Koulukiusaaminen – sattuu syvälle sisimpään

Koulukiusaaminen - sattuu syvälle sisimpään

Käyttäjä pepez aloittanut aikaan 27.08.2008 klo 20:24 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä pepez kirjoittanut 27.08.2008 klo 20:24

Moi! Olen nyt ysillä ja kiusaaminen oli mulla ennen pahoinpitelyy, haukkumist, eristämist ja uhkailuu. Mul oli rakkain ystävä, mut meil oltiin kateellisii, ni sen oli pakko kääntyy mua vastaan. Oli vakavaa nettikiusaamistakin. Nyt kiusaaminen on sellast kaikesta porukast ja ryhmist poisjättämistä, haukkumist, uhkailuu. En paljookaa uskalla puhuu luokkalaisilleni, ku saan vastaukseks jotai tosi pahoi herjauksii. On mut hakattukin. Masennus on ollut useita vuosia ja pian tulee lääkkeiden alotuksesta vuosi, käytän kahta. Itsetuhoisii ajatuksiiki on ollu, ei juurkaan enää. Mul on vaa pari ystävää, eikä ne oikeen mua haluu kuunnella tämmösis jutuis. Tartten teidän apuu, sillä oon useamman kerran puhunu asiast rehtorin ym kanssa, muttei koulu puutu kiusaamiseen. Joskus rehtori on ”puhutellut” jotakin, muttei se ole koskaan auttanut. Vanhemmat eivät tue ja sanovat vaan suunnilleen ”et on kestettävä vaan”. Mitä mun pitäis tehä, et sitä sais loppumaan? Tukareit on meidän luokal, mut ne osallistuu siihe itekki, kiusaamisee. En enää tiiä, antakaa neuvoi, plz ja kertokaa omii kokemuksianne myös.
😯🗯️😞

Käyttäjä pepez kirjoittanut 22.10.2008 klo 21:40

Kiitos vastauksista jälleen!
Mielestäni oon lojaali ystävä ja alistun muiden tahtoon, mutta mua pidetään mielipuolena juorujen ym tähden.
Kokeissa mua stressaa se, et viimeisimmät kokeet on kyl menny penkin alle ja oon aina vaan väsyny, vaiks onneks muuten menee jo paljon paremmin, osa siitä on teidän ansiotanne! Kiitos!
Siis, ne kokeet vaan menee huonommin, en tiiä, mikä siin oikee on ja nyt on se tärkein vuosi meneillään.

Käyttäjä Eläväinen kirjoittanut 25.10.2008 klo 10:47

Pepez, muistuta itseäsi siitä, että tarve puhua pahaa muista kertoo sisäisestä tyhjyydestä! Juorut ovat juoruja, ja niiden levittäjät menettävät joskus luottamuksensa. Älä siis määritä arvoasi puheiden perusteella! 🙂

Joku saa sinusta vielä hyvän ja luotettavan ystävän! Kerroit ALISTUVASI muiden tahtoon. Muita huomioivia ihmisiä ei koskaan ole liikaa. Haluatko kuitenkin niin paljon ystäviä, että olet vaarassa vieraantua itsestäsi? Mitä SINÄ haluat? Pysähdy välillä kysymään tätäkin itseltäsi, muutoin voit huomata tehneesi asioita, joita et olisi halunnutkaan.

Tsemppiä koulutyöhösi ja muuhun elämääsi! 🙂👍

Käyttäjä pepez kirjoittanut 04.11.2008 klo 15:39

Tänään taas kävelin ulos helvetistä noin tiuku 15. Sama meno aina noilla kahdella tiistain tunnilla, jossa kaikki kiusaa minkä kerkeävät. Meillä oli tänään (inakin) tasaparit ja menin ylijääneen viereen, mut eihän kukaan halua olla mun kanssa. Se sit meni johonki toieen ryhmään ja mä jäin yksin. Opettaja näki sen, muttei sanonu, ku et oliko kivasti tehty. Meinasin lähtee sillon luokasta itkien ulos, mutta en kuitenkaan mennyt. Luvassa oli lisää paritöitä (, jotka ovat tosi kivoja aina yksin ...) ja meinasin itke lopputunnin, enkä saanu keskityttyy. Pidätte mua nyt hulluna, ku moisesta itken, mutta ku siel on kaikkee kiusaamista koko ajan ja sillon tuli vaan mieleen se yks tosiasia; en voi kertoo kenellekään.
Miksen? Enkö uskalla? - Uskallan ja haluaisin, mutta olen päättänyt jo luovuttaa, sillä mul ei oo ketään, kelle kertoo. Rehtori sanoo aina, ettei oo todisteita kiusaamisesta, kerran vein sinne yhden luokkalaiseni ja sanoin, et siin on todiste ja se sanos, ettei me tiietä, mitä tehään. Vuosien kuluessa oon kertonu useille opettajille, mut ne on aina sanonu keskustelevansa rehtorin kanssa asiasta, muttei koskaan mitään oo tapahtunut. Luokkista ei kiinnosta eikä se tee mitään koskaan, tuntisinkin on aina "monistamassa". Kuraattori, rehtori ja polin tyypit ovat haukkuneet mut siitä, että viime kerralla lähdin luokasta itkien ja menin kertomaan rehtorille kiusaamisesta, et mun ei ois kuulemma pitäny tehä niin, et se oli tyhmää. Ei mul oo ketään, kenelle kertoo, siks oon luovuttanu. Koulutoimenjohtajaakaan ei kiinnosta. Treveydenhoitaja ei oo mun puolella eikä tee mitään. Siinä ne sit olikin, mut mä olen yksin loppuun asti.

Käyttäjä Eläväinen kirjoittanut 04.11.2008 klo 22:16

Voi, pepez, tunteesi eivät ole ollenkaan naurettavia! Harva on edes aikuisena niin vahva, että kestäisi lannistumatta jatkuvan huonon kohtelun. Sinä ja ikätoverisi vasta muodostatte itsetuntoanne, ja siksi kiusaaminen on teille vielä vakavampaa.

Jos joku tässä käyttäytyy typerästi, niin kiusaajasi ja välinpitämättömät aikuiset! Tiedätkö, mitä sen taustalla voi olla, ettei kukaan suostu olemaan parisi? Pelkoa joutua itse syrjityksi! Kaikki eivät siis inhoa sinua, ja mitä sellaista olisit tehnytkään, että inhon ansaitsisit!

Onko sinulla tukihenkilöä täällä Tukinetissä? Olisi hienoa, että saisit jotain kautta luotettavan ja välittävän aikuisen tuen.

Käyttäjä v 1959 jousimiesnainen kirjoittanut 05.11.2008 klo 18:02

moikka Pepez 🙂🌻🙂🌻🙂🌻

Tiedätkö sinä olet rohkea todella rohkea yksilö ja kiusaajat yhdessä yrittää sinua tehdä selvä, onneksi uskallat puhua kirjoitella avoimesti asioita ja etsit ja olet löytänyt ulospääsyn omasta helvettistä jossa olet ollut pienen ikääsi nähden liian kauan.

Kirjoittelee tänne tukinettiin niin tunnet ja huomaat että saat vasta kaikua meiltä muilta kanssa kulkijoita tosi ollaan kasvottomia mutta silti sinä ET ole yksin omien kokemuksien tunteineen, Nostaan sinulle hattua jos tulisit vastaan koska käyt todella kova sota itseesi toisten vastaan. syy on tuntematon mutta kasvuiässä tälläinen kasvuympäristö on koetus itse kullekin.

Luota ainoastaan omaan sisäisen äännesi ja tuntosiin ja luota siihen että 100 prosenttisesti ja jonain päivänä sinä huomaat miten niille kiusajille ovat itselleensä tehneet pahaa. Kun itket tai haluat itkeä kertoo että yhteys omaan sisäiseen pienen ihmisen on todella yhteys , se on terven ihmisen merkki, ne nuoret jotka eivät osaa eikä pysty itkemään , niillä on omaan itseensä kadoksissa tai pikemmin ne ovat turtoja jotka eivät tunteita saa yhteyksiä.

Jokaisella on tunteita on iloisia itkuisia nauravaisia surullisia vihaisia sekä kateuksia jne kun niiden tunteiden kanssa on yhteyttää itseensä silloin voit huokaista helpotusta koska olet terve kokonainen ihmistaimi, monella nuorella ovat särkyneitä ja ovat kateellisia toisille joilla esim. on vanhempia kuten sinulla. uskallat puhua ja viedä asioita eteenpäin. minusta tuntuu että olet liian hyvä ihminen siihen kouluun koska aikuisetkin ovat henkisesti lasten tasolla ja ovat kyvyttömiä ja osaamattomia ottaa asioita selvä ja kannustamaan sinua eteenpäin.

Yritä ottaa yhteyttä paikkakuntasi nuorisotyöntekijään ja yritä keskustella hänen kanssa miten saisit ja kuinka saisit itselle kasvotuksen ja ihmisen tukihenkilöksi ,käänny myös seurakunnan nuoristyöntekijän puolen liity mukaan srk järjestämään nuorten pajoihin tai nuorten harrastuksiin niin sillä tavoin pääset ulos koulumaailman pahoista kiusaajista.

Hyvää marraskuun jatkoa sinulle Pepez
🙂🌻🙂🌻

Käyttäjä pepez kirjoittanut 06.11.2008 klo 20:56

Kiitoksia jälleen!
Minulla ei vielä ole Tukinetissä tukihenkilöä ja mun kanssa ryhmässä olemsita vältetään paljolti juuri siksi, ettei ite tule syrjityksi ja et tekee, kuten muut. Oon muille outo ja sairas ja juoruja kiertää, mikä vaikeuttaa lähelle pääsyä.
Sitten, olen kyllä keskustellut aikoja sitten nuorisotyöntekijän kanssa, muttei se mitenkään auttanut. Rehtorilla käytiin joskus seiskalla tän kanssa, muttei mikään muuttunut, koko koulun henkilökunta vaan alko vastustamaan mua enemmän. Helposti voi luulla, että vaan kuvittelen, mut mul todella on kokemusta siitä, et musta ne ei siellä pidä.
Olen joskus pienempänä harkinnut apua seurakunnalat, mutta enää siitä ei olisi hyötyä, sillä 1) uskon eri uskontoon, mutten saa vielä vaihtaa kirkkoa. 2) Mulla meni paremmin kesällä ja keväällä, mut masennus "uusi" rippileirillä kesällä, sillä mua kohdeltiin erittäin törkeesti. Riparin tunteina en koskaan saanut puheenvuoroa ...
Ei se vielä juuri mitään, mutta se kiusaamispuoli oli kaikista kamalinta. Kerroin siitä, muttei siihen juuri lainkaan puututtu ja se puuttuminen vaan toisaalta pahensi kiusamista. Syrjimistä, törkeitä piirroksia, jotka levis aina oppitunneilla riparilla, törkeää herjaamista, uhkauksia ja käsiksi käymistä, heitteillejättöä, luvatonta valokuvaamista ja niiden esittelyä muille, kaadettiin nestesaippuaa mun päähän ...
Siinä oli osa ja mun huoneessa oli sellaset tyypit, jotka eivät tällä tavalla kiusanneet, mutta hyväksyivät sen ja edesauttoivat sitä ja kerran illalla rupesin itkemään ja huonetoverit sit sanos, et se vaan täytyy kestää. Kukaan ei haluu mua enää sen seurakunnan toimintaan, enkä mäkään haluu sellasen kirkon juttuihin, jossa saa ihan miten vaan kiusata.

Käyttäjä Eläväinen kirjoittanut 07.11.2008 klo 09:32

Hei, surullista, että olet törmännyt niin moniin, joille kiusaaminen on vierasta ja jotka eivät sen vakavuutta ymmärrä. Kiusatuksi tuleminen ei missään tapauksessa ole häpeäsi!

Miksi sinun pitäisi vain kestää, kun hyvinvointisi on vakavasti vaarannettu? Ääritapauksissa kiusaamisesta voi ilmoittaa poliisillekin!

Vaikeat kokemuksesi ovat varmasti koetelleet luottamustasi niin ikätovereihisi kuin aikuisiinkin. Usko pois, että sinulla on ollut vain huono tuuri. Toivon sinulle paljon voimia hakea yhä apua. Kirjoittamalla pystyt hyvin ilmaisemaan itseäsi. Siksikin ajatus siitä Tukinetin tukihenkilöstä tuntuu hyvältä. Mitä itse ajattelet? 🙂👍

Käyttäjä pepez kirjoittanut 11.11.2008 klo 22:40

Kirjoitin tukihenkilölle ja kysyisin, kenelle mä nyt voin kertoa siitä kiusaamisesta, et siihen varmasti puututtais erittäin pien, kun ei noist oo apuu, jotka kerroin?

Käyttäjä Eläväinen kirjoittanut 12.11.2008 klo 16:13

Hatunnosto sinulle, pepez, rohkeudestasi! Kaiken kokemasi jälkeenkin olet toiveikas sen suhteen, että joku välittää. Sinulla on enemmän voimaa kuin luuletkaan. 🙂🌻

Tuosta yhteydenotosta tukihenkilöön on hyvä jatkaa. Joko olet saanut vastauksen?

Muistathan, että peruskoulun päättyminen häämöttää. Se voi avata sinulle uusia, hyviä mahdollisuuksia. Ethän "viime sekunneilla" anna kiusaamisesi estää sinua pärjäämästä koulussa. Jonain päivänä kiusaajasi tajuavat, miten typerästi ovat toimineet. Se, etteivät vielä ymmärrä, ei ole häpeäsi.

Rutistus! 🙂

Käyttäjä v 1959 jousimiesnainen kirjoittanut 13.11.2008 klo 08:40

Terve Pepez 🙂🌻🙂🌻

Hienoa että olet kääntynyt Net-tuke puoleen. Sieltä saat tukea ja opastusta koska ne ovat alan ammattalaisia jotka osaavat ohjaata ja neuvoa sinua asianmukaisesti, niillä on koulutus ja ovat perehtyneet ja tietävät minne sinua ohjata toimiakseen lain ja asetuksen mukaisesti, joten paljon onnea sinulle Pepez.

Kirjoitahan välillä meillekin avoimelle puolelle missä meneet ja kuinka hienosti olet edistynyt omalla asiallasi.

Paljon voimia ja hyvää jatkoa sinulle Pepez

🙂🌻🙂🌻🙂🌻

Käyttäjä Eläväinen kirjoittanut 25.11.2008 klo 15:03

Heips pepez!

Olisi kiva, jos jatkossakin kirjoittaisit tänne ja kertoisit kuulumisiasi. Me täällä olemme hengessä mukana. 🙂