia kolmekymppisiä naisia.

Mikä meni vikaan? Sari Näre ja Atte Oksanen uskovat, että yhteiskunnassa lisääntyvä kilpailu saa tytöt voimaan pahoin.
”Tytöt pakotetaan samaan muottiin kuin pojat, mutta ilman samoja välineitä. Pojat kasvavat kaverilliseen kilpailuun, mutta tyttökulttuurissa kilpailua on ollut vähän”, Näre selittää.
”Näyttää siltä, että pojat ovat omaksuneet Suomessa nykyajan vaatimukset tyttöjä paremmin. He esittävät itsensä ala-asteen lopussa pieninä voittajina, kun taas tytöt kertovat suoritusvaikeuksista ja itsetunto-ongelmista”, Oksanen täydentää.
Näreen mukaan tyttökulttuuri on nyt murroksessa. Tytöt ovat muuttumassa poikien kaltaisiksi esimerkiksi siinä suhteessa, että he näkevät toiset yhä useammin omien tarpeidensa tyydyttäjinä. Koventuneiden arvojen vuoksi tytöille on entistä vaikeampaa rakentaa suhdetta, jossa ”voisi luottavaisesti jakaa omaa haavoittuvuuttaan”.
Akateemisessa maailmassa kiistellään siitä, miksi naispuolisia masentuneita on kaksinkertaisesti miespuolisiin nähden. Yksi koulukunta puhuu hormoneista ja toinen roolihämmennyksestä, jota naisiin kohdistetut ristiriitaiset odotukset aiheuttavat.
Eli jos yrittää yhtä aikaa ottaa muut huomioon ja pärjätä kilpailutilanteissa, olla seksikäs mutta ei huorahtava, ja tähdätä aikuisena urakiipijäksi ja hyväksi äidiksi, oma riittämättömyys voi uuvuttaa.”

Eli tässä on juttu meistä Hesarin sivuilta. Miten tämä voi olla mahdollista. Koska tukinet mainitaan, on siis tukinet varmaan antanut luvan julkaista juttumme. Haluan vastauksia tukinetin vastaavilta; oletteko antaneet luvan miedän kirjoituksia käyttää lehdessä?

Jutun otsikko on mikä tyttöjä vaivaa? Olen 22v perheenäiti on ihanaa lukea ”Pikkutytöt yrittävät olla naisia liian varhain. Seurauksena on masennusta, väkivaltaa ja itseinhoa.”'

Eli olenkin masentunut kun olen alkanut leikkimään perhettä liian aikaisin? Olisin varmaan normaali, jos en olsi alkanut leikkimään äitiä näin nuorena.

”Myös Sari Näre pitää yksinäisyyttä todennäköisenä syynä itsemurhiin.
”Voisin kuvitella, että riskialtteimpia ovat ne naiset, jotka ovat kiinni lapsissa. Uudessa asuinpaikassa verkoston rakentamiseen menee aikaa, varsinkin pienellä paikkakunnalla.”

Sitten jatkuu; ”Tukinetissä kirjoitellut Aavaton kertoo yksinäisyydestään miehensä työmatkojen aikana: ”Lapset tietenkin hoidan mutta muuten vaan ikävöin. En ole syntynyt tässä kaupungissa ja opiskelinkin muualla. Ei vaan ole muita ystäviä.”

Voi saatana mua ei voi enempää loukata. En ole kiinni lapsissani, en suunnittele itsemurhaa. Minun äitini on tehnyt itsemurhan sitten minun liitetäään tällaiseen jutuun.

Nyt sitten meistä käydään keskustelua Hesarin sivuilla. Miten tämä voi olla mahdollista???????