Yhä olen aikalailla hukassa tämän sivuston kanssa ja en löydä ihmisiä, joiden kirjoituksia luin. Kaunis ilma ulkona, tuulee kuitenkin. Kukkiin vaihdoin vähän multia ja sain kateille tilattua eläinlääkärin. En sitä, jonka lomalta paluuta odottelin kk kaupalla. Maanantaina soitin, niin vastaajassa oli viesti, että sairaslomalla, toistaiseksi..Otti pannuun kunnolla, koska olisin voinut viedä katit jo aikoja sitten toiselle eläinlääkärille. No, Torstaina mennään rokotuksille ja Masterin peukkukyntä tarkistamaan, joka kasvanut ihon alle ja en uskalla epävarmoilla kourillani leikata, kun ukko kiskoo käpälää pois..Äänestämässäkin pitäisi käydä, ennakkona. Ei ole epäilyä puolueesta.
Laittaako kukaan rairuohoja pääsiäseksi? Antakaa hyviä vinkkejä kuinka saisin nousemaan paria kortta enenmän?
Pikemiten, käsittääkseni kuvaamo laittaa kuvat suoraan poliisilaitokselle/jos kuvaamo mainittu listassa, joiden kanssa tekevät yhteistyötä. Niin, tosiaan kuinkas ne kyttiksellä tietää kenet kuvat tulee? Varmaan kuvaamo täyttää jonkun saatteen, jossa lukee tiedot nimi ja sotu? Ja kuvaamo antaa minulle jonkin tunnistekoodin, joka minun pitää syöttää siihen hakamukseen, että kuvat ja hakemus löytävät toisensa. Kyselin hiukka Ärrältä, että mistäs sitte saan sen henkkarin ja missä allekirjoitan? Jos hakemusta tehdessäni ei tule ilmoitusta, että pitää mennä paikanpäälle kyttikselle niin korttiin painetaan se vanha allekirjoitus joka jo kyttiksellä on ja minä vaan voimassa olevaa passia tai henkkaria vastaan lunastan sen Ärrältä.. Näinköhän onnistuu meikikselle.. No, ensi viikolla tarkoitus mennä passikuvaan ja käynnistää operaatio. Varmaan se olisi helpompaa hakea kyttikseltä, mutta meillä ei ole enää ja lähin hankalan matkan päässä, kun olen niin surkea kuski..siksi kokeilen ensin näin.. Jokseenkin kammottaa?! Ystäväni, kattieni kasvattaja sanoi, että vaikein osuus oli passikuvassa käynti..Saas nähdä..
Ihana ilma ulkona vaikka pilvessä. Pitäisi inspiroitua rikkaruohohommiinkin, mutta laiskuus aina meinaa voittaa.
Nykyään wcpaperit ja serlat ja astianpseuaineet huonontuneet kunnolla. Ostin nyt runoserlaa, luen runon kateille, ennen kuin peppua pyyhin. Heh..
En ymmärrä miksi passikuvaan meno jännittää niin kauheasti? Eihän minun tarvitse muuta kuin istua ja katsoa kameraan. No, tietty se, että kun kokee naamansa niin kauhean rumaksi ja miettii paljonko osaisi meikkiä laittaa, ettei koko kauheus paljastu. Sitten pitäisi osata hakea sitä henkilökorttia, huoh.
Tuli aivan kauhean paha mieli ja taisi tipahtaa muutama kyynelkin pudota. Martta katti oli pyydystänyt pikkulinnun ja se vielä liikkui hänen suussaan. Sitten alkoi tyynesti syömään sitä vaikka kuinka kiroilin. Ei ollut minun tontillani niin en mennyt naapurin puolelle. Ja empä sitä linturaukkaa enää olisi saanut pelastettua. Olisi saattanut jäädä kitumaan. Vaikka tasan tiedän, että kissalla kissan luonne niin surettaa. Varmaan omatkin katit tilaisuuden tullen nappaisivat. Mutta valjaissa saan pidettyä kaukana linnuista.
Ookei...taisi muutama uusi harmaa hius ilmestyä, mutta sain haettua sähköisesti henkilökorttia. Jännitti aivan kamalasti, kun olin aivan oudolla maaperällä, mutta tulee postissa parissa viikossa. Ei tarvitse kyttälään mennä. Passikuvasta tuli aivan kauhea. Herrajee kuinka kauhea kuva, apuah. Valokuvaamo antoi kuvan nron, joka laitettiin sähköisenä kyttikselle ja sen numeron laitoin hakemukseen niin sieltä latasi kuvan ja allekirjoituksenikin.
Ompas satanut vettä urakalla. Ja taitaa tämä viikko mennä sadellessa. Pitäisi labraan tilata aika. Kyllä on helpompaa näin, kuin se entinen systeemi, että tuntikausia jonotettiin labran oven takana. Nyt pääsee ajallaan heti ja joskus ennenkin aikaansa..
Labrassa käyty. Taas yksi stressinpaikka selätetty siis. Seuraava olisi vaatekomeron mullistus ja taas viedä kierrätykseen vaatteita, joita ei ole vuoteen edes muistanut olevankaan. Se vaan niin pölyistä hommaa. Menee aina ihan hengitys tukkoon. Sitten odottaisi auton pesu, pihan rikkaruohohommat...lista ei taida koskaan lakata.
Nukun taas kauhean huonosti. Heaven herätti puolilta öin, että olisi muuten pissa korjaamatta. Sitten valvoinkin monta tuntia. Jännitti varmaan labraan meno.
Olen aamupäivät aina kauhean vetämätön ja väsynyt. En tiedä mikä vialla oikein. Nyt sitten harkitusti pakotin itseni toimimaan. Imuroin ulkokuistin ja auton. Minulla sellainen aataminaikainen imuri varastossa tarkoitettuna juuri auton imurointiin. Niin oli tehokas, että imaisi sellaisen ohuen, tyhjän roskakassin sisäänsä ennen kuin huomasinkaan. Ja kuten arvata saattaa en sitten millään keksinyt kuinka se avataan se roskapuoli johon sitä pussia vaihdetaan. Kokeilin painaa ja vitkuttaa vaikka mistä vaan ei toiminut. Hyvin se imi vielä kuitenkin. Pitää kysyä joltakulta apua. Tietty se avautuu ihan simppelisti ja tulee tooooosi blondi olo, vaikka en blondi olekkaan. Joskus sitä tulee sokeaksi ihan idioottiselville asioille. MInä etenkin.
Eeppo poika kävi jo aamulla katsomassa minua. Ihana katti. Aina muistaa minut. Vai oliko kenties toiveissa Heavenin näkeminen. Masterilla on tosi hyvä päivä tänään, kun pääsi autotalliin käymään. Se on se suljetun oven salaisuus ja autotallihan on miehinen paikka, hehe.
Jäi rikkaruohot kitkemättä tänään. Mutta onhan aina huominen.
Tänään tulee klo 21 maissa? Teema kanavalta mahtava ohjelma ei niin täydellisista ihmisistä Intiassa. Tosi mielenkiintoinen ja erilainen kuin tavalliset matkustusdokkarit. Minulle Intia on heti Egyptin jälkeen se MUST maa. Tunnen selittämätöntä vetovoimaa sinne.
Suht kosteahko keli. Onneksi ei niin kamalaa, kun Helsingissä uutisoidaan olevan. Joskus iloa asua täällä kauenpana.
Minua niin eilen korpesi, että tuli painajaisiin saakka se uutisointi, että karhu oli raadellut metsästäjää. Minä vastustan ihan kaikkea metsästystä henkeen ja vereen. Se ei ole pakollista ruuan saannin vuoksi ja Suomessa ei varmaan karhuja ole niin paljon, että pitäisi ihmisten leikkiä suurta metsästäjää, kun ei sitten taidot riitä kaatamaan kerralla karhua vaan eilenkin käsittääkseni tarvittiin 4 laukausta ennen kaatoa. Annettaisiin karhuille pyssyt, että saisivat pitää puoliaan.
Olen sitä mieltä, että pitäisi tulla laki, joka kieltäisi metsästyksen. On eri asia, jos haavoittunut karhu joudutaan lopettamaan tai jos tulee liian lähelle asutusta ja on todellista vaaraa. Minusta kaikki muut keinot pitäisi käyttää ennen ampumista. Ja kuka onkaan syypää siihen, että karhutkin lähestyy asutusta? Kuka on kaatanut metsät ja pesintäpaikat? Häirinnyt karhujen elämää.. Kyllä se on ihminen, joka se peto on.
Olipas taas vahvoja mielipiteistä, mutta omiani on ja seison niiden takana.
Suunnaton väsy, veto pois koko ajan. Onneksi on otettu labrat, jos niistä löytyisi selittävää? Reilu viikon päästä menen tulokset kuulemaan.
Ja on jotenkin monta kertaa pyörinyt mielessä miten paljon helpompaa kaikki olisi jos olisin kuollut. Ei tarvitsisi stressata mistään.
Ompas ollut Suomen mittakaavassa tapahtumarikas viikonloppu. Kuinka kaikki selvinnee? Minua henkilökohtaisesti ahdistaa suunnattomasti tuollaiset suorat poliisin tiedoitustilaisuudet. Toisaalta uskon kansan oikeuteen kuulla mitä on meneillään, koska some pullollaan arvailuja. Se vaan ärsyttää kun eivät sano paljon mitään. Okei, ymmärrän toki, ettei kesken tutkinnan passaa kertoa. Mutta silti.
Tuntui ahdistavalta, kun sanottiin ovat vaarallisia ja aseistettuja. Tuskin koskaan olisivat tänne saakka ajaneet, mutta pimenevät illat saa mielikuvituksen laukkaamaan. Onneksi kukaan ei kuitenkaan kuollut ja käsittääkseni poliisi tehnyt pidätyksen.
Toivottavasti pääset synkeistä ajatuksista, elämä on aina kivempaa elettynä, elossa ollessa voi asiaoita vielä muuttaa. Valitettavasti elämä on itse kullakin eteen ja taaspäinmenoa vuorotellen, mutta toivotaan, että eteenpäin "vaihde" menee päälle.Tsemppiä syksyyn.
Kiitos Irja. Kyllä minä koitan ryömiä päivästä toiseen. Tosi pitkään oli ihan hyvä olla ja en edes ajatellut mustia. Kai se jotenkin nuo pimenevät illat ja tavallaan maailman turvallisuustilanne laukaisee tuollaisen. Koitan löytää valoa kateistani ja Eeros katista. Nuoresta kurresta joka käy syömässä ja pikkulinnuista. Voi kuinka ovatkaan äänessä yhä. Osa kesäkukista vielä kauniina/ainakin kun kaukaa katsoo..
Suunnittelin varaston mylläämistä niin heti iski kauhean hengitysahistuksen. Olen odotellut aikaa keuhkopkl, mutta ovat minut unohtaneet. Pitää vaan selvitä ilman.
Hyvän ystävän, Saksasta, isä on koomassa sairaalassa. On tehnyt hoitotahdon ettei halua elvytystä. On tiedossa siis surullisia uutisia päivänä minä hyvänsä. Olen vieraillut heillä ja viettänyt elämäni mukavimman loman aikoinaan. Tälläistä elämä on. Aina tulee jonkun aika täyteen.
Ulkona ilmassa tuulen mukana höytyviä. En tiedä mistä lähtöisin, mutta selkeästi ne nyt pistää minulla hengityksen tukkoon kunnolla. Ja kun on lämmin ilma vielä
Kattieni kasvattajalla on nyt tyttöversio Masterista. Niin samannäköinen, mutta kuitenkin jotakin tyttömäistä. Suloinen. Tarkoitan samaa naamioväriä.
Siilejä ei ole aikoihin näkynyt vaikka illat alkaa jo hämärtyä. Uskoisin vielä palaavan ennen talviunille menoaan.
Ihana ilma. Selkeästi syksyä, mutta kuitenkin niin lämmin ja kaunis. Huomasin, että kukkakauppaan oli jo ensimmäiset kanervat/callunat saapuneet. En ihan vielä hävitä kesäkukkia. Kukkikoon loppuun. Ei onneksi ole vielä halloja ollut. Sehän veisi heti arinmat.
Terveys hiukka reistailee, mutta sehän ei ole mitään uutta.
Sateinen päivä, siinä meni sohvalla torkkuessa. Kummasti unohtui se suunniteltu siivousurakka. No, edestään sen löytää.
Huvitti, kun pikkulintu keksi, että oravansyöttöautomaatin kansi on sen verran pitkä, että siellähän voi pidellä sadetta. Pitkään istui siinä ja välillä kurkkasi sataako yhä.
Heavenilla meni elämä sekaisin, kun pikkuinen koira kovasti olisi halunnut tulla leikkimään. Ulkoiltiin kuistilla, kun koira käveli ohitse omistajansa kanssa. Kovasti koira itkaisi, että tuu leikkimään..
Eipä ollutkaan tavanomaista kauheaa paukutusta eilen. Alkaako ihmiset viisastumaan, ettei paukutus ole luvallista taajamissa. Hyvä!!!!!
Aijai minulta taas irtosi illalla kyyneleet, kun katsoin leffaa Forsaken. Olihan se kliseitä täynnä, mutta se loppu, kun sankari oli hautaristiin käynyt jättämässä sen punaisen hiusnauhan. Ei meinannut unikaan tulla, kun meni niin ihon alle. Kiefer Sutherland on yksi lempparinäyttelijöistä. Iski tajuntaani sarjassa 24. Silloinkin itketti minua vikassa osassa, kun kääntyi kannoillaan, laittoi aurinkolasit silmilleen ja katosi/siis sarjassa.
Tänään sain hirveän siivousurakan tehtyä. Yskin samalla keuhkoni pihalle. Varastossa pölyä. Ihana ilma ulkona ja ei millään halua uskoa, että ollaan virallisesti Syyskuussa.
Ystävältä tuli suruviesti. Isänsä ei herännyt koomasta vaan nukkui pois. Pitää huomenna mennä surukukkia laittamaan ja adressi. Raskaita asioita. Tuntuu se suru minullakin vaikka oli välimatkaa.
Tänään on mieli kauhean musta ja aivan kuin kaivelee esille kaikkea pahaa elämässäni. Ja se ajatus, kuinka paljon helpompaa olisi kuolleena on päällinmäisenä.
Olen huomenna menossa hoitajalle kuulemaan labrojani. Tiedän hänen kysyvän, kuinka jaksan? Tarkoittaako hän sitä todella vai olettaako minun hymyilevän ja sanovan siinähän se? Osaan kätketyä roolini taakse hyvin. Pelkään, että jos rooli yhtään raottuu niin hajoan itkeväksi kasaksi siihen paikkaan. Sitten tulisi käyntiepikriisiin siitä maininta ja se vainoaisi loppuikääni. Kaikki luettaisiin masennuksen piikkiin.