Ote Hesarin sivulta.; ” mikä tyttöjä vaivaa”

Ote Hesarin sivulta.; " mikä tyttöjä vaivaa"

Käyttäjä aavaton aloittanut aikaan 10.07.2005 klo 21:04 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä aavaton kirjoittanut 10.07.2005 klo 21:04

Pikkutytöt yrittävät olla naisia liian varhain. Seurauksena on masennusta, väkivaltaa ja itseinhoa.

Viiltelin taas pitkästä aikaa. Mutta kun ei se edes oikeastaan satu (ei ainakaan tarpeeks) niin ei siitä oo mitään hyötyä. Äitikään ei ymmärrä mua. Se ei ymmärrä että voi olla paha olo ilman mitään suurempaa syytä. Voi kun olis joku joka halais tai kietois kainaloon kun tulee paha olo. Mutta ei vaan oo.” (Maretsu, 19-vuotias nainen, internetissä toimiva kriisikeskus tukinet.net.)
Hän kertoo itsestään: ”Masennus ollut noin vuoden. Oon viillelly myös kohta vuoden. Nyt on elämänhalu kadonnut. Oon muuttanu uudelle paikkakunnalle eikä mul oo ystäviä”.

Maretsu ei ole tunteineen yksin, sillä nettikeskustelut pursuilevat tyttöjen ja nuorten naisten ahdistuneita viestejä.
Tyttöjen pahoinvointi näkyy myös Lasten ja nuorten puhelimessa. Jo runsas kolmannes naissoittajien puheluista käsittelee mielenterveyteen liittyviä ongelmia, kun määrä oli aiemmin 2000-luvulla alle puolet siitä.
Lisäksi viestimet kertovat nuorista naisista, jotka ryyppäävät ja puukottavat, kuten Oulussa viikko sitten sunnuntaina.

Mikä tyttöjä vaivaa? Meneekö Suomen tytöillä ja nuorilla naisilla oikeasti huonommin kuin ennen?
”Kyllä menee”, vastaa toimintaterapeutti Henna Lehtinen Helsingin Tyttöjen Talosta.
”Meille hakeutuu yhä enemmän sellaisia tyttöjä, jotka käyttävät paljon päihteitä, pinnaavat koulusta ja ovat masentuneita. Lisääntynyt itsetuhoisuus näkyy esimerkiksi syömättömyytenä, viiltelynä ja suojaamattomina yhdyntöinä sekä altistumisena seksuaaliselle väkivallalle.”
Helsingin kaupungin ja järjestöjen yhteinen Tyttöjen Talo tarjoaaa 10–28-vuotiaille muun muassa yhdessä harrastamista, seksuaalisesti hyväksikäytettyjen terapiaryhmiä ja ilmaisia raskaustestejä.
Talossa käy paljon terveitä ja tasapainoisia kävijöitä – jollaisia iso osa suomalaisista tytöistä on – mutta tiivistä tukea tarvitsevien määrä on kasvanut.
Tyttötutkija Sari Näreen mukaan se toinen nuorten naisten joukko voi tosi huonosti, ja ”välimaastokin voi ehkä huonommin kuin ennen”. Ja kun tyttöjen ahdistusta tutkii syvemmin, paljastuu liuta pahan olon oireita, syitä ja seurauksia.

Leikki loppuu lyhyeen ”Nuoruus hävisi jonnekin murrosikään eikä tullut edes nuoruutta elettyä. Sitten pitäisi olla jo aikuinen. Vissiin muuttaa jo kotoakin pois ja alkaa elämään omaa elämää. Pitäisi päättää mihin ammattiin alkaa. Pitäisi ja pitäisi eikä edes osaa elää tätä päivää” (Maanvaiva, Tukinet.net.)

Suomalaiset lapset haluavat olla teinejä pari vuotta ruotsalaisia ja norjalaisia aiemmin.
”Jo 10–11-vuotiaana omien asioiden jakaminen vanhempien kanssa romahtaa. Odotetaanko suomalaisessa kasvatuskulttuurissa tosiaan jo kolmasluokkalaisen olevan itsenäinen”, kysyy pohjoismaisessa tutkimusprojektissa työskennellyt Atte Oksanen.
Oksasen mukaan tytöiltä edellytetään järkevää käytöstä aiemmin kun pojilta, joille sallitaan enemmän hölmöilyjä. Varhaiskypsyys ei kuitenkaan ole onnellinen olotila. Päin vastoin pitkään leikkivät tytöt kokevat itsensä muita rakastetummiksi eivätkä pohdi ulkonäköään turhaan.
”Ne tytöt, joiden isä on töissä pomoasemassa, lopettavat leikin nuorimpina”, Oksanen mainitsee, vaikkei osaa tulosta selittääkään.
Suomalaistyttöjen – ja poikien – hyvinvointia heikentää sekin, että heitä kiusataan enemmän kuin ruotsalaisia ja norjalaisia ikätovereitaan. Kiusaajat ovat yleensä poikia.

Suomalaistytöillä on lyhyin lapsuus, selvisi suomalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia 7–13-vuotiaita vuonna 2002 vertailleessa tutkimuksessa. Kukaan kuudesluokkalainen suomalaistyttö ei kertonut leikkivänsä joka päivä, vaikka muunmaalaisille tytöille ja suomalaispojille se ei ollut tavatonta.

Tytöt masentuvat ”Minä olen ollut masentunut todennäköisesti kolmivuotiaasta saakka. Kävin tutkimuksissakin moneen otteeseen, mutta teeskentelin tervettä ja onnellista ja piirsin kukkia ja hymynaamoja, koska olin jo silloin oppinut sen, että paha olo pitää kätkeä. 16-vuotiaasta saakka olen ollut hoidossa.” (Olento, 23-vuotias toistuvasti masentunut nainen, Tukinet.net.)
Pohjoismaisessa lapsitutkimuksessa suomalaistytöt olivat poikkeuksellisen alakuloisia. ”Joka kolmas kuudesluokkalainen tyttö kärsii masennusoireista”, Atte Oksanen sanoo.
Nuorisopsykiatriaan erikoistuvan lääkäri Linnea Karlssonin mukaan masennus vaivaa yhä nuorempia lapsia – erityisesti tyttöjä. Nuoret käyttävät Suomessa mielenterveyspalveluja enemmän kuin ennen, ”eivätkä nuoret tule vastaanotolle turhaan.”
Karlsson siteeraa kansainvälisiä tutkimuksia, joissa nuorten ikäluokkien on havaittu sairastuvan masennukseen vanhempia herkemmin.
”Masennus yleistyy murrosiän alkamisen jälkeen, ja ainakin tyttöjen biologinen murrosikä on siirtynyt aikaisemmaksi. Tutkimuksissa on todettu, että tavallista varhaisemmin murrosikään tulevat tytöt ovat muita alttiimpia depressiolle. Kun biologinen kehitys etenee hyvin nopeasti, ei psyykkinen kehitys pysy perässä.”
Karlssonin mukaan tyttöjen psyykkinen pahoinvointi näkyy tavallisesti masennuksena, ahdistuksena ja syömishäiriöinä. Masentuneita tyttöjä ja naisia on Suomessa kansainvälisesti katsottuna kaksinkertainen määrä poikiin ja miehiin nähden.
Karlsson on havainnut, että tyttöjen paha olo purkautuu nykyään myös tavoilla, jotka liitettiin ennen vain poikiin.
”Muutkin kuin hiljaiset nuoret voivat olla masentuneita. Paha olo voi purkautua myös sähläämisenä, lyhytpinnaisuutena ja väkivaltaisuutena.”

Noin 5 prosenttia suomalaisista 12–22-vuotiaista tytöistä ja naisista ylittää masennusdiagnoosin juuri nyt. Helsinkiläisistä ja vantaalaisista 15–22-vuotiaista naisista joka neljäs kertoi pari vuotta sitten olleensa edellisen vuoden aikana vähintään kaksi viikkoa alamaissa. Noin joka kolmannella yliopistossa opiskelevalla naisella oli viime vuonna psyykkisiä ongelmia.

Tupakkaa tai turpiin
”Mä haluaisin lyödä jotakuta. Läimäistä avokämmenellä kasvoille niin, että kuuluu läiskähtävä ääni, aivan kuin elokuvissa. Olo on levoton, hermostunut ja turvonnut.” (Helmi, nettipäiväkirja Meininki – Tieteellistä analyysiä meikeistä ja pojista)
Naisia on viime vuosina aiempaa useammin epäilty pahoinpitelyrikoksista. Erityisen paljon on kasvanut 15–20-vuotiaiden osuus, kertoo Päivi Honkatukia Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.
Tyttöjen käytösongelmat näkyvät lastensuojelutilastoissakin. Stakesin Sirpa Taskisen mukaan tyttöjen osuus koulukotilapsista on vähän kasvanut.
Mikä saa tytöt hakkaamaan, kysyttiin viikko sitten Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Kirjoittaja kertoi teini-ikäisen tuttunsa pahoinpidelleistä nuorista naisista. Häntä järkytti, miten pahoinpitelijät tunnustivat, että he olivat vain päättäneet kysyä ensimmäiseltä vastaantulijalta tupakkaa ja hakata hänet, jos eivät sitä saa.
Sari Näre selittää tyttöjen aggressiivisuutta koko kulttuurisen ilmapiirin muuttumisella. Hänen ajatuksensa menee näin:
Nyky-yhteiskunnan kovuus ja kilpailukeskeisyys on rankasti ristiriidassa perinteisen, keskinäiseen huolenpitoon ja huomioonottamiseen perustuvan tyttökulttuurin kanssa. Tytöt joutuvat kasvamaan väkivaltaisen ja heitä seksualisoivan visuaalisen häirinnän keskellä.
”Jos on paha olo, eikä sitä pysty käsittelemään mielikuvatasolla, niin se saattaa purkautua toimintana.”
Honkatukia on huomannut tyttöjen väkivallan herättäneen runsaasti keskustelua muuallakin kuin Suomessa.
”Jostain syystä tyttöjen ongelmaisuus tuntuu huolestuttavan enemmän kuin poikien väkivaltaisuus, vaikka se on tavallisempaa.”

Poliisi epäili 461 alaikäistä tyttöä pahoinpitelystä vuonna 1996. Viime vuonna pahoinpitelyistä epäiltiin jo 718 tyttöä. Poliisin tietoon on tullut myös entistä enemmän poikien tekemiä väkivaltarikoksia.

Pornosta tuli arkea
”Menin sänkyyn jätkän kanssa ja nyt rakastan sitä viel enemmän . . . Vaik se ei vastaa mun tunteisiin.” (Enkeli ilman siipiä, Tukinet.net.)
Asiantuntijoiden mielestä seksuaalinen kulttuuri on koventunut, eikä se tee tytöille hyvää.
”Osa pojista on imenyt seksikäsityksensä pornosta. Kun he haluavat soveltaa näkemäänsä tyttöystäviensä kanssa, he voivat vaatia anaaliseksiä tai sitä, että tyttö antaa kavereille kanssa. Tämä on yhä useamman helsinkiläistytön arkea 13-vuotiaasta eteenpäin”, Sari Näre kertoo.
Näre pelkää, että sukupuolikulttuurin koveneminen näkyy muuallakin maassa muutaman vuoden viiveellä.
Stakesin lasten seksuaalisen hyväksikäytön erityisasiantuntija Taskinen pitää todennäköisenä, että ahdisteleva kielenkäyttö ja nuorten tyttöjen iskuyritykset ovat lisääntyneet.
Henna Lehtisen mukaan 13–16-vuotiaiden tytöt myös lähtevät valitettavan usein aikamiesten matkaan.
”On aika paljon kolmekymppisiä miehiä, jotka ovat sen ikäisten tyttöjen kanssa. Tytöt puhuvat poikaystävistä, mutta heidän tarinansa kuulostavat enemmän hyväksikäyttö- kuin seurustelusuhteilta.”
Noin seitsemän prosenttia yhdeksäsluokkalaisista tytöistä – ja kolme prosenttia pojista – kertoo, että heitä on käytetty hyväksi seksuaalisesti. Jos vihjailevat puheetkin lasketaan mukaan, niin joka kymmenettä tyttöä on ahdisteltu.

Poliisille ilmoitetut lasten hyväksikäyttötapaukset kaksinkertaistuivat vuosituhannen alusta. Viime vuonna hyväksikäyttöjä kirjattiin 850. Viime vuonna poliisin tietoon tuli lähes 600 raiskausrikosta, eli melkein kaksi kertaa niin paljon kuin kymmenen vuotta sitten. Raiskausten määrä on yhä noussut.

Minä olen ruma
”Nälkä. Taas. Ja kuitenkaa en syö. Yleensäki vaikee syödä ku on paha olo. Jotenki tuntuu et se on jotain uhmaa. Ees jostain voin ite päättää. Sit taas joskus ruoka vaa ällöttää. Tai sit en viitti syödä ku tiien et se vois auttaa.” (Xera, 21-vuotias nainen, Tukinet.net.)
Mittaustavasta riippuen 4–15-prosentilla tytöistä ja nuorista naisista on syömisongelmia, kertoo Syömishäiriökeskuksen toiminnanjohtaja Pia Charpentier:
”Anoreksia alkaa nuorempana kuin ennen, enää yhdeksänvuotias anorektikko ei ole ihmeellinen poikkeus.”
Suomalaiset tytöt alkavat tarkastella ulkonäköään kriittisesti jo siinä iässä, selviää Pohjoismaisesta tutkimuksesta. Kolmas- ja neljäsluokkalaisista suomalaistytöistä kolme neljästä on tyytymättömiä ulkonäköönsä, vaikka pohjoismaisilla ikätovereilla ei ole vielä ulkonäkömurheita.
”Kielteinen mielipide omasta ulkonäöstä on merkittävästi yhteydessä itsevihaan, yksinäisyyteen, alemmuudentunteeseen, väsymykseen sekä siihen, että ei pidä koulusta”, kertoo tutkimusprojektissa työskennellyt Atte Oksanen.
Oksanen on huolissaan voimasta, jolla kaupallinen media ja sen ulkonäkömallit vaikuttavat lapsiin, varsinkin kun monet ovat eristäytyneet aikuisista, jotka toimisivat filtterinä lasten ja median välissä.
”Moni tyttö haluaisi totutella rauhassa arkaan ja kehittyvään kehoonsa ennen kuin tuo sitä esiin paljastavissa vaatteissa. Me kannustamme tyttöjä löytämään oma tyylinsä pintamuodista välittämättä, ja puhumme myös siitä, kuinka vaarallista on näyttää pikku-Lolitalta”, Henna Lehtinen kertoo.

Yhdeksän kuudesluokkalaista tyttöä kymmenestä pitää ulkonäköään vähintään ongelmallisena. Vajaa puolet sanoo itseään rumaksi. Lähes puolet 13–15-vuotiaista suomalaistytöistä pitää itseään liian lihavana.

Tytöt ryyppäävät ”Juon melkein kerran viikossa itseni humalaan. Juon yleensä yksin. Silloin pystyn yleensä itkemäänkin, selvänä se ei onnistu. Alkoholi auttaa myös olemaan iloinen, jos olen muiden seurassa.” (mia88, Tukinet.net.)
Lehtinen on huomannut, että päihteidenkäyttö alkaa yhä nuorempana ja yhä vahvemmilla aineilla.
”Jos tytöstä tuntuu, ettei kotona välitetä, hän hakee rakkautta ja hyväksyntää jostain muualta. Siinä tilanteessa tyttö ajautuu helposti joukkoihin, joissa käytetään paljon päihteitä, ja alkaa käyttää niitä itsekin.”
Tytöt aloittavat juomisen varhaisemmassa vaiheessa kuin pojat. Seitsemän prosenttia 14-vuotiaista tytöistä ja neljä prosenttia pojista on vähintään kerran kuussa tosihumalassa, kertoo toukokuinen Suomen Lääkärilehti.
”Tytöt aloittavat myös tupakoinnin 14-vuotiaana, eli poikia aikaisemmin. Suomalaistyttöjen tupakointi ja päihteidenkäyttö ovat eurooppalaista huipputasoa”, kertoo Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist.
Naiset juovat Suomessa neljäsosan kaikesta alkoholista, mutta 15–19-vuotiaiden ikäluokassa pojat juovat enää kaksinkertaisen määrän viinaa tyttöihin nähden.
”Kun juomaan oppineiden tyttöjen sukupolvi vanhenee, he todennäköisesti jatkavat juomista”, professori Matti Rimpelä Stakesista ennustaa.
Stakesin erikoistutkija Pia Mäkelän mukaan naiset joutuvat katkaisuun miehiä nuorempina. Viime vuosikymmenen alussa asiakkaista noin viidennes oli naisia, nyt noin neljännes.
”Nuorien, naimattomien, eteläsuomalaisten kaupunkilaisnaisten alkoholinkäyttö on kaikkein suurinta. Valtaosa suurkuluttajista on tavallisia, työssäkäyviä ihmisiä. Täytyy olla aika hyvä tulotasokin, jotta terassilla voi istua jatkuvasti.”
Alkoholisairauden vuoksi sairaalaan joutuneista viidennes on naisia: heidän osuutensa on kasvanut kymmenessä vuodessa 63 prosenttia. Naisten alkoholikuolemien määrä on kasvussa, miesten ei. Viinasta tuli pari vuotta sitten myös työikäisten naisten toiseksi yleisin kuolinsyy.

Vähintään neljästi humalassa olleiden 15-vuotiaiden tyttöjen osuus ikäluokasta on kasvussa, kuten se on ollut viimeiset parikymmentä vuotta. Samanikäisistä pojista yhä harvempi kertoo juoneensa ainakin neljästi humalaan asti.

Nuoret itsemurhat ”En juuri tällä hetkellä voi tajuta, mikä oikeus minun äidilläni oli tehdä itsemurha… Itsemurhalla tietenkin voisi asian ratkaista ja joskus tuntuu, että se onkin ainut vaihtoehto. Mutta en ole niin itsekäs ihminen, että läheiseni jättäisin tähän olotilaan missä juuri tällä hetkellä itse olen.” (Aavaton, 22-vuotias nainen, Tukinet.net)
Itsemurhia ovat tehneet Suomessa perinteisesti keski-ikäiset miehet, mutta kolmekymppiset ahdistuneet naiset ovat uusi riskiryhmä. Tähän tulokseen on tullut ennenaikaisia kuolemia tutkinut Kuntaliiton konsultti- ja koulutusyhtiö Efeko.
”Joko kyseessä ovat päihderiippuvuudesta kärsivät, muutenkin syrjäytyneet naiset, tai sitten itsemurha kertoo henkisestä turvattomuudesta tilanteessa, jossa ulkoiset puitteet kuten talous ja terveydentila ovat kohdallaan. Pidän jälkimmäistä vaihtoehtoa todennäköisempänä”, sanoo Efekon tutkimusjohtaja, terveyspolitiikan professori Ilkka Vohlonen.
Nuorten naisten itsemurhat keskittyvät isojen kaupunkikeskusten ympärille levittäytyneisiin kuntiin, kaupunkeihin ja kaupunginosiin.
”Naisilla on Suomessa vahvempi sosiaalinen verkosto kuin miehillä, ja ystävien turvaverkko on heille myös tärkeämpi. Pirstoutuvatko sosiaaliset verkostot, kun perheet muuttavat kaupunkikeskusten viereen”, Vohlonen miettii.
Myös Sari Näre pitää yksinäisyyttä todennäköisenä syynä itsemurhiin.
”Voisin kuvitella, että riskialtteimpia ovat ne naiset, jotka ovat kiinni lapsissa. Uudessa asuinpaikassa verkoston rakentamiseen menee aikaa, varsinkin pienellä paikkakunnalla.”
Tukinetissä kirjoitellut Aavaton kertoo yksinäisyydestään miehensä työmatkojen aikana: ”Lapset tietenkin hoidan mutta muuten vaan ikävöin. En ole syntynyt tässä kaupungissa ja opiskelinkin muualla. Ei vaan ole muita ystäviä.”

Naisten itsemurhat eivät ole yleistyneet, mutta 2000-luvulla itsemurhaan on päätynyt aiempaa nuorempia kolmekymppisiä naisia.

Mikä meni vikaan? Sari Näre ja Atte Oksanen uskovat, että yhteiskunnassa lisääntyvä kilpailu saa tytöt voimaan pahoin.
”Tytöt pakotetaan samaan muottiin kuin pojat, mutta ilman samoja välineitä. Pojat kasvavat kaverilliseen kilpailuun, mutta tyttökulttuurissa kilpailua on ollut vähän”, Näre selittää.
”Näyttää siltä, että pojat ovat omaksuneet Suomessa nykyajan vaatimukset tyttöjä paremmin. He esittävät itsensä ala-asteen lopussa pieninä voittajina, kun taas tytöt kertovat suoritusvaikeuksista ja itsetunto-ongelmista”, Oksanen täydentää.
Näreen mukaan tyttökulttuuri on nyt murroksessa. Tytöt ovat muuttumassa poikien kaltaisiksi esimerkiksi siinä suhteessa, että he näkevät toiset yhä useammin omien tarpeidensa tyydyttäjinä. Koventuneiden arvojen vuoksi tytöille on entistä vaikeampaa rakentaa suhdetta, jossa ”voisi luottavaisesti jakaa omaa haavoittuvuuttaan”.
Akateemisessa maailmassa kiistellään siitä, miksi naispuolisia masentuneita on kaksinkertaisesti miespuolisiin nähden. Yksi koulukunta puhuu hormoneista ja toinen roolihämmennyksestä, jota naisiin kohdistetut ristiriitaiset odotukset aiheuttavat.
Eli jos yrittää yhtä aikaa ottaa muut huomioon ja pärjätä kilpailutilanteissa, olla seksikäs mutta ei huorahtava, ja tähdätä aikuisena urakiipijäksi ja hyväksi äidiksi, oma riittämättömyys voi uuvuttaa.”

Eli tässä on juttu meistä Hesarin sivuilta. Miten tämä voi olla mahdollista. Koska tukinet mainitaan, on siis tukinet varmaan antanut luvan julkaista juttumme. Haluan vastauksia tukinetin vastaavilta; oletteko antaneet luvan miedän kirjoituksia käyttää lehdessä?

Jutun otsikko on mikä tyttöjä vaivaa? Olen 22v perheenäiti on ihanaa lukea ”Pikkutytöt yrittävät olla naisia liian varhain. Seurauksena on masennusta, väkivaltaa ja itseinhoa.”'

Eli olenkin masentunut kun olen alkanut leikkimään perhettä liian aikaisin? Olisin varmaan normaali, jos en olsi alkanut leikkimään äitiä näin nuorena.

”Myös Sari Näre pitää yksinäisyyttä todennäköisenä syynä itsemurhiin.
”Voisin kuvitella, että riskialtteimpia ovat ne naiset, jotka ovat kiinni lapsissa. Uudessa asuinpaikassa verkoston rakentamiseen menee aikaa, varsinkin pienellä paikkakunnalla.”

Sitten jatkuu; ”Tukinetissä kirjoitellut Aavaton kertoo yksinäisyydestään miehensä työmatkojen aikana: ”Lapset tietenkin hoidan mutta muuten vaan ikävöin. En ole syntynyt tässä kaupungissa ja opiskelinkin muualla. Ei vaan ole muita ystäviä.”

Voi saatana mua ei voi enempää loukata. En ole kiinni lapsissani, en suunnittele itsemurhaa. Minun äitini on tehnyt itsemurhan sitten minun liitetäään tällaiseen jutuun.

Nyt sitten meistä käydään keskustelua Hesarin sivuilla. Miten tämä voi olla mahdollista???????

Käyttäjä Meri N (Työntekijä) (MIELI Kriisikeskus Helsinki) kirjoittanut 11.07.2005 klo 09:32

Hei,

ikävää, että kirjoituksianne oli lainattu Hesariin sillä tavalla, että ne antoivat vääristyneen kuvan yksittäisistä kirjoittajista. Tässä vaiheessa voin vain sanoa, että en tiedä, onko keneltäkään Tukinetin edustajalta kysytty lupaa tekstien julkaisemiseen. Koska meidän keskuteluryhmät on avoimia ja siis kaikkien vapaasti luettavissa, niin uskoisin, että niiden lainaaminen on sallittua lehdessä. Niinkuin periaatteessa täälläkin voidaan lainata lehtijuttuja jos lähde mainitaan. Sevitämme tätä asiaa tarvittaessa vielä Hesarin kanssa. Pahoitelemme teille aiheutunutta mielipahaa.

Käyttäjä aavaton kirjoittanut 11.07.2005 klo 11:08

Annoin jo itse palautteen, kirjoitin myös itsestäni keskusteluun. Kirjoitin toimittajasta, että hänen on irrotellut meidän jutuistamme osia ja näin meisstä saa ihan väärän kuvan, kun ei koko juttua lainattu vaan siitä joku tietty osa.

Kirjoitin, että, kun toimittaja on nähnyt sanan itsemurhan, hän on lainannut tekstiä ja vetänyt sitten siitä vaan jonkun johtopäätöksen. Nyt se johtopäätös oli, että me ”jotka olemme kiinni lapsissa , asumme pienellä paikkakunnalla, kolmekymppiset ahdistuneet naiset ovat uusi riskiryhmä”. Toimittaja ei huomannut, että olen useasti täällä kirjoittanut, että en missään nimessä ole aikeissa tehdä itsemurhaa.

Samoin on käynyt muiden johtopäätöksien kanssa. Toimittaja on nähnyt sanan syömishäiriö siitä on voinut vetää johtopäätöksen. Xeran olen jo kauan tuntenut.
Enkä nyt hänen kirjoituksistaan vetäisi sitä johtopäätöstä, että Xera ei siksi söisi, kun ”tarkastelee ulkonäköään kriittisesti jo siinä iässä.” Ym muuta sopaa.

Maanvaivaa vaan naurattaa, kun ” tytöiltä edellytetään järkevää käytöstä aiemmin. ” Pikkutytöt yrittävät olla naisia liian varhain.” Voimme varmaan kaikki kuvitella helposti maanvaivan naisellisena naisena.

Kun tuntee nämä kaikki kirjoittajat, niin ei kovin hyvältä tunnu, kun heidän kirjoituksistaan vedetään johtopäätöksiä mitkä ovat ihan ristiriidassa siihen minkä kuvan itse on tehnyt kirjoittajasta.

Arvatkaa vaan, julkaisiko Hesari juttuni keskustelupalstalla? Ei tietenkään, sen osan missä kerroin kuka olen, julkaistiin. Mutta ei sitä missä arvostelin juttua. Nyt sitten arvostelen sen täällä, jos toimittaja luet jutun, ehkä tulet vastineen antamaan. Olithan käyttänyt muitakin lähteitä, mutta hieman tuli tunne, että tuulesta nyt jutun aiheen kehitit. Olisit jaksanut lukea kokonaan juttumme, sitten olisit voinut niitä johtopäätöksiä laatia.

Kaiken kaikkiaan teen itse johtopäätöksen, että et ole kovin pätevä toimittaja. Miksi et kysynyt lupaa voitko lainata tekstejämme? Vaikka laki salliikin sun niitä lainaavan, olisit kuitenkin luvan voinut kysyä. Ei tule meille enää Hesaria.

Käyttäjä aavaton kirjoittanut 11.07.2005 klo 11:15

"Joskus tuntuu siltä että eristyneisyyttä oikein arvostetaan, monet nuoret aikuiset esim. kehuskelevat sillä kuinka vähän he pitävät yhteyttä omiin vanhempiinsa."

Jutusta keskustellaan näin Hesarissa. Jotenkin vielä pahemmalta alkaa tuntumaan, kun minun tekstejäni lainattiin juttuun. Olen sellainen imuri, että vedän kaiken itseeni. Minun tekstejäni lainattiin, minusta tehtiin kuva, että olen yksinäinen. Sitten keskustelu siirtyykin vanhempiin joihin emme me nuoret aikuiset haluakaan pitää yhteyttä.

Käyttäjä rapu kirjoittanut 11.07.2005 klo 22:06

☹️Hävettää oikein toimittajan puolesta luettuani tuon kirjoituksen. Koko juttu on valmis vastaus otsakkeen kysymykseen "mikä tyttöjä vaivaa".
🙄Olettaisin, että toimittaja on "aikuinen". Joten ihmettelen, että miten aikuinen voi olettaa, että lapsista kasvaa tasapainoisia, jos heillä on valta jo ala-asteikäisinä "hylätä" omat vanhempansa.
Koko juttu on kirjoitettu siihen malliin, että lapsi on omilla valinnoillaan vastuussa kaikesta mitä hän kohtaa. 🙂👍Ai niin, olihan media yksi syyllinen.
Jokin aika sitten vastuuta lapsista palloteltiin kodin ja koulun välillä. Se riita ei koskaan ratkennut, joten nyt media ja lapset itse ovat vastuussa. Asia on siis selvitetty.
Oletteko aikuiset miettineet, että tämän päivän lapsen pitäisi olla valmis vastuuseen itsestään sen jälkeen, kun vaipoista pääsee. Kotona ei ole ketään, jolle lapsi olisi rakas, jolle lapsi kelpaisi sellaisena kuin on. Kukaan ei ole asettamassa rajoja, ohjaamassa tai olemassa läsnä. Hyvä se on "akateemisena" pähkäillä nyky lasten/nuorten holtittomuutta, mutta missä ovat teidän jälkikasvunne. Saiko hän tänään muutakin kuin rahaa? Kulkeeko lapsenne reppu selässä kilisten pitkin katuja, koska hänellä ei ole ketään kuka häntä kaipaisi.
Nuo itsetuhoisuudet, päiteiden käytöt, viiltelyt ja syömisongelmat ovat kaikki oireita tunne-elämän häiriöstä tai jopa sairaudesta. Oireita vanhempien vastuuttomuudesta?

Rapu

Käyttäjä aavaton kirjoittanut 11.07.2005 klo 22:10

Maretsu, hienoa kun kirjoitit mielipiteesi Hesariin. Olen kirjoitellut sinne koko päivän, käyn aika kuumana. Jotkut viestini pääsevät läpi, toiset ei. Kirjoitin myös jonnekin palattauseen mielipiteeni tästä kyseistä toimittajasta ja pyysin ihan henkilökohtaisesti häntä tuleen tänne selittämään miksi lainaili kirjoituksiamme. Ihan oikean nimeni laitoin juttuun, kun mietin, että jospa hän ei ole ymmärtänyt, että Aavaton on elävä ihminen.

Ja kaikille teille joiden nimet jutussa mainittiin, haluaisin vaan sanoa, että älkää välittäkö. Se on vaan yhden toimittajan kirjoittama juttu, eikä se teitä tunne. Jatkakaa kirjoittelua tänne ihan normaalisti. Paskat välitetä jonkun asiattoman toimittajan jutuista. Itse me tiedäämme mitä olemme, siihen joku Hesarin kokoinen kylälehti pysty mitään vaikuttaan.

Käyttäjä aavaton kirjoittanut 11.07.2005 klo 23:09

Teen nyt illan lopuksi koosteen miten Hesarin kirjoittajat parantaisivat meidän tukinetin nuorten oloa;

!. syökää kunnolla ja terveellisesti

2. vanhempien pitää luoda meihin ihailevia katseita

3. meidän pitää antaa leikkiä ja vanhempien pitää leikkiä meidän kanssamme

4. meitä ei saa kiusata koulussa

5. vanhempiemme pitää kieltää meiltä kutsuille meno, kun emme kuitenkaan halua mennä sinne, emme vaan tajua sitä,

6. emme saa lukea seksilehtiä emmekä katsoa pornoa tv;stä.

Käyttäjä Rusakko kirjoittanut 12.07.2005 klo 10:57

Olipa typerää. Kirjoittaja on yhdistellyt lainauksia ja ajatuksiaan ihan mielensä mukaan. Ja näköjään siellä keskustelupalstalla ei ymmärretä, miksi asia voisi loukata. Heille on nyt annettu selkeä syy siihen, miksi tytöt voivat huonosti, eikä asiaa ilmeisesti haluta liikaa monimutkaistaa, vaikkeivat kaikki ongelmaiset tytöt mahtuisikaan samaan muottiin. Minulle tuli olo, että olemme kaikki yhtenäinen ongelmamassa, jonka voi selittää yleistämällä.

Käyttäjä aavaton kirjoittanut 12.07.2005 klo 12:22

Ja mun vastaus hänelle;

Pihla Tiihonen, hyvä, kun edes täällä vastaat, toivottavasti käyt tukinetissä lukemassa kirjoituksiamme hieman tarkemmin.

Minulle heräsi kirjoituksestasi kysymys, miksi et käyttänyt asiantuntijoina Tukinetin tukihenkilöitä. Lainasit meidän kirjoituksiamme miten sattuu, miksi et kysynyt neuvoa ammattilaisilta, jotka meidät olisivat tunteneet.

Nyt, kun lainasit juttumme miten sattuu, tuli sun jutustasi loppujen lopuksi pakina. Ei mitenkään vakavasti otettava tutkimus, vaan pelkkä huono pakina.

Olit esim ottanut juttuun siskoni Maanvaivan jolla ei todellakaan ole mitään näitä tavallisia ”naisten” ongelmia. Jos olisit asiaan kysynyt tukihenkilöiltä, olisit varmaan saanut vastauksen, että nauruun kuolemme, jos maanvaivan otat esille naisjuttuihin.

Mie taas olen äitini itsemurhan jälkeen käynyt läpi sellaisen helvetin, että oli törkeää liittää minua mitenkään mahdollisiin itsemurhan tekijöihin. Ei vaikka tupa on täynnä penikoita ja yksin olen pari tuntia päivässä syrjäisessä mökissäni. Olen juuri saanut itselleni selvitettyä, että itsemurhalla en ratkaise mitään ongelmia. Nyt sie sitten oikein tutkimuksella osoitat, että mie Aavaton kuulunkin riskiryhmää. Tämänkin asian, jos olisit kysynyt tukinetissä, olisit varmaan saanut vastauksen, että älä mua liitä mihinkään itsemurhajuttuihin. Ja varsinkin olisit sen saanut tietää, että mua ei kannata mihinkään juttuun liittää, koska miehän nostan metelin.

Enkä myös mie olen mitenkään normaali nuoren ongelmista kärsivä. Minulla ei ole alkoholiongelmaa, ei seksi, samaa ukkoa olen iät ja ajat käyttänyt. Minun ongelmani on äitini itsemurha.

Sitäkään sie et tajunnut, että, kun nuorten foorumi, niin mehän vaan tullaan sinne ja sanotaan, että nyt on paska olo. Mutta ei se sitä tarkoita, että meillä on aina paska olo. Juuri kirjoituksen hetkellä on paska olo, mutta jo huomenna saatan kirjoittaa, että hitsi, kun on ollut hyvä olo pitkän aikaa. Sellaisia me nuoret olemme. Tietenkin jonkun vanhan toimittaja-raukan on vaikea perässämme pysyä. Ja, kun jollain pitää elää, niin teitpä sitten pakinan tukinetin nuorista. Ymmärrän tilanteesi.

Kopioin vastauksesi tukinettiin, koska niihin saa sun mielestä tehdä.
Hyvää kesää
Aavaton

Käyttäjä aavaton kirjoittanut 12.07.2005 klo 12:36

Nythän mun juttu vallan hauskalta näyttää. Laitoin ekana sen toimittajan vastauksen minkä hän antoi minulle ja maretsulle. Sen vastauksen voitte käydä lukemassa Hesarin verkkoliittessä, se on siellä keskustelupalstalla.

Käyttäjä Urpo kirjoittanut 13.07.2005 klo 11:06

Meri N kirjoitti 11.07.2005 klo 09:32:

Tässä vaiheessa voin vain sanoa, että en tiedä, onko keneltäkään Tukinetin edustajalta kysytty lupaa tekstien julkaisemiseen. Koska meidän keskuteluryhmät on avoimia ja siis kaikkien vapaasti luettavissa, niin uskoisin, että niiden lainaaminen on sallittua lehdessä. Niinkuin periaatteessa täälläkin voidaan lainata lehtijuttuja jos lähde mainitaan. Sevitämme tätä asiaa tarvittaessa vielä Hesarin kanssa.

Minusta on hälyttävää, että Hesarin kaltainen lehti tekee tällaista.

Tekoa voi verrata siihen, että toimittaja laittautuu potilaaksi ja lainailee jossain ryhmätilanteessa kuulemiaan potilaiden sanoja. En keksi, mitä lakia siinä rikottaisiin. Sopimatonta se olisi. Minusta sen paremmin ryhmän vetäjän kuin Tukinetin edustajienkaan ei pidä rohkaista tuollaiseen.

Toki kirjoittamaamme voi kuka tahansa lukea. Se ei muuta asiaa. En soisi jonkin 7-päivän aloittavan "Tukinetistä poimittua" -palstaa.

Toimittaja ei tunnu ymmärtävät tekemäänsä. Hän kuittaa asian kiireessä sattuneeksi unohdukseksi. Pohdin, teenkö jutusta kantelun JSN:lle. Minusta tässä on saatettu rikkoa ohjeiden kohtia 27, 28 ja 30 ( http://www.jsn.fi/info.asp?sivuid=fin_jourohje_2005 ). Mitä mieltä te muut olette? (Halutessasi voit laittaa yksityistä sähköpostia.)

Urpo

Käyttäjä aavaton kirjoittanut 13.07.2005 klo 11:47

Kiitos Urpo. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että nyt kuuluisi Tukinetin tehdä jotain.

Olette meille nuorille avanneet foorumin. Se oli todella hieno juttu. Mutta nyt tuntuu, että kaikki on mennyt pilalle. En taatusti uskalla enää niin avoimesti kirjoitella kuin ennen tein.

Ehkä jotenkin tuo juttu vielä meni läpi tai ei sentää. Mutta se että meistä alettiin keskusteleen Hesarin palstoilla, on todella liikaa. Meistä tehdään jotain kauhunuoria, sitä emme todellakaan ole. Mutta, kun Hesarin lukijat eivät meitä tunne, niin vetävät omia johtopäätöksiään.

Eli Tukinetin nyt pitäisi jotain tehdä. En tiedä mitä, mutta ehkä joku kirjoitus Hesariin olisi paikallaan. Se kirjoitus pitäisi tulla lukijoille myös tiedoksi, ei vaan toimitukseen.

Käyttäjä aavaton kirjoittanut 13.07.2005 klo 11:52

Lisäys, Kyllähän Meri jo aluksi sanoi, että voi ottaa yhteyttä Hesariin. Silloin vielä se ei tuntunut tärkeältä. Mutta nyt, kun on lukenut ihmisten kirjoittelua meistä, niin on on alkanut tuntuu, että ei juttu niin vaan aikanakaan minun osaltani mene ohi.

Kun Maretsu osallistui keskusteluun, niin joku hänelle sanoi, että elä tee itsestäsi marttyyria. Eli, kun me menemme itseämme puolustamaan, niin meistä tehdään marttyyreita.

Käyttäjä Meri N (Työntekijä) (MIELI Kriisikeskus Helsinki) kirjoittanut 13.07.2005 klo 12:39

Hei,
olemme olleet yhteydessä Hesariin ja saimme toimittajalta selityksen ja pahoittelut hänen tekemästään virheestä. Toivottavasti ajan myötä tämä kohu tasoittuu sekä täällä, että Hesarinkin palstoilla. Vastineen tms. kirjoittamista printtilehteen kannattaa miettiä tosi tarkkaan monestakin syystä, joista yksi tärkeimmistä on minun mielestäni se, että ei vedettäsi liikaa huomiota tänne meidän palstalle - ja voisitte jatkaa hienoa kirjoitteluanne ilman niin suurta riskiä siitä, että kirjoituksianne esimerkiksi lainailtaisiin jatkossa jossain toisessakin mediassa. Mutta tätä asiaa pohditaan Tukinetissä vielä elokuussa.

Palstalle on päätetty laittaa pyyntö, jossa toivotaan, että toimittajat, tutkijat, muiden palstojen kirjoittajat jne., eivät lainaisi kirjoituksianne suoraan missään muualla, esim. lehdissä, tutkimuksissa tai muilla keskustelupalstoilla.

Käyttäjä aavaton kirjoittanut 13.07.2005 klo 13:32

Kiitos kun otitte yhteyttä mutta väärin sie Meri sanot, kun toivot että kohu täällä laantuisi. Meillä on oikeus, just täällä, siitä kirjoitella niin kauan, kun asia on meille tärkeä. Kotonako mun pitäisi riidellä ja räyhätä? Turhaan toivotte, mie kirjoitellen ,just tänne, niin kauan, kun asia mua ottaa päähän. Paras, kun vaan julkaisette kirjoitukseni.

En ole vielä esimerkiksi käsitellyt seksiasiaa mikä myös oli jutussa. Toimittaja lainasi ”enkelin ilman siipiä” kirjoitusta ja teki hänen jutustaan PORNOA. Pitää olla vilkas mielikuvitus toimittajalla, kun saa jonkun nuoren yhden illan jutusta pornoa. Tekee niin pahaa, että ei ole sanoja millä olon kuvailisi.

On yhden illan juttuja mutta samalla ne voivat olla myös ensi rakkaus. Se on joku rumaan tai kaunista mutta kuitenkin sellaista mikä säilyy mielessä pitkät ajat. Jos on eka kerta miehen kanssa, sen muistaa aina.

Ei kellään toimittajalla ole oikeus asiasta tehdä pornoa. En tiedä mikä on se ikä, kun seksistä tulee pornoa. Pornosta tulee mieleen hikinen vanha ukko tai nainen joka yrittää väen väkisin saada tyydytyksen. Sen verran tunnen tukinetin nuoria, että en meidän seksiasioista käyttäisi pornosanaa.

Käyttäjä Elmi kirjoittanut 13.07.2005 klo 14:18

Olen Merin kanssa samaa mieltä siitä, että on ehkä parempi, jos ei kukaan lähde tukinetin puolesta mitään vastineita kirjoittelemaan. Tulee tosiaan liikaa huomiota, ja sitähän ei taida kukaan täällä kaivata.

Parempi ehkä myös rauhoittaa se hesarin nettisiujen palsta, ja jatkaa paineiden purkua täällä. Itse en ole kovin loukkaantunut, kun ei minun kirjoituksiani ole lainattu, mutta ymmärrän kyllä muiden ärtymyksen.

Todella kummallista toimintaa toimittajalta, jos on kiiressä vaan käynyt jotain lainailemassa sieltä sun täältä sen enempää aiheeseen perehtymättä. Tuntuu ihan sitlä, kuin sillä ei olisi lainkaan tullut mielenkään, että nimimerkkien takana on ihan oikeita ihmisiä. Muutenkin pitäisi miettiä, kun on aika henkilökohtainen ja herkkä aihe yleensäkin ja tekstit täällä ovat hyvinkin avoimia.