Ompas hupaisa Suomen kevät..vain +6 mittarissa. Ei ihme, jos kohta räntää nakkelisi.

On ollut vaikka mitä päänvaivaa, jotka onneksi järjestyi. Pari ikkunaa on pesty ja verhot vaihdettu. Istahdan hetken ennen inhoamaani silitysurakkaa. Iso ikkuna niin kolme verhoa. Ei vaan kuulu työmiehiä, vaikka sopimuksessa ollut aika on huomenna ummessa. Luulisi, että jos heillä viivästystä niin voisi asiakkaalle infota. Kaksi viikkoa olen odotellut ja viivyttänyt menojani ja hommiani heitä odotellen. Huomenna soittaa vihainen ämmä.

Tikka on aivan innoissaan, kun laitoin hänelle kokonaisia manteleita. Herkkuna pitää.

Katit ei arvosta ilman viilenemistä yhtään. Masteri hädin tuskin pari minuuttia ulkoili. Heaven hiukkasen kauemmin. Heidän ehdoillaan mennään.

Että tällälailla..olen aina ajatellut, että sääukko taitaa olla ruotsalainen, kun aina suomessa huonot kelit, mutta eilen se selvisi..OTTAKAA MUSTALLA HUUMORILLA..kyllä on ukko ruotsalainen! Sillä hetkellä, kun Leijonat voitti Ruotsin lätkässä alkoi sade ja yhä vaan sataa. Oli kyllä niin makea voitto. Piisaa minulle, vaikka ei mitaleita saataiskaan, mutta Ruotsi kaadettiin. Kuinka kauheasti niillä oli NHL vahvistuksia ja sankareita ja Suomella suht kokematon, mutta ah niin nälkäinen joukkue. Ja niin mentiin ja voitettiin. Olisi pitänyt lähteä torille riehumaan, mutta katit valitteli, että tassut kastuu.. Riehuttiin sitten vaan kotona, heheheh..

Löysin tikalle vielä muutaman talihommelin kaupasta. Ostin kyllä manteleitakin, joista tykkää. Koko illan se kävi niitä syömässä. Ymmärtää lykätä kaarnan väliin, missä hyvä kopsutella.

Mahtaakohan meille tulla kesää? Jos ne muutamat hellepäivät olikin meidän kesä ja hypättiin suoraan syksyyn? Ei pysty kesäkukkiakaan laittamaan, kun saattaapi halla käydä yöllä. Kukat ei tykkää hallaharsottamisesta yhtään ja autotalliin edestaas kantaminen liian vaivanloista.

Pitänee jatkaa silti ikkunoiden pesua, vaikka sataa. Onhan ne puhtaat ruudut ja kesäverhot iloa sielulle.

Ollaankos valmiina lähtemään torille illalla, kun voitetaan kultaa? No, ainakin haluan uskoa siihen. Ei ole hopeakaan huono, niin mahtavasti meidän jellonat ovat karjahdelleet.

Sateista ja koleaa taas. Koulut loppuu ensi viikolla ja silloinhan sitä kuvittelee, että kesä alkaisi. Ei taida alkaa? Vai onko se vaan mielentila koko ajatus kesästä?

Sillälailla, Leijonat otti ja teki meistä MAAILMANMESTAREITA!!!!!!! Onnea Leijonille. On upeaa olla suomalainen tälläisenä päivänä.

Talitintillä on poikaset kuoriutuneet viime yönä pöntössä. Kova syöttäminen meneillään.

Aamulla menin lankoja pitkin asiassani ja kohta 5 tuntia sitten lupasi soittaa takaisin, mutta ei vaan kuulu mitään. Oli loukkaantunut, kun uskalsin arvostella? Haloo, sopimuksessa luki selkeästi viikot, jotka menneet umpeen ilman yhteydenottoa edes. Katsotaan mikä selitys vai rupeanko purkamaan työsopimuksen. Onneksi en ole vielä maksanut. Harva maksaa käteisellä sellaisen summan, minä olisin maksanut, mutta firma näyttää huijaavan.

Yihaa..olipas väenpaljous kansanjuhlassa. Alku kangerteli, mutta alkoihan sitä tehoa tulla. Hieno ele pressalta mennmä paikanpäälle. Jospa Möröstä tulee seuraaja Saulille, heh..

Nyt alkoi tapahtua jutussani. Tulevat ensi viikolla hoitamaan asian. Illalla soitti tekijä klo 19.00 maissa. En viitsinyt enää riidellä, kun asia kerran hoituu ja totta, ettei tässä viikossa ole viittä työpäivää vaan jäisi asia sitten auki viikonlopuksi. Parempi, kun tehdään kokonaan kerrasta. Pitäisi mennä ostamaan omaisen haudalle ruusut, kun vielä on mistä valikoida. On vaan suht pitkä ajomatka ja en ole kauhean hyvä kuski. Siellä parkkipaikat kortilla, niin pitää heti aamulla lähteä aikaisin.

Hyvin meni ruusujen hakureissu. Lähdin tooooosi aikaisin, kun satoi vettä kaatamalla. Satoi koko ajan. Menopaluu. Ja kun suht pieni ja huonokuntoinen tie, jota ajaa. Kaiken huippu oli taas, kun syttyi varoitusvalo rengaspaineista. Jännitti milloin rengas posahtaa. Hyvin meni, poikkesin korjaamon kautta ja minuutinparin homma ja kaikki taas kunnossa. Kaipaan vanhoja hyviä aikoja, jolloin huoltoasemalla vielä sai palvelua. Tälläinen uusavuton tumpelo on usein hätää kärsimässä.

Tarttui minulle auton täydeltä kesäkukkia. En vaan voinut vastustaa, ne aivan kuin supisivat korviini OSTA MINUT...Ja minä ostin. Ei vielä arvaa istuttaa, kun ei tiedä ilmoista. Nostan ne päiväksi ulkoilemaan tallista ja istutan kun ilmat antaa periksi.

Nyt pitäisi olla ahkera ja pestä auto..mutta jos jättäisin viikonlopuksi, laiskana.

Järkyttäviä tuulenpuuskia. Pitää jo hiukka pelätä kaatuuko puu tuvan päälle. Onneksi sähköyhtiö on vetänyt langat maan alle, niin sähkö säästyy.

Huomennakohan koulut päättyy? Kaupoilla oli kauheasti väkeä ja muutamia nuoria miehiä puku päällä, niin lieneekö jo tänään joku päättyy.

Mörköhelle sitten pitäisi saapua ensi viikolla, loppupuolella. Uskon, kun koen. Alku viikon satelee. Minua ei sade haittaa, mutta olen huomannut näiden kovien tuulien herättävän ahdistusta, jota en osaa nimetä. Ja rauhattomuutta.

Surullisesti alkoi Kesäkuu. Minulla oli pienet hautajaiset ja olen itkenyt silmäni turvoksiin.

Huomasin aamulla oravanpoikasen, joka ei juuri liikkunut paikaltaan. Oli oudossa kohdassa. Menin katsomaan. Oli kauhean rauhallinen. Antoi silittää aivan varovaisesti. Tarjosin pähkinänmurusia, mutta ei kelvannut. Hain sisältä pienen laatikon jonka pehmustin pyyhkeellä. Nostin aivan varovasti oravan siihen, että kannan kuistille toipumaan. Pikkuisen puraisi sormesta..juuri ja juuri tunsin pienet hampaat.. sammutin ruohorobotinkin varmuudeksi..Martta katti siinä hiippaili linnunpoikaset mielessä..sinitiaisen poikaset lennossa...ei orava pysynyt laatikossa vaan kiipesi ulos. Ajattelin antaa aikaa, jos lähtee siitä..

Kohta katsoin ikkunasta ja näin, että samassa paikassa yhä. Menin katsomaan. Oli nukkunut pois. Muurahaiset jo kiipeili nenään ja oli kyljellään aivan jäykkä. Pieni ressukka.

Kaivoin haudan ja kiedoin pehmeisiin nessuihin. Haudalle taittelin muutaman orvokinkukan. Ja itkin, kuin vesiputous.

Luonto on niin julma. En nähnyt mitään haavoja tms. Olisiko eilinen kauhea myrsky pudottanut puusta pikkuisen. En varmaan olisi mitään voinut tehdä pelastaakseni. Äiti orava hätäili puussa. Lähti sitten, varmasti sydän raskaana. Paha mieli on ja sydäntä puristaa. Tälläisinä hetkinä mietin, että herkkyyteni vie minusta vielä hengen.

Eilinen nosti melankolian esiin ja en meinaa millään selättää sitä. Ei tullut uni silmään koko yönä ja nyt todella väsynyt olo.

Mutta niin se on, että luonto on julma, vain vahvin selviää. Taitaa se olla elämässä muutenkin niin. Herkät ja haavoittuvat tallotaan jalkoihin. Kukaan ei arvosta sitä, että haluaa huolehtia myös luonnon pienistä kansalaisista. Moni ei edes huomaa luontoa ympärillään. Olempa jopa kuullut ihmisen valittavan, kun linnut laulaa liian äänekkäästi.

Minulle lintujen laulu on rikkautta. Ja se luottamus, joilla he tulevat lähelle, kun tietävät, ettei täällä tehdä pahaa. Se on jotakin mitä rahalla ei saa.

Olen kuullut ihmisistä, jotka lapiolla nakkovat siilin pois puutarhastaan. Ja ampuvat vapaana kulkevia kissoja, jotka eivät mitään pahaa tee. Jos uhraa muutaman sanan vapaana liikkuvalle kissalle, niin olen huomannut, etteivät ne tule kukkapenkkejä kaivelemaan eivätkä pyydystä lintuja pihalta. Näin meillä ainakin tapahtuu. Ei ne muutama lempeä sana maksa yhtään mitään, mutta voi kuinka ne paljon antavat sydämeen. Kokeilkaapas ihmiset.

Noniin, nyt alkoi työt pihalla Heavenleyn suureksi mielenkiinnoksi. Yhtään ei pelottanut vieras nuorehko mies, eikä pieni kaivinkone. Kiinnosti vaan seurata mamman takin alta lämpimästä. Tyttö paleli niin oman takin levitin päälleni, mitä sillä väliä vaikka mamma paleli. Master ei halunnut ulos ollenkaan, kun vaistoaa kosteahkon kelin. En pakota.

Jos nyt alkaisi kaikki asiat rullata eteenpäin. Ilmojenkin pitäisi parantua ja lämmetä.

Mieli vaan yhä sen oravanpoikasen kuolemassa.

Työt tuli valmiiksi eilen. Nyt on sitten oikea kurasirkus joka paikassa, kunnes alkaa ruoho kasvamaan. Toivottavasti pian. Istuttelin osan kesäkukista tänään. Lisää pitää vielä hankkia, kun iskee energiapaukku seuraavan kerran. Kukkapenkit pitäisi kitkeä, mutta on tosi paljon hyttysiä heti kimpussa. Viho viimeisiä. Ja kun on se kauhea käärmepelko, ihan järjetön.

Sain lopulta tatuointiajankin tilattua. Kauan on saanut venyä, kun aina jotakin mukamas

ollut. On ainakin hyväksi mietitty.

Siilit käy joka ilta muonalla. Huvittaa seurata, kun ne on koko kroppa lautasella. Käytän kertakäyttölautasia.

Ei pitäisi valittaa yhtään, kun on suht kuuma. Tuskin tämä kauaa kestää. Kateille vaan ottaa koville, vaikka kaikki ikkunat auki tuvassa. Ei oikein ruoka maistu vaikka mitä tarjoaisi. Onneksi sentään juovat, ettei aivan elimistö mene kuivaksi.

Muutama matto kuivumassa, pestynä. Oja viimeistelty. Aamulla hammaslääkärille, kun paikka irtosi hampaasta. Minulla on ihana hammaslääkäri, mutta en siltikään pääse karkuun siltä jo lapsuudessa juurensa saaneen hammaslääkäripelolle.

Kesäkukkiakin pitäisi hakea lisää. Ei vaan hengitys tykkää kasvihuoneissa oleskella. Kuuma ja kostea ei sovi vaikka kuinka imisi astmapiippuaan.

Hei daaliankukka

Minunkin kissani makaa vain kuumimman ajan varjossa, ja syö vähän, juo jonkinverran enemmän kuin talvella. Miten kaikki se lumi sulikaan niin nopeasti pois. Olen hommannut parvekkeelleni kesäkukkia, mutta aamuisin parveke on kuin sauna, eikä siellä kukat viihdy.

Hyvää kesää.

Ihanaa kuulla sinusta! Mitä kesäkukkia olet laittanut? Rakastan itse kesäkukkia ja meinaa aina mennä överiksi minulla, kun haluaisin kaikki. Aamulla olin hankkimassa lisää kukkia ja kotona huomasin, että vielä puuttuu. Tosin otti reissu niin voimille tällä helteellä, etten jaksa niitä tänään istuttaa. +30 varjossa on hiukkasen liikaa, kun samaan aikaan ilmassa katupölyä ja siitepölyä. Meinasin kuukahtaa apteekissa, kun henki ei vaan kulkenut. Kylmä vesi auttoi hiukkasen. Olisipas ollut siellä ammattitaitoa lähellä. Hengissä kuitenkin ja pitää vältellä nyt aurinkoa.

Masterpiece ei halunnut ollenkaan ulos tänään. Heavenley makoili varjossa vartin. Laatta oli viileä makoilla. Meinasin jo, että jos kostuttaisin turkkia, mutta olisi saattanut meille riita tulla. Toivottavasti ne ukkoset ei meille saakka iske. Voi tulla pahaa jälkeä.

Mutta ei saa valittaa, kun lopulta saadaan hiukka kesäntuntua. Jos tämä nyt se MÖRKÖhelle. Mansikoita ei ole vielä näkynyt myynnissä täälläpäin. Jätskikiskakin on niin helteisessä paikassa, etten olisi jaksanut vuoroani odotella. Vaikka melkein maistoin pehmiksen huulillani.

Yhä paukkuu +31 mittarissa täysvarjossa. Vielä kerkiää tuosta nousta. Molenmat katit halusi ulos. Saivat varjossa makoilla hetken, onneksi itse päättivät mennä sisälle. Sisälläkin kuin viidakossa. Koko yön oli kaikki ikkunat auki.

Kukatkin nuupottaa vaikka kastelee niitä. Sekin huono, että se kova kastelu saa ne kasvattamaan vartta.

Eilen, kun vein siileille lautasta tuli taas tunne, että joku katselee?! Ajattelin, että luuloharha taas vaanii, mutta eihän se ollut kun yksi nätti tyttökissa. Ollaan tuttuja jo. Sanoi hei ja heti tuli häntä pystyssä puskemaan minua. Kovasti oli roskia turkissaan ja koitin niitä poistaa niin eikös pyllähtänyt selälleen saveen ja siinä kiemursi. Eikös uusi putsaus ja puskeminen. Sanoin, että eikö pitäisi mennä jo kotiin, mutta ei halunnut. Jäi siihen vielä katselemaan kun menin sisälle. Tuli niin lämmin tunne sydämeen. En ole hyvä ihmisten kanssa ja he ei minusta piittaa, mutta sitten luonnoneläimet ja kissat pitävät minusta. Tulee se vanha totuus mieleen, että kissoja kiehtoo kuolema ja hulluus. Ainakin sen hulluuden omaan. Sitä oikeasti on tutkittu, mutta en muista kuka.. Jostakin kissojen historiasta luin. Viihtyvät hautausmailla ja hullujen lähellä. No, ei noin jyrkästi sanottuna mutta sinnepäin.

Odottelen ruohorobottini korjaajaa. Saisi päälle edes kerran, ennen kuin ukkoset tulee. Sillon pitää virta katkaista turvallisuus nimessä.