moikka saloka, onko isäsi monta vuotta sairastanut? Olen ymmärtänyt , että vanhempana sairastuneet kestää pitempään kuin nuoremmat. Omä äitini sairastui 80v alzheimeriin, ja kuoli 89v keuhkokuumeeseen. Hän ei ehtinyt loppuvaiheeseen sairastaa.
Paljon on sukulaisia jo vienyt tää ikävä sairaus. Sairastan itsekin sitä.

maaria5 kirjoitti 11.6.2018 16:19

moikka saloka, onko isäsi monta vuotta sairastanut? Olen ymmärtänyt , että vanhempana sairastuneet kestää pitempään kuin nuoremmat. Omä äitini sairastui 80v alzheimeriin, ja kuoli 89v keuhkokuumeeseen. Hän ei ehtinyt loppuvaiheeseen sairastaa.
Paljon on sukulaisia jo vienyt tää ikävä sairaus. Sairastan itsekin sitä.

Moi maaria. En muista kuinka kauan isä on sairastanu, mut monta vuotta jo.

Välillä on hyviä jaksoja ja välillä huonoja. Viime viikolla oli äitiltä kysyny koiran ulkoilusta (hänen koira lopetettiin v. 12). Sit oli pyytänyt äitin viemään auton parkkiin kun oli kuulemma torilla käyny. Ei hänellä ole autoa.

Harmittaa kun en ole kun jaksanu hänen luonna käydä. Ulkoilut on myös kylmän ilman vuoksi jääny. Yritetään jotenkin estää keuhkokuumeita, mut ne tulee sit jos tulee.
Maanantaina lämmitin isälle ruuan. Ei olis muuten syöny. Tänään hän oli väsynyt eikä jaksanu nousta sängystä. Tosin menin vähongossa tunti liian aikaisin.
Huomenna katotaan taas.

Kyseli tyttärentyttöö, jos tulis parran ajaa. Kerroin terveiset kotona eteenpäin. Tyttö oli viimeks joskus toukokuussa vissiin ajanut ekaa kertaa elämässä. Hyvin oli näköjään ajanut, kun kyselyitä tulee.

Moro Saloka j muut "muisti-ihmiset". Niin kuulemma sairus etenee, että vanhat muistot tuntuu tutuimmilta kuin uudet jotka ei jää mieleen. Lieneekö samoin tässä varhemmassa versiossa, varmaan muistiliiton mailis kertoo asiasta kunhan kirjoittaa tänne. Itse huomaan että oudosti joskus ei löydy oikeaa sanaa ollenkaan, ja joskus tulee ihan väärä sana. Joskus on hirveen hyvä j kirkas päivä, välillä pyörryttää ja välillä itkettää. Semmosta tasapainoilua tuntuu olevn.
Muistan äidistäni, että oli jotenkin outoa, kun sai toistaa asioita ja kun olin juuri matkustanut hänen luonaan käymässä satojen km päästä, hän ei enää käyntiäni muistanut kun olin palannut kotiin. Kysyi ekana koska tuen äidin luokse, kun soitin. En kuitenkaan ihn läheltä saanut seurata äidin vaiheita , koska olen koko aikuisikäni asunut kaukana kaikista muista.
Niinhän sitä sanovat, että aluksi pärjää, mutta lopulta tämä on omaisten sairaus ,kun ollaan pitkällä. Äiti myös alkoi jossain vaiheessa käyttää toista kieltä, jota heillä käytettiin lapsuuden perheessä. Siis lauseita ja sanoja vain, ei siis vaihtanut kokonaan.
En osaa kuitenkaan peilat a äidin tilannetta omaani, hän oli vanhus jo, minä 50 ja risoja

Maaria 🙂🌻

Harmittaa kun en voi vkl:na mennä isän luo. Jalkani on astumisarka jo pidempään.

Isällä ei oikein menny tänään perille et viiminen lapsenlapsi sai opiskelupaikan. Varmaan kesän aikana kysyy monet kerrat.

Isä oli päättäny aamulla et taksi tulee hakee hänet. Hän oli tuolin laittanu kuntoon ja itsensä. Oli joku muistikatkos tullu näköjään. Äiti oli saanut luopumaan ajatuksesta aamupalalla.

Torstaina isä pääsee mökkeilemään. Eihän se erinlaisempaa ole, mitä täällä kaupungis. Nyt hänellä on mökillä oma rollo, pääsee uloskin tutkailemaan kukkia.

Muuten menny ihan hyvin. Päivätoiminnasta on tullu positiivista palautetta. Isä saa kesän jälkeen jatkaa siellä, ja hän tykkää mennä sinne.

Moro saloka🌻🙂🌻 kiva kun sä kirjoitat täällä. Olisi kyllä muuten hiljaista. Huomasitko noi uudet "sivut mitä oli ilmestynyt tänne? On omaisille ja sairastuneille omansa, ja taisi olla vielä jokaiselle diagnoosillekin omansa. Käyn pari kertaa pvässä vahtaamassa että sinne olisi eksynyt joku kohtalotoveri" , niin voisi vaihta ajatuksia. Olen huomannut että hirveesti tulee vihreitä kirjoitukseen välillä, mutta ei ehkä hirveesti haittaa.
Kiv kun sulla on mahdllisuus ulkoilla isän kanssa. ja viettää muutenkin aikaa nyt kun hän vielä muistaa. Sillenhän se menee, että välillä on parempi pvä muistinkin suhteen, ja toinen pvä taas ei muista juuri mtn.
Tulin juuri mökiltä tänään, ja ole n aika raato kunnossa, kuten yleensä sieltä palatssa. kun en osaa enkä älyä" huilata välillä ja katella vierestä kun mies ahkeroi munkin eestä🙂🌻 heippa taas. ttv maaria

Näin 2 unta isästä. Ekaa en muista, mut toisen muistan. Isä oli lähteny luvatta ja onneks olin ulkona ja huomasin. Sit vein hänet kotiinpäin, mut jotenki kahvila tuli siihen kuvaan. Sieltä piti ostaa mahottomasti kaikkee, ku isä käsillä niitä käsitteli. Sit ku piti hissiin mennä, sekin temppuili. Viereen tuli pyörätyoli-ihmeinen, annoimme sen mennä ekaks, ja heräsin.

Ahdistavaa tässä tekee, jos isä lähtee seikkailemaan. Silloin alku aikoina se lähti, mut ei enää. Mut mistä sitä tietää mitä sen aivoissa tapahtuu. Mulla on vielä puhelimessa isän mangeettitulokset. Siitä kuinka paljon tuhoo on infaktit ja tämä tehny jo.

Tänään isä pääsee jussii viettää mökille. Toivon et reissu menee hyvin. Vaikka huonoo säätä on luvattu. Tosin se ei isää haittaa,ku ei pirtistä ulos tuu.

Moikka🙂🌻 Unet tahtoo joskus tehdä tepposia asioista, joita kovasti kelaa. Minä näen joskus ihan ikäänkuin varoitusunia ennen jotain tapahtumaa. Mukavaa ,kun isäsi pääsee mökille. Varmasti hän nauttii siellä olostaan sateisesta ilmasta huolimatta.Kun on vaan rakkaita läheisiä mukana
Hyvää juhannusta sinulle 🌻🙂🌻

Isällä oli suht ok:sti menny mökkireissu. Hän oli va ottanut la illalla to aamulääkkeet. Vaikka sisko oli luvannu hoitaa lääkkeet, oli saanu jonku päähänpiston et ottaa ite.

Jalat hänellä on hirveen turvonneet taas. Kohohoitoa ainakin suorittaa.

Ihan juttelutuulella oli, kun kävin tarkistuskäynnillä.

Äiti oli aamulla soittanu tk:hon. Arpapeli oli että sai jonkun ajan. En tiä mitä siellä tapahtu, mut isä itki tullessaan ja itki koko kotimatkan. Hoitoa isä ei saa. Oliko se laskimoissa jotain. Käskettiin kävelee, mutta toinen hädin tuskin pystyy kotona liikkuu.

Äiti avasi arkkuaan ja sano et suunnittelee isää intervallille vaik viikoks. Mut isä ei ole halukas. Hän pelkää. Hän on kerran ollu intervallil tänä vuonna ja toisena iltana vietiin sairaalaan. Sanoin äitille jos sieltä kysyy, voiko sinne mennä tutustuu.jos se muistikin hiuka palautuis ja mieli muuttuis. Isä todella pelkää sairaalaa ja lääkäriä.
Mut varmaan kk päästä ollaan viisaampia, kun äitin loma loppuu ja hän alkaa soittelee. Hänhän lupas sen hoitajan isälle joka päiväksi.

Jotain positiivista, isä otti multa jäätelötuutin kun annoin. Tähän mennes ei ole ottanu ku nutria tai vettä. Ni ja pari kertaa ruuan ku on pakko.

Moro saloka, onpa kyllä aika vaihtelevaa isäsi vointi. Ja varmaan vaikea myös selvittää mitä hän tuntee ja kokee, kun ei lääkärissäkään enää itse pysty varmaan paljon tuntemuksia erittelemään. Täytyy varmaan vaan ottaa niistä hyvistä ja kirkkaista päivistä ilo irti sitten täysillä🙂👍 Aika hiljaista on näemmä täällä muistipuolella".
Eipä sitä tiedä tässä itse kukin. milloin kunto romahtaa niin ettei enää saa tekstiä ulos.
Eräs työntekijä tuossa mainitsi että yleensä menee pikkaen aikaa, kun ihmiset lukee ja tunnustelee , ennenkuin kirjoittaa.
Olen hirveesti ahminut tietoa ja tekstiä alzheimeristä, että saa edes jtn kuvaa mitä tulee.
Äidin sairaudesta ei saa vertauskuvaa, hän sairastui vasta yli 80vuotiaana.
Asutko kuinka lähellä vanhempiasi, näettekö kuinka usein?
Huomenna lähdemme taas mökile, siellä sielu lepää, kun jaksaa ensin matkustaa 5h
mukava vk loppua, ja hyvää kesää🙂🌻

Isällä ollu huono päivä tänään. Hänellä on jaloissa nii hirveet kivut et itkee melkein. Onneks sain hänet juomaan "voima"juomaa. Hain viereen vesipullon myös.

Iloinen hän on siitä että pääsee pitkäksi aikaa mökille. Viettämään kesälomaansa.

Muuten hän on aika maassa. Kivut on ni suuret et vessaan on vaikeaa mennä...

Isä on ma asti nukkunu va. Käyny vessas ja jutellu ja ehkä syöny. Puhuu valtionkyydistä (lanssi), et niille on helpompaa ku hänel ei o vaatteita ja ym. Huomenna siskoni menee loppu viikoksi sinne, saa nähä piristyykö herra vai ei.

Tätä se teetti, isä sairaalassa, keuhkokuume ainakin.😞

Moro Saloka 🙂🌻 ikävä juttu se keuhkokuume , toivotaan että isäsi selviäa siitä nyt.
Huoli on varmaan iso ja koko jan läsnä teillä omaisilla. Vanhuksilla ja sairailla vaan meinaa olla se vastustuskyky aika nollassa niin kaikki tommoset tulee helposti.
Toivottavasti saat itsekin lomailla ja huilata välillä kunnolla. Voimia ja jaksmista sinne teille kaikille.