Yhä olen aikalailla hukassa tämän sivuston kanssa ja en löydä ihmisiä, joiden kirjoituksia luin. Kaunis ilma ulkona, tuulee kuitenkin. Kukkiin vaihdoin vähän multia ja sain kateille tilattua eläinlääkärin. En sitä, jonka lomalta paluuta odottelin kk kaupalla. Maanantaina soitin, niin vastaajassa oli viesti, että sairaslomalla, toistaiseksi..Otti pannuun kunnolla, koska olisin voinut viedä katit jo aikoja sitten toiselle eläinlääkärille. No, Torstaina mennään rokotuksille ja Masterin peukkukyntä tarkistamaan, joka kasvanut ihon alle ja en uskalla epävarmoilla kourillani leikata, kun ukko kiskoo käpälää pois..Äänestämässäkin pitäisi käydä, ennakkona. Ei ole epäilyä puolueesta.
Laittaako kukaan rairuohoja pääsiäseksi? Antakaa hyviä vinkkejä kuinka saisin nousemaan paria kortta enenmän?
Kaikki hyvin sukulaisella. Veranpaineongelmia kortisoni-lääkityksen takia.
Orava oli syöttöautomaatin päällä aamulla, kun menin lisää pähkinöitä laittamaan. Ei pelännyt minua yhtään. Näytti kuinka hän osaa avata kannen ja ottaa sisältä pähkinöitä. Varmaan olisi kouraan hypännyt, jos olisin houkutellut. Nousi sitten pari askelta puun runkoa, että sain laittaa lisää syötävää ja palasi taas syömään, Käy yleensä kaksi kertaa päivässä.
Tuntuu, että pitäisi hakea itselle apua, mutta en tajua mistä. Pitäisi olla joku jonka kanssa heti natsaisi, että uskaltaisi purkaa asioita ja katkeruutta. Mutta, olen oppinut, etten luota kehenkään. Pitäisiköhän anoa uutta tukihenkilöä. Edellinen kuoli 2v sitten nopeasti levinneeseen syöpään. Sekin on niin vaikeaa, että löytää sellaisen, joka ei heti leimaa omituiseksi hulluksi minua. Ja joka pitäisi eläimistä. Taitaa jäädä taas. Siinäkin on se, että pitäisi löytää aina energiaa, jos tulisi minua tapaamaan ja sitähän ei aina löydy ja loukkaantuvat sitten minulle.
Illalla taas kaksoset/siilit yhtä aikaa ruokalautasella. Oli taas sama peli kuin aina. Toinen syö rauhassa ja toinen koittaa riitaa haastaa ja ei onnistu. Sitten peruuttaa muutaman askelen ja juosta läsäyttää itsensä keskelle lautasta. Ruoka lentää aina minne sattuu. Mutta aina on aamuun mennessä syöty ne yli menneetkin ruuat. Aamuneljältä, kun olin Masteria viihdyttämässä, kun on taas löytänyt sisäisen oopperalaulajansa, niin siilit oli syömässä. Ne aloittaa viimeistään klo 18 ja siitä aamuun, pieni välein käyvät syömässä. Ostin kaupasta vartavasten kissanruokatölkkejä, kun sellainen maistuu heille paremmin, kuin merkki, jota meidän karvanaamat syö.
Minulla mehiläiset ovat pesää värkänneet kuistin sisäkattoon ja ovat lennelleet siinä häiritsemättä, mutta muutamana viime päivänä yksi häiriintynyt yksilö alkoi hiuksiini ja iholle lentelemään. Ei auttanut vaikka kuinka huidoin oli kohta takaisin. Nähtävästi shampooni tuoksuu kukilta? Kävi Heavenleytäkin liian liki tutkimaan. En millään olisi halunnut ruveta myrkyttämään, mutta en tätä ko. mehiläistä saanut tuhottua, niin oli pakko suihkuttaa myrkkyä koko kuistin alueelle. Ja tietty se meni minulla oikein henkeen. Saa nähdä tehosiko mehiläisiin. Koitin googlailla pistääkö ne? Nähtävästi pistävät, mutta kuolevat itse siihen. Jotenkin tuli huono omatunto myrkytyksestä, mutta tuskin ainakaan se yksilö ollut kauhean onnellinen.
Ei tehonnut myrkytys. Mutta ei ole sitä häirikköä näkynyt, olisiko häneen osunut suihkaus. Kaupassa myrkkyaineet on ampiaisten tuhoamiseen, ne ei nähtävästi tehoa mehiläisiin?!
Saavat lennellä rauhassa, jos eivät kimppuun käy. Kamalaa, kun tukkaan käy ja iholle vaikka kuinka sohii pois.
Tänään sai lakanapyykin kuivattua ulkona. Tulee ihana ulon tuoksu niihin.
Masterilla oli huono aamu. Minun syytäni, kun en huomannut varoa ääniä. Kun ei sitä aina tiedä mikä ääni milloinkin laukaisee kohtauksen. Nyt on kaikki taas hyvin. Minulla vaan tämä syyllisyys aina ottaa koville. Pitäisi ajatella ennen kuin tekee mitään.
Eilen illalla, kun menin viemään siileille muonaa niin kuistin matolla oli kuollut mehiläinen. Voi että, iski aivan kauhea syyllisyys, että minä sitten sain sen hengiltä. Kituikohan kauan siitä myrkkysuihkeesta? Oli kyllä järjetön olo. Hautasin sen kukkapenkkiin.
No tänään on ilmestynyt ruskea oranssi valkoinen perhonen, joka käyttäytyy hyvin tuttavallisesti ja tulee lähelle. Istahti hetkeksi Heavenin tukkaan, kun nuokkui tuolillaan. Tuli mieleen heti, että saiko se mehiläinen nyt jo uuden elämän, perhosena? Sitä perhosta ei ole näkynyt ennen. Ehkä tämä ajatus hiukkasen lohduttaa minua.
Masterilla on hyvä päivä taas. Alkoivat roikaleet "katkarapupainostuksen"kun tultiin ulkoa. Mistä ihmeessä he muistaa, että perjantaina niitä on tapana saada...
Ulkoiltiin tunti Heavenin kanssa. Nökötettiin kumpikin omalla tuolilla ja ihan fiilisteltiin. Ei tuolla kauhean kesäiseltä tunnu, mutta ilman villahousuja mennään. Master kävi rouskuttamassa ruohoa lempipaikallaan. Ei viihtynyt ulkona. Eilen taas kuopi lelunsa mahansa alle ja hoiti niitä. Banskua, dynyä ja Bang pussia.
Pitää tehdä korjaus ja todeta, että minulla on 4 siiliä. Olivat yhtä aikaa näkösällä. Ruoka loppui kesken ja piti mennä lisää viemään. Yksi meni piikkipalloksi ja rupesi minulle "tikittämään", mutta totesi vaarattomaksi, kun haistoi ruuan. Säikähdin aivan kauheasti, kun olin menossa ruokintapaikalle ja yksi juoksi melkein jalkojen edestä. Olin ajatuksissani. Hyvä, etten kiekaissut kovaa ja korkealta. Heh.
Ihmettelin eilen uutisissa tietoa, kuinka vähällä vankeustuomiolla Oulussa raiskaajat selvisivät ja ei edes karkoiteta Suomesta? Suomessa vankilat ovat kuin päiväkoti, ei siellä taida tuntua miltään istua tuomiota, uskon, että jos raiskaajat suorittaisivat tuomionsa oman maansa vankilassa se olisi huomattavasti kauheampaa. Siitä Turun puukottajasta ei ole enää uutisoitu mitään? Nämä on taas ihan omia mielipiteitä ja tarkoitus ei ole ketään loukata. Tietenkään kukaan meistä ei tiedä asioista koko totuutta, koska uhrin iän takia juttu pidetään salassa/oulun juttu.
Vaikuttaa, että ilmat alkaisivat hiukkasen lämmetä, mukavaa. Keräsin itseni ja kävin aivan polun vieressä kovaa ääntä pitäen katsomassa mustikkatilannetta. Niin pikkuruisia ainakin siinä, että en viitsinyt noukkia. Hyvä, eipähän tarvitse miettiä tuotakaan.
Eilen oli aivan kauhea tunne monta tuntia, luulin, että nyt naksahti lopullisesti. Tunsin edesmenneen omaisen niin vahvana, etten koskaan aikaisemmin. Partavesi tuoksui ja maistui suussa ja edes kloride ei vienyt tuoksua käsistäni eikä suuvesi suusta. Olin aivan kauhean rauhaton ja kuitenkaan en saanut kiinni siitä, mitä hän yritti sanoa? Piti lähteä kulkemaan talon ympäri, tutkia, ettei missään näy epäilyttävää, autotalli tutkia ja oven lukot varmistaa. Kesti melkein kolme tuntia tämä tunne. Tunnen turhautuvani, kun en tavoita asiaa, jota koittaa toimittaa. Eilisen koin vahvasti varoituksena? Mistä? Toinen poisnukkunut, hänen siskonsa, oli paljon ajatuksissa myös viime päivinä, mutta se oli erilaista, ne oli vaan muistoja tapahtuneista. Oikeita tapahtumia. En tajunnut miksi juuri nyt häntä ajattelin, mutta sunnuntaina oli kuolinpäivänsä.
Laitoin pitkästä aikaa kateille seitiä. Masteri heräsi tuoksuun kesken päiväunien ja tuli huutamaan, anna pian, heti, anna.. Puhalsin sitten suupaloja suuhunsa. Heaven söi itse.
4 siiliä oli eilen yhtä aikaa sapuskalla. Ja äsken oli aivan pikkuinen, arka siili katsomassa ruokapaikkaa, kun ulkoiltiin Heavenin kanssa. Onneksi huomasin ja juoksin Kitekat pussin tarjolle. Söi kerralla. Vien enenmän ruokaa vasta illalla, ettei suotta harakoita keräänny varastamaan ruokaa. Tai, jos huomaan siilin katselemassa. Aamuneljältä yksi siili söi maasta lintujen pähkinöitä ja toinen possukka oli lautasella ja imeskeli viimeisiä sooseja.
Siilipäivitys eilenillalta, yhtä aikaa nähtynä, ainakin neljästi laskettuna: 6 kpl. Upeaa. Kaksi on ihan pikkiriikkistä ja hiukan arkaa.
Helteet sitten palaa. Onhan se kiva, että on lämmin, kun kesää aina niin odotellaan, mutta silti ei aivan näin kuumaa olisi, kun ovat ennustaneet. Minulla se ottaa hengityksen päälle ja kipuja on enenmän.
Kävin hautausmaalla viemässä leikkokukkia omaisen haudalle, kun on kuolinpäivä. Ja samalla isovanhempien haudalle. Mukavaa, kun meillä marketissa aika hyvä laatuisia ja kauniita kimppuja. Eikä maksa maltaita. Tykkään ostaa kotiinkin aina viikonlopuksi, mukamas luxusta.
Nyt ostin uudenlaista torjunta-ainetta mehiläisiä vastaan. Saa nähdä toimiiko? En minä muuten niitä olisi torjunut, jos eivät olisi iholle ja hiuksiin tulleet. Minulle ja karvakamuille.
Aamulla joku koomamuisto meinasi tarrata ajatuksiin, mutta onneksi katosi ennen kuin sai otteen minusta. Toisaalta nyt sitten mietin, että mikä se niistä monista oli ja mikä sen laukaisi.
Hyi, kuinka kuumaa. Vähempikin piisaisi. Ja ensi viikolla kuumenee. Pitää säännöstellä kattien ulkoiluja ja tehdä katkarapujääpaloja, että saisi heille enenmän nestettä menemään.
Todella jo nyt tukahduttavaa hellettä vaikka vasta viikko alussa. Ilma ei yhtään viilenny sisälläkään. Kuin saunassa asuisi. Master viihtyy saunan lauteilla unilla, lieneekö yhtään viileämpää sielläkään. Pitää alkaa kastella yhtä tiettyä ruohotupsua pihalla, jota Master käy joka päivä syömässä. Loppuu muuten kesken. Vaikka mitä kissanruohoa kasvatan kateille niin ei kelpaa..Ulkona on yksi tietty ruoholaji, joka maistuu. Omalla tontilla uskallan antaa syödä, kun tiedän, etten ole mitään rikkaruohoainetta käyttänyt.
Tajusin tuossa aamulla, ettei ole enää kauaa kun koulut alkaa ja kesä on jo loppuun menossa. Niin kuin sitä odottaa ja kaipaa..ja kun lopulta tulee niin kohta onkin mennyt.
Alkaa hengitys vaikeutua tämän helteen kanssa. Vaikka ei aurinko paista niin on kauhean tukalaa olla. En halua tkhon lähteä, kun pian lykkäävät osastolle. Laitoin pöytätuulettimenkin puhaltamaan. Ei tämä voi ikuisuuksia kestää, talvella sitten valitan, että kun palelee. Huomaa nyt, että alkaa kateillakin olla kuuma. Auttaisikohan, jos sumuttaisin turkkia kylmällä vedellä..
Onkohan Etelä-Suomessakin näin kuuma? Siellä se jättikonsertti, johon myyty huikeasti lippuja. Ei käy yhtään kateeksi niitä ihmisiä, seisoa siellä tunteja paahteessa ja ruuhkassa.
Meinaa voimat loppua tämän kuumuuden kanssa, ei mahda mitään. Mutta sunnuntainahan ne helteet sitten loppuu vai oliko et sunnuntai vika tässä helleputkessa? Ja mennään reilusti viileämpään. Sitten tietty valitan, että on niin kylmä, missä kesä...
Pitäisiköhän tässä huolestua kun uutisoidaan lääkkeiden loppumisesta apteekeista? Mm jotkut masennuslääkkeet ja nyt koskisi jo särkylääkkeitäkin..En haluaisi ruveta hamstraamaankaan kipupillereitä, masennuslääkkeitähän ei niin vaan saa ulos, jos on jäljellä tbl. Vetoavat, että kela laskee..Se on tympeää, kun saa tehdä vaikka kuinka monta reissua apteekkiin kkdessa, kun eri lääkkeet loppuu eri aikaan.
Pikkuisen hetken istuin Heavenin kanssa ulkona, varjossa, niin meni henki niin tukkoon ettei voinut kuin lavuaarin päällä rykiä. Silmistä ja nenästä räkä vaan valui ja henki vinkui. Ei meillä ole kuin +29 varjossa vaikka on luvattu +33. Sopii kyllä minulle, ettei ole. Kunhan tässä ihan oikeasti selviäisi hengissä maanantaihin, kun viilenee.
Heaven reagoi iltaisin kuumuuteen olemalla rauhaton ja marisee. Master on rauhallinen. He ei saa karvarotsia riisuttua vaikka kuinka kuuma olisi.
Siilejä ei ole näkynyt. Vaikuttaisiko helle niidenkin liikkumiseen? Juoma-altaassa multaa joka aamu, eli joku siellä käy Pidän veden puhtaana, kävi sitten katit, jotka kulkee vapaana tai kuka tahansa juomassa.
Ajatelkaa, ensi viikolla alkaa jo elokuu..mihin nämä kuukaudet juoksi? Ei talvikuukaudet mene näin nopeaan
+18, tuulista ja pilvessä..tuntuu niiiiiiiiiin mahtavalta ulkona. Oikein nautin istua Heavenin kanssa ja hengitellä raikasta ilmaa. Nyt ei enää pidetäkkään akkunoita auki yölläkään. Mutta elo tuntuu parenmalta kuin pitkästä aikaa. Se hellekausi vaan oli liikaa minun terveydelle.
Olin laittamassa orava-automaattiin pähkinöitä ja en yhtään ajatellut, joku muukin voisi olla sielä. En tiedä kumpi säikähti enenmän, se nyrkin kokoinen siilin poikanen vai minä? Juoksin hakemaan muonaa sisältä, mutta oli jatkanut kauenmaksi. Nähtävästi ilmat vaikuttaa niiden liikkumiseen? Minusta tämä oli pienin tämän kesäisistä. Pitääpäs illalla seurata tuleeko muita siilejä sapuskalle.
Taas yksi palovaroitin huusi ja Masteri oli aivan kauhuissaan. Pitää hankkia uusi, kun noissa on sellainen pvm kuinka kauan toimivat. Niin ja henkilö kuka ne kiipeilisi paikoilleen, huoh.