Oikea ystävä TÄÄLTÄ sivustolta maalla asuvalle ?

Oikea ystävä TÄÄLTÄ sivustolta maalla asuvalle ?

Käyttäjä virpi2 aloittanut aikaan 27.10.2011 klo 23:43 kohteessa Elämää maaseudulla
Käyttäjä virpi2 kirjoittanut 27.10.2011 klo 23:43

Olen maaseudulla asuva nainen,muutaman lapsen äiti.Olen asunut paikkakunnalla vuosia,mutta en ole(ehkä ujouteni vuoksi?) saanut todellista ystävää .On tuttuja ,mutta jos koen joskus jonkun läheiseksi ja rupean kertomaan jostakin henk.koht mieltäpainavasta asiasta ,huomaan heti että ei ,tämä ihminen ei halua kuulla mitään”negatiivis sävytteistä” suustani. Eli ,oilsin kiinnostunut onko kukaan täältä löytänyt Ystävää isolla y :llä. Eli kuuntelija joka kuuntelee ilot ja surut. Ja sitten toisinkinpäin. Olisihan se mukavaa, jos elämä olisi suurimmaksi osaksi ruusuilla tanssimista vain, mutta kyllä sitä pienten lasten äitinä huomaa että ongelmiakin tulee, ja ne tuppaavat vain paisumaan,kun niitä täällä maaseudun rauhassa ,omassa päässään vain pyörittelee. Sellaisen ”varasiskon” jos joskus saisin, oikeaa siskoa kun minulla ei valitettavasti ole.

Käyttäjä volvomies kirjoittanut 28.10.2011 klo 11:34

Heippa
Minä olen asunut koko ikäni maalla olen nyt 45. vuotias ja se on
minun paikkani missä olen onnellinen.
Minä olen siinä sivussa kuunnellut ihmisten iloja ja suruja jo noin 20 vuotta
ja olen nähnyt / kuullut lähes kaiken mitä ihmisillä on murheita.
Minulla on monta ammattia viljelen maata, hoidan metsää, olen postikorttialalla,
käyn kaupassa töissä, teen kaivinkone / traktoritöitä.
Ystävät / kaverit olisi kyllä ihmiselle todella tärkeitä ???!!!
Ja jokaisella ihmisellä pitäisi olla joku jolle voi kertoa iloja ja suruja.
Kuinkas sinä olet jaksanut ???
Kaunista syksyä sinulle

Käyttäjä Hurvi kirjoittanut 28.10.2011 klo 19:14

Minäkin kaipaisin uusia ystäviä, varsinkin nuoria, naisia ja miehiä. Olen 34-vuotias yksinasuva nainen, kokenut monenlaista, ja jaksan kuunnella iloja ja suruja ja olla kiinnostunut, mitä muille kuuluu. Kelpaisi oikeaksi ystäväksi! Missä netissä voi tavata oikeasti, jotta voi vaihtaa tietoja ja siirtyä sähköpostiin ja puhelimeen? 🙂🌻

Käyttäjä virpi2 kirjoittanut 30.10.2011 klo 01:12

Tänään oli oikein hyvä päivä,kiitos kysymästä : o ) Ja parani vielä pikkuisen kun tänne oli tullut pari vastausta,kiitos teille! Toivottavasti huomennakin syksyinen aurinko paistaa !

Käyttäjä koivunlehti2 kirjoittanut 01.11.2011 klo 08:42

Hei! Olen asunut 25 vuotta maalla ja nyt muuttanut avioeron myötä kaupunkiin asumaan.
Törmäsin samaan ongelmaan maalla,että ei siellä todellisia ystävyys suhteita paljon solmittu.Pienellä kylällä kaikki tosin tuntee toisensa,mikä on mukavaa,mutta se jää usein siihen.
Olisi mukava löytää ystävä jonka kanssa jakaa kaikenlaisia asioita.🌻🙂🌻

Käyttäjä dahliakukka kirjoittanut 01.11.2011 klo 11:10

kelpaisinko ystäväksi, vaikka näin musta mielinen? ystävää olisin vailla. minusta lisää löydät ketjustani..

Käyttäjä virpi2 kirjoittanut 01.11.2011 klo 23:41

Olisi kiva tutustua. Oletko minkä ikäinen? Asutko myös pienellä paikkakunnalla..?

Käyttäjä dahliakukka kirjoittanut 02.11.2011 klo 15:18

Aikuinen ihan olen ja asun pienellä n 6000 asukkaan paikkakunnalla.
Arvostan pehmeitä arvoja, aitoutta, ekoloogisuutta. MInulla kaksi hulvatonta kattia itse kärin pahasta masennuksesta ja olen juuri nyt toipumassa leikkauksesta.

Käyttäjä Tomi36 kirjoittanut 08.11.2011 klo 00:33

Asun kanssa pienessä kylässä varsinais suomessa, eikä ystäviä. Enkä oikeen saa niitä koska en osaa ystävystyä ja vaikea tilanne muutenkin.

Käyttäjä volvomies kirjoittanut 08.11.2011 klo 11:17

Heippa Tomi36
Millaisia vaikeuksia sinun elämässä on ???
Kyllä ongelmiin aina löytyy ratkaisu.
minä kyllä mielelläni yritän auttaa ja neuvoa.
Kaunista syksyä sinulle

Käyttäjä ElämänValo kirjoittanut 05.12.2011 klo 17:15

Aikoinaan itsekkin etsin kovasti ystäviä ympärilleni. Valitettavasti vanhemmalla iällä ihmiset tietävät mitä tahtovat, joten AITOJEN ystävien löytäminen on hankalaa, jotka myös KESTÄVÄT kun tulee jotain (pientä) erimielisyyttä. Vanhemmalla iällä kun ollaan herkempiä heittämään hanskat naulaan ja olemaan mielummin vaikka yksin kuin panostamaan (tuntemattomien) ystävyyteen. Ikävä sanoa tämä oma kohtainen kokemus että suhdeluku saattaa olla jotain 1/100, jotka vuosien päästäkin pitävät sinuun (aktiivisesti) yhteyttä. Pitää siis nauttia niin kauan kuin kestää. Alla ei ehkä ihan perinteinen "hyvää ystävänpäivää" linkki vaan ehkä hieman totuudenmukaisempi "oikeasta elämästä"... 😉

"Hello, hello, it’s only me
Infecting everything you love
Somewhere beyond the pain there must be a way to believe
Hello, hello remember me?
I’m everything you can’t control
Somewhere beyond the pain there must be a way to learn forgiveness
Hello, hello remember me?
I’m everything you can’t control
Somewhere beyond the pain there must be a way to believe we can break through"

http://www.youtube.com/watch?v=6BZvYEdxXC8

Käyttäjä erakoksiko kirjoittanut 27.01.2012 klo 16:55

Ai tietävät? vanhemmalla iällä? minusta nykynuoret on aika fiksuja itsen suhteen; hyvinkin tietoisia rajoistaan - tai sitten ne nuoret ei, jotka ei - joilla rajatonta elämä. Oikea ystävä - yksikin on tosi suuri lahja, josta on syytä pitää kiinni ja muistaa huoltaa itsekin sitä suhdetta.
Yksipuolisuuteen tahtovat yhteydet kariutua syystä tai toisesta. Tai saamattomuuteen. Niin helpommalta tuntuisi lähteä lähes minne tahansa jos olisi joku joka nykäisis hihasta että nyt, nyt ulos ja elämässä eteenpäin. Minä asun myös maaseudulla. Kylässä. Ei voi sanoa, että taajamassa kun se käsite on mielestäni isompi kuin tämä kylä on. Vaikka ehkä joku tämän taajamaksi mieltääkin. Tullaan tutuiksi sivuston kautta. Tai oma kuvaukseen vois laittaa sähköpostiyhteyden, jos haluaa suorempaan yhteydenpitoa.

Mitä on oikea ystävyys? entä vasen? onko se sitä sydämen sivistynyttä ystävyyttä, joka itse kunkin rinnassa '- hyvänä - päivänä - rokkaa'?

😎

Käyttäjä kirjoittanut 27.01.2012 klo 18:25

Minäkin ajattelen, että monet täällä ovat ihan oikeita ystäviä.
Kun on pitkät välimatkat ja hankalat kulkuyhteydet, ei niitä eläviä ystäviäkään kuitenkaan monesti tapaa kuin netissä vaan.

Tai no eläviä ystäviä tekin ootte. Kai jokainen tajuaa mitä tarkoitan sillä jos alan selittää pitemmästi, niin en itsekään kohta tajua mitä tarkoitan.

Käyttäjä erakoksiko kirjoittanut 29.01.2012 klo 17:27

maanvaiva kirjoitti 27.1.2012 18:25

Minäkin ajattelen, että monet täällä ovat ihan oikeita ystäviä.
Kun on pitkät välimatkat ja hankalat kulkuyhteydet, ei niitä eläviä ystäviäkään kuitenkaan monesti tapaa kuin netissä vaan.

Tai no eläviä ystäviä tekin ootte. Kai jokainen tajuaa mitä tarkoitan sillä jos alan selittää pitemmästi, niin en itsekään kohta tajua mitä tarkoitan.

Ymmärsin kyllä.
Tuota jos vähän miettii, voi itekin olla jollekin 'kuollut ystävä'.
Jos on tullut ajan etäisyyttä edellisestä yhteydenpidosta sitä aika huomaamattaan kuihtuu 'kuolleeksi ystäväksi', eikä enää osaa kuin odottaa että sieltä suunnasta tulisi yhteydenotto, postia tai pihaus puhelimen kautta - eli ei itekään osaa olla enää 'elävä ystävä' toiselle.
Yhteys ei ole automaatio.
Koneet voi vaan automatisoida, mutta me ihmiset olemme ihmisiä, luotu jumalankuviksi.
Jos olemme jonkun ystävämme osalta muuttuneet häneen nähden 'kuolleeksi ystäväksi', saisimme olla huolissamme - missä jumalamme on - se Rakkaus ja voimavirta, energia ja ilo, toivo ja nyt uutta puhkeava taimi....

Käyttäjä Auringon paiste kirjoittanut 18.04.2012 klo 16:35

Moi.
Olen maalta ja sunut koko ikäni täällä. Minulla on yksi hyvä ystävä täällä ja yksi kauempana. Koulussa minua saatetaan haukkua selän takana ja naureskella, kun erotun massasta. Minua se ei enään haittaa, kun minulla on sentään ystävä, joka ei naureskele minulle.🙂

Käyttäjä Merja-Inkeri kirjoittanut 27.09.2012 klo 10:52

Etsintäkuulutu nettinaisystävästä tältä palstalta.
Olen kohta 60 vuotias, yksnäinen päätoiminen maanviljelijä,joka haluaisi vaihtaa kaikenlaisita asioista ajatuksia. Sairastan masennusta, mikä helposti aiheuttaa erakoitumista, jolloin netin kautta olisi helpompi päästä liikkeelle. Maatilalla on viljaa ja mieheni on muualla töissä.
Ensimmäinen puheenaihe voisi olla vaikka kaunokirjallisuus. Oletko lukenut jonkin positiivisia ajatuksia herättävän kirjan jota voisit suositella?
Odottavin terveisin Merja-Inkeri