Ihmisten jouluvalot näyttää irvokkailta kun vihreä nurmikko joka puolella. Lumesta ei tietoakaan. Eilen oli ollut aika liukasta. Onneksi nyt ei ollut, kun aamusen juoksin asioilla. Nyt on joulupaketit lähetetty kodtoomille kateille. Loppujen lopuksi hyvin sain ne ärrälle raahattua. Pieni astmakohtaus tuli ja sanoinkin myyjätytölle, ettei ole koronaa on astma. Onneksi ei silloin ollut muita sisällä, etteivät turhaan pelästy. Sitten vein taas kauhean kuorman kierrätysroskaa. Kattien muonapurkeistakin tulee monta pussia viikossa. Ja kaikki muovi ja kartonki roska. Onneksi tyhjentävät säiliöitä, niin ihmiset käyttävät enenpi. OLi outoa, ettei ollut normi Linnan juhlia..Mutta onneksi tuli The Doors leffa. Olen varmaan kymmeniä kertoja nähnyt sen ja joka ainoa kerta se menee niin ihon alle, että uneton yö seuraa ja on muurahaisia iholla.

Menin tiettyyn markettiin, josko olisi Masterin lempimuonia..ei ollut.. Onneksi verkkokaupasta sain tilattua.

Pari hassua astetta pakkasta ja mukamas hampaat jo kalisi. Nopeasti tottunut leutoon alkutalveen. Synkkää on silti. Valot saa olla päällä joka päivä.

Minulla oli tuossa toissapäivänä taas oksennuspäivä, kun jokin syömäni ei sulanutkaan. Epäilen, että klementiinissä vahingossa söin sitä valkoista. No, oli mikä oli. En saanut nukuttua vaan pakko-oksensin sängyssä pussi kourassa. Pikku-hoitaja Heaven huomasi ja hyppäsi sänkyyni katselemaan minua silmiin ja kehräämään. Ei jäänyt epäilystä, etteikö olisi minua parantanut. Olen tuon huomannut niin monta kertaa, ettei voi olla kuvittelua. Master hoitaa eri tavalla ja ei tule sänkyyn, koska se Heavenin reviiriä. On ne sellaisia persoonia.

En ole ihan varma, mutta luulen, että Martta katti odottaa poikasia. Onko se liikaa omistajilta vaadittu, että katti leikkautettaisiin? On vapaana kulkeva katti. Kuin Sheba kissa, kaunis. Tuntuu kauhealta, jos tekee pennut ulos ja ilmat kylmenee. Luulen hänellä olevan kodin, mutta en yhtään tiedä hoitavatko? Kaikki ei välitä.

En tiedä masentaako minua nämä harmaat kelit vaikko se joulun pakkosyöttö joka tuutista? Tulee sellainen pakko hymyillä vaikka hampaat irvessä ja toivoa valkeaa joulua, kun kaikki muutkin sitä toivoo. Että on entistä enenmän yksin tämän jouluvihan kanssa. Toki se on pian ohitse sitten, mutta kuitenkin. Kun ei vaan jaksa innostua.

Tuli tuossa masennuksessa piehtaroitua mieleen sellainenkin, että vaikka kuvittelisi, ettei joudu enää jo kuollutta tapaamaan uudelleen, niin joutuuhan sitä, jos tämä paska elämä jatkuu kuoleman jälkeenkin. Siellä ne ihmiset odottaa.

Kolea, harmaa lauantai. Yhtään ei tunnu, että joulu noinkin lähellä. Ei ole lunta, kuin pieniä länttejä varjossa. Kovasti ne lupailee valkoista joulua suht koko maahan, uutena vuotena tulisi taas lämmintä ja sateista. Mutta vielä ehtii moneen kertaan ennustuksensa muuttua.

Ei ole tylsää tässä tuvassa...eilen illalla Master uitti häntäänsä Sheba soosissa. Arvaatte miltä puolipitkäkarvainen häntä näytti soosilla kuorutettuna? Joo, tietty se oli minun vika, ainahan minä olen syyllinen. Sain kuivashampoolla hankaamalla soosin pois. Mutta sellainen mieto, muheva lihakastikkeen tuoksu jäi. Voin vaikka vannoa, että Heaven nauraa kikatti.

Harmaan ja kolean sunnuntai iltapäivän ylläribylläri Eeros toi mukanaan rakkautta ja sydämenlämpöä. On se ihana kattikulta. Ei vaan unohda meitä.

Pakko nauraa, kun ei tässä muukaan auta. Onneksi en hankalasti ärrällä sanonut, kun kaipailin kattien pisuhiekka ja muona lähetystä. Vähän yli aamuseitsemän tuli tekstari, että lähetys kohta ovella. No, se on lupa jättää ulos. Lähdin labraan ja siellä vuoroa odotellessa tuli viesti, että lähetys ovella?! Okei, ajattelin, että syön aamupalan ja sitten puran lähetyksen kun kotiin ehdin. Vaan eipä ollut autonjälkiä pihalla, ei lähetystä eikä postilaatikossa mitään ilmoitusta? Okei, katsoin mailista lähetyksen seurantajutun ja siinä oli, että lähetys olisi luovutettu minulle hiukkasen ennen aamukahdeksaa?! Lähdin kaupalle ja ärrälle, mutta eivät löytäneet koodilla mitään. Äsken katsoin mailia ja se historia oli muutettu. Lähetys myöhästyy 1-2 päivällä, mutta alla luki lähetystä ollaan kuljettamassa vastaanottajalle. Ja samantien auto kurvasi ja toi paketit. Nyt naurattaa jo kummasti sotku, mutta ehti hiukkasen kierroksia jo ajatukset ottaa. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Mukava poika nostaa aina kodinhoitohuoneeseen lähetyksen niin säästyy voimia minulla.

Kolea ilma taas ulkona ja niin harmaata. Oikein järkytyin, kun tajusin joulu on ensi viikolla?! Luulin, että 2 viikon päästä?! On niin hontelovartisia amaryllikset tänä vuonna ja hyasintit kuihtuu nuppuunsa. Joulutähdet ei koskaan ole ollut minun juttuni. Jättävät kylmäksi. Jouluruusuja rakastan, mutta ehdin tappaa ne, ennenkuin saisin ulos kukkapenkkiin istutettua. Sääli.

Lunta tulee tihenevään tahtiin. Pitäisi loppupuolella muuttua vedeksi ja sitten, jos pakastaa niin johan on taas hilpeät kelit. Minulle se on niin iso asia, ettei tarvitsisi pelätä kaatumista, että siksi aina asiasta jankuttelen. Laitettiin Heavenin kanssa talvitakki päälle, neule tuntui liian vähältä, kun sellainen kylmä viima. Kiltisti antaa pukea päällensä ja osaa peruuttaa, kun vedetään takki päältä. Ei nämä kissojen vaatteita ole, kun ei niitä tehdä vaan pienten koirien. Master ei halua ulos. On siinä minulla vekkuli mies. Kun käytetään paakkuuntuvaa, babypuuteri hiekkaa, niin onnistuu usein astumaan pissaansa, kun ei ole jämähtänyt heti ja se sitten jää anturoitten ja kynsien alle..ja kun en raski karvoja leikata töppösistään..niin otan sitten tuohon apupöydälle selällään syliin ja rapsin hiekkoja pois. Huutaa närkästyneellä äänellä kidutusta vastaan..ykskaks huuto lakkasi ja katsoin silmiään..oli jotenkin tyytyväiset..joopa..pissa tuli kaaressa pöydälle. Onneksi oli serlaa lähellä. Sitten lämpimillä pyyhkeillä pyyhin pepusta karvoihin jäänyttä kakkia..jo eipäs aikaakaan, kun tuli kakkikin pöydälle. Pakko siinä oli nauraa, toinen oli niin tyytyväinen itseensä. Tälläistä se on kattiarki. Ei tylsää päivää.

Pikkuisen oltiin Heavenin kanssa pettyneitä vaikka jostain kuului roskansyöjäauton ääniä/roska-auto niin ei vaan näkynyt. Vaikka kuinka odotettiin, että tulisi viihdyttämään meitä. Pieniä nämä huvinpalaset meillä.

Satoi aamulla ja yöllä vettä oikein romisten. Lumesta ei tietoakaan. Plussan puolella. Heavenkin tarkeni ulkoilla ilman neuletta tai takkia. Piti tilata Masterille soppaa. Tiukille menee ehtiikö ennen joulua tulla. Minun vika, kun en ajoissa laskenut. Jos ei kerkiä jouluksi, tulee sitten joulun jälkeen. Kun minulle ei mitenkään istu aivoihin, että jouluaatto oikeasti on ensi viikolla?

Näyttäisivät nyt vihreää valoa rokotteille, että saataisiin pian käynnistymään ne rokotukset. Mutta hetihän ne tuumasi, ettei rokotetta saada kuin pieniä määriä, joka ei riitä kaikkialle Suomeen. Huolestuttavan paljon ihmisiä on kuollut koronaan jo tällä viikolla.

Maa on juuri ja juuri valkea. Tämä riittäisi meille hyvin.

Uni taas hakusalla. Valvon yöllä tunteja ja kun pitää koittaa olla liikkumatta, kun Heaven heti tulee hoitamaan mahan päälle.

Diabeteshoitaja juuri soitti labroista. Ei ole näin hyviä ollut vuosiin, taisi sanoa 10v. Se uusi piikki toimii. Sillä hinnalla pitääkin toimia.

Uniongelmien kanssa taas painin. Valvon tunteja yöllä. Ja en osaa tunnistaa mitään, mikä sen aiheuttaisi? Aamupäivä menee sitten torkkuessa, ei mahda mitään.

Kyllä nyt talvi-ihmiset riemuissaan, kun tulee taivaan täydeltä suht kosteaa räntää ja kaikki ainakin hetken valkoista. Luulisin, että tämä sulaa pois? Toivoisin!

Aivan kauhea määrä koronakuolemia tällä viikolla. Tämän päivän lukuja en vielä tiedä. En ymmärrä, ettei asioille tehdä mitään. Porukka lähtee maalle jouluksi sukujoulua viettämään ja kuinka kauheasti korona taas leviääkään. En usko enää yhtään moiseen rokotukseen. Tiedot muuttuu joka päivä ja määrä mikä Suomeen saadaan ei riitä edes Uudenmaan terveydenhoitohenkilökunnalle. Saatikka muualle Suomeen. En ymmärrä kuinka Usa, Kanada ja Britannia ovat alkaneet rokotukset jo aikapäivää sitten, mutta ei EU. Viimeisin arvelu riskiryhmien rokotuksista taisi olla Helmi-Maaliskuulla. Kuinka monta ehtii kuolla ennen sitä?

Onkin vierähtänyt tovi, ettei nuo näyt pään sisällä ole vaivanneet. Nyt iski taas ja en oikeasti tiedä pitäisikö kuunnella ja muuttaa suunnitelmaa vai kuitata vilkkaan mielikuvituksen piikkiin? Kaikista mahdollisista rannekelloista patterit lopussa ja en vain osaa olla ilman kelloa yhtään. Paikkakunnalla ei ole kelloliikettä, joten mentävä kauenmaksi. Siitä se näky varottaa..että ollessani liikkeessä tulee paikalle kaksi ryöstäjää mustissa maskeissa. En ole ennen käynyt ko liikkeessä ja en tiedä onko lähellä muita liikkeitä ja onko ihmisiä liikkeessä lähellä? En osaa siis järkeistää asiaa. Joulu on tosi lähellä ja varmaan houkuttaa ihmisiä ryöstökeikkoihin, mutta voiko minun näky todella tapahtua? Pitäisikö siirtää ensi vuoteen? Kukapa tietää. Mietin asiaa.

Meillä kävi Heavenin ylläribylläri prinssi kylässä. Ihana Eeros. Melkein sain sydänkohtauksen, kun ajatuksissani avasin oven, että kokeilen tarvitaanko neuletta päälle ja laitan tuolin valmiiksi. KURRR..kuului jalkojen välistä. Olen tässä, huomaa minut. Ja kyllä huomasin. Ihana poika, ei unohda meitä.

Olipas yhden painajaisen yö. Suurinman osan yötä valvoin ja en käsittänyt siitä sille? No, tänään selvisi. Oli jäänyt masennuslääkkeet ottamatta. Ne väsyttävät osaltaan. Kyllä yö osaakin olla pitkä ilman unta. Ja aina, kun liikahti Heaven tuli parantamaan. Aivan säälitti tyttökulta.

Harmaa, sateentihkuinen päivä. Kaikki lumi suli pois. Ei uskoisi joulun olevan muutaman päivän päässä. Vaan eikös aattoillalla pitäisi lunta tulla ja ilma alkaa kylmentyä?

Ei toteutunut näky. Ei ryöstäjiä, vaikka paikka oli mitä mainioin sellaiseen tekoon. Ei saisi näin sanoa, mutta.. Meni kartan tulkintani aivan metsään. Olimme eri mieltä. Kartta ja minä. Mutta helposti löytyi paikka. Kävin tehtaanmyymälässä kahvilla, kun hetken joutui odottamaan. Sieltä ostin tuoreita sämpylöitä ja keksejä joulupöytään. Sitten ihan tavallisessa marketissa maitoa ym hakemassa. Ja tietty sain Masterille hamstrattua ekokermaa. On ihan kauhean rasvaista, mutta maistuu hänelle. Laitan pakkaseen ja sieltä sulatan tarpeen mukaan. Auto on aivan kamalan rapainen, mutta pesen vasta pyhinä, ennenkuin alkaa kylmetä.

Katit oli vihaisia, kun viihdyin kauan. En saisi olla pois kotoa yhtään. Nyt meni ajomatkoihinkin aikaa.

Martta oli pihalla/katti siis..vaihdettiin kuulumisia. Aina maukuu minulle vastaukset. Kulta pienoinen. Tuo on osa siitä miksi jaksan tätä elämää.

En tiedä tulkitsinko väärin, että olisi +17 uutta koronakuolemaa? Toivotaan, että luin väärin. Ja hallitus vain miettii? Joulu parin päivän päästä..Taitaa olla myöhäistä tehdä mitään.

Tulin kyllä eilisestä ramppaamisesta niin kipeäksi, ettei tarvinnut yöllä nukkua edes särkylääkkeillä. Heaven koitti parantaa parhaansa mukaan. Yhä tänäänkin kovia särkyjä joka paikassa. Dinosauruksen kroppa.

Synkeä päivä, joulu vaan lähenee.

Kyllä oli oikein ne eiliset koronakuolemaluvut. Tänään taas 5 kuolemaa. Usko on mennyt rokotuksiin jo aika päivää sitten. Ja nyt sitten joku uuden tyyppinen korona alkaa levitä.

Vähän olen siivoillut. Sohvan selkeänojat tyynyt tamppasin ja nyt ulkoilevat. Apteekista hain loput lääkkeet, jotka sain, kun maksukatto ollut täynnä.

Illalla poikkesi yllättäen vanha ystävä. Mukavaa, että joku käy. Pidettiin turvavälejä.

Ilma sakeana isoja leijakoita lunta. YÄK! En vain ole talvi-ihminen, enkä joulu. Mutta kummallekkaan en mahda mitään. Pianhan se joulu on ohitse.

Lähdin aamulla hautausmaalle viemään kynttilöitä, kun huomenna siellä paljon ihmisiä liikkeellä. Oli nytkin jo moni käynyt, kun kynttilät palaa pitkään ja on näitä patterilla palavia, jotka voi ajastaa pimeällä palamaan. Niin polleana lähdin, oli vietävää autotalliin/en jaksanut ajatella kierrätykseen tänään viedä..ajattelen kuten kaikki muutkin ja vien joulun jälkeen. Varmasti säiliöt silloin täynnä...No, puolivälissä autotalliin tajusin, että kotiavain jäi sisälle. Ja ovi lukossa. Ei muuten naurattanut yhtään. Sitten muistin avainpiilon, jossaavain koodin takana. En ollut koskaan kokeillut toimiiko se...TOIMI! Ja sain avaimen ja oven auki ja otin unohtamani avaimen. Hautausmaalla meni hyvin, mutta matkalla kotiin otin mukamas valmiiksi käteen autotallin ovenavaajan.. No, eikös tippunut kourasta ja auton penkkien väliin. Meinasi itkettää. Muistin entuudestaan, ettei penkkejä saa liikuteltua, jos sinne alle jotakin tippuu. Ajoin tien sivuun valmiina konttailemaan, mutta oli onni onnettomuudessa ja oli tipahtanut aivan näkösälle, josta sain helposti sen.

Näin se elämä kummasti nakkelee pikku harmeja tielle. Mutta taitaisi muuten olla liian tasaista.