Yhä olen aikalailla hukassa tämän sivuston kanssa ja en löydä ihmisiä, joiden kirjoituksia luin. Kaunis ilma ulkona, tuulee kuitenkin. Kukkiin vaihdoin vähän multia ja sain kateille tilattua eläinlääkärin. En sitä, jonka lomalta paluuta odottelin kk kaupalla. Maanantaina soitin, niin vastaajassa oli viesti, että sairaslomalla, toistaiseksi..Otti pannuun kunnolla, koska olisin voinut viedä katit jo aikoja sitten toiselle eläinlääkärille. No, Torstaina mennään rokotuksille ja Masterin peukkukyntä tarkistamaan, joka kasvanut ihon alle ja en uskalla epävarmoilla kourillani leikata, kun ukko kiskoo käpälää pois..Äänestämässäkin pitäisi käydä, ennakkona. Ei ole epäilyä puolueesta.
Laittaako kukaan rairuohoja pääsiäseksi? Antakaa hyviä vinkkejä kuinka saisin nousemaan paria kortta enenmän?
Hrr..eka pakkasaamu.. -2 vain, mutta tuntui mukamas tosi kylmältä. Auton liukkausvaroitinkin varoitti, että saattaapi olla kuuraa tiessä.
Roskalava haettu muutaman kommelluksen jälkeen. Onneksi ei suurempaa. Saa sen asian ruksia tekemättömistä hommista.
Omaisen syntymäpäivä tänään ja kävin sytyttämässä haudalleen kynttilän ja laittamassa callunat. Seurakunta oli jo aloittanut kesäkukkien pois siivoamisen, kun on hoitohauta.
Täysikuu valvotti, vaikka oli pilvessä. Se riittää, että tietää olevan sen aika. Nyt sitten aamupäivällä olisi nukuttanut, mutta otin itseä niskasta ja kävin robotin putsaamassa, kun taas lähtee talvihotelliin ja haravoin syreenistä tippuneet lehdet. Ettei pyöritä ympäri pihaa ja toisten puolelle. Osa yhä puussa, mutta tippunee itsestään, jos lisää pakkasöitä tulee.
On taas aivan kauhea ikävä Masteria. Koko ajanhan se on, mutta on huononpia päiviä, jollon sydäntä oikein jomottaa kaipuusta.
Huono yö takana. Sitten sitä on koko päivän veto poissa.
Kauheita tuulenpuuskia ja isoja räkättiparvia. Luulisi kohta mustarastaidenkin ilmestyvät pihapiiriin. On Taunoa jo ikävä. Eilen ehti jo olla huoli, kun ei pikku iikkaa/siili näkynyt, mutta tuli kovasti myöhässä vain. Jotenkin vaikutti niin surulliselta ja yksinäiseltä kun taivalsi.
Alkaa varmaan tämä perusharmaa ja tuulinen syksy vetää jo mieltäkin alakulon puolelle. Nukuin todella huonosti ja perusväsy koko ajan. Kaikki ruoka oksettaa. En millään saisi vietyä ruokaa suuhuni.
Sateiden jälkeen tuli mukava syksypäivä, vaikka taivas onkin pilvessä. Pikkulinnut lentelee aivan villinä ja käräjät jatkuu lähimetsikössä. Eivät malta lähteä muuttomatkalle, kun ei tämän kylmempää ole ja löytyy vielä ruokaakin kaikille.
Eilen tapahtui aivan uskomattoman koskettava hetki. Ihan tuli kyyneleet silmiin. Minun pikkuiikka/siili napisteli linnuilta pudonneita pähkinöitä. Selkeästi oikein haki niitä maasta. Ja kun vatsa oli täynnä taivalsi hetkeäkään epäröimättä taloonsa. Eli siilien taloon, joka jo ränsistynyt. Onneksi laitoin puhtaita kuivikkeita sisälle, kun siihen kannoin. Sinne meni ruuansulatusunille. Ja klo 18.00 tuli sieltä taas jatkamaan ruokailua. Söi pehminneitä kuivamuonia. Sitten taivalsi metsää kohti. Kosketti todella syvälle nähdä omin silmin, kuinka sinne meni. Se on ollut monena vuotena tarjolla eri kohdissa, mutta en ole ennen nähnyt sinne mentävän. Suloista!!!!!! Koin taas, etten voi olla niin kauhea ihminen, kun tuollainen villi luonnon olento luottaa mennä taloonsa ja tietää, etten tule häiritsemään.
Ompas mahtava syksypäivä. Tälläisestä nauttii.
Piha on haravoitu kevyesti. Muhikoot loput kevääseen. Henki meni aivan piippuun, kun pölisi maasta itiöitä ja vaikka mitä. Ei meinaa palautua vaikka henkäisin jo piippuanikin/astma.
Iikka ei käynyt eilen. Tuli heti huoli. Uskaltauduin kurkkaamaan mökkiin. Oli pehkuissa unen jäljet mutta ei iikkaa. Jospa tulisi illalla, kun näin kaunis ilmakin. Linnut koputtelee ikkunanpokiin. Ei tipu pähkinöitä näin hyvillä ilmoilla.
Olipas aikamoinen eilinen uusi sarja ykkösellä. Se musiikki ahdisti ja koin hieman samaa tunnetta musiikista kuin ennen Sorjosen tunnarista. Ja kyllä tuli ekassa jaksossa jo ruumiita. Olisiko 5 sarjamurhaajan uhria? Koukutuin kerrasta. Pakko katsoa jatkossakin.
Taas aivan valloittava syyspäivä. Kun kestäisi ainakin ensi kevääseen tälläisenä. Vihaan ajatustakin lumesta ja talvesta. Se masentaa. Nämä ihanat hehkuvat syysvärit tekee sielulle hyvää. Kuinkahan paha masennus iskee, kun alkaa räntää lätkiä?!
Jälleen kaunis syksypäivä. Heaven nautti ja torkkui, kun ulkoiltiin. Ei kuulunut, kuin tuulen vaimea humina.
Minua kauhistuttaa, kun alkaa olla jo joulujuttuja kaupoissa. Ja mikä kauheinta ihmiset alkaa ripustaa ulos jouluvaloja. Haloo, niitä kun katselee maaliskuulle, kuten viime vuonna niin ei se ihme, että minulla nousee joulu enenpi ja enenpi ahdistavaksi pakkopullaksi. Nyt on vasta Syyskuu, odottaisivat edes Joulukuulle. Minusta huono perustelu tuoda valoa synkkiin iltoihin. Jos kaipaa valoa niin voihan tuvassaan sytyttää vaikka jokaikisen lampun ja ripustaa sisälle niitä valojaan.
Me kaikki emme ole JOULUIHMISIÄ. Hyi helvetti koko joulu ja Talvi ja LUMI.
Stressaa yksi meno aivan kauheasti ja Heavenin takia kannan huonoa omatuntoa. Mutta ei ole vaihtoehtoa.
Kyllä meni haravointi aivan hukkaan. Pensaat pudottaneet lehtiä, jotka tuuli puhaltanut ympäri pihaa. Toiset sanoo, että voisi jättää lehtiä nurmikolle talveksi, että lehtivihreä niistä valuisi ja ravitsisi nurmikkoa. Ja onhan se perhanan haravointi taas edessä keväällä kuitenkin.
En tajua ollenkaan, että annetaan Elokapina liikkeen pysäyttää liikenne Helsingissä 10 päivän ajaksi. Kakaroiden vouhotusta. Ei se ilmasto tästä mihinkään muutu vaikka siellä haetaan itselle glooriaa tärkeänä. Näitä ilmasto asioita olisi pitänyt miettiä kukin kohdallaan jo vuosikymmeniä sitten. Ja toisaalta on asioita, joille ei mahda mitään, kuten nyt se tulivuori vyöryttänyt laavaa jo mereen. Mutta toisaalta, mikä tulivuoren aktivoi?
Kyllä oli kova päivä ja imaisi kaikki voimat. Mutta toivoakseni kaikki hyvin kuitenkin. Heaven vihoittelee, mutta josko leppyisi.
On Heaven jo leppynyt, onneksi.
Koitin tänään haravoida pensaitten tiputtamia lehtiä. Ilmojen ruhtinas nauraa hekotti partaansa. Kaksi kukkuraista kottikärryä sain haravoitua, sitten otti jo henkeen ja kroppaan niin ettei vaan taipunut enää. Niin eikös tuulenpuuska tullut juuri siitä suunnasta, että tuli uusia lehtiä alueelle, joka oli niin siisti. Aivan, kuin en olisi mitään tehnyt.. Sitten rippasi vesikuuron, kuin kiusallaan. En jaksa tänään enää jatkaa. Jospa huomenna taas taipuisi kroppa. Eihän ideana ole joka ikistä lehteä haravoida, mutta hiukan mukavampi ikkunasta katsoa.
Eilen syntyi 3 pientä kisuliinia maailmaan, ei Heavenille, mutta kattisuvulle. Enkeleitä taipaleelleen. Suloisia ovat. Sain kuvan, kun mamma oli heidät putsannut.
Alan löytää voimani.. kolme täyttä kottikärryä haravoitu. Pakko myöntää, että meinasi viimeiset roskakasat jäädä pihalle, kun koski jo joka ainoaan kohtaan ja kintut tutisi. Ongelma on, että piha aukea paikka ja pieni metsikkö vieressä, josta tuuli puhaltaa lehdet suoraan nurmikolle. On siinä taas jo lehtiä kun tuuli pyöräytti, mutta ei jaksa tänään enää yhtään. Mutta ylpeä olen jaksamisestani. Kyllä siinä saa vielä monta kertaa haravoida ennen lumien tuloa.
Minulla taitaa käydä Martta senior ja Martta junior. Ei muuten voi selittää yhdennäköisyyttä ja reagointia nimeen. Seniorilla rumat silmät, ei saisi noin sanoa, kun itse katti kaunis..juniorilla niin kauniin vihreät. Tervetulleita molemmat, jos eivät ala napsia pikkulintujani.
Pikkukisuja syntyi vielä yksi lisää. Aiheutti jo kummasti huolta ja sydämentykytystä, mutta terve ja iso pentu. Varmasti oikea pohojalainen isäntä. Heh.
Aika mukava ilma ulkona, jos ei tuuli kiusaisi. Heaven ei viihtynyt ulkona, tuumasi jotta boooooring...
Tuulen kanssa kilpaharavointia. Yölläkin oli niin kipeä olo, ettei saanut nukuttua. Tämä on kyllä hävitty taistelu osaltani.
Mutta ihan yleinen mieliala on parempi, kun olen niin paljon ollut ulkona ja tehnyt ruumiillisia hommia. Taitaa tehota paremmin, kuin mielialalääkkeet konsanaan. Sitten kun räntä ja lumi saapuu niin tuleekin kunnon mahalasku.
Suuri ravistaja/syysmyrsky riehuu ulkona ja pölisyttää puiden lehtiä. Niin vaan vastaan taistelin ja kaksi kottikärryä haravoin. Periaatteena, että ompahan nekin pois alta. Ja tulee oltua ulkona ja tehtyä ruumiillista hommaa. Tietty sekin, että ennusteltu, että saattaisi tulla räntää loppuviikosta?! Eihän se jää maahan, mutta tympeä märissä lenkkareissa haravoida. Nyt tosin tuuli pölläytti kottikärryistä aina sylillisen ilmaan.
Olen pikkuisen antanut pähkinöitä linnuille, ettei ne ilkimykset nokkisi katosta kaikkia villoja pois väleistä. Hyönteisverkot tuuletusikkunoista menee joka vuosi vaihtoon.
Viime yönä Heaven herätti minut. Oli niin outo aika ja en löytänyt mitään selitystä herätykselle, että varmasti joku ulkona raplaili. Katsoin kaikki ovet ja ikkunat ettei näy murtoyrityksiä. Joka syksy sama juttu.
Niin hyvä ilma olisi haravoida, vaikka piti sataa ja tuulla..mutta ishias sanoi ei käy. Talon päätyä kävin hiukkasen haravoimassa, mutta kun ei kärsinyt taipua nokkimaan kasaa pois. Siis pakkovapaa hommista tänään. Huomenna pitäisi sataa, mutta jos ishias antaa periksi niin menen vaikka sateessa hommailemaan. Pitää takoa, kun rauta on kuuma eli kun vielä virtaa pöntössä.
Ikävä yllätys oli eilen saapunut ajanvarauskirje spirometriaan ja seuraavalla viikolla keuhkolääkärille. En olisi millään halunnut juuri nyt mennä sinne. Mutta hyvä kai se on, että jotakin seurantaa astmalla kuitenkin on.