Yksinäisyyden noidankehä

Yksinäisyyden noidankehä

Käyttäjä Arska80 aloittanut aikaan 28.03.2009 klo 19:24 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Arska80 kirjoittanut 28.03.2009 klo 19:24

Ihan niinkuin raha vetää rahaa puoleensa, yksinäisyyskin vetää yksinäisyyttä lähelleen.

Olen niin yksin etten enää keksi mitään keinoa rikkoa yksinäisyyden noidankehää. Aion kohta ottaa päikkärit, että jaksan illalla mennä yökerhoon. En vaan enää jaksa uskoa että sielläkään ketään tapaisin, silti sinne menen. Tiedän että kun taas tänään petyn, on yöllä/aamulla ihan hirveä olo.

Yksinäisyys ja masennus tuhoavat mun elämäni ihan kirjaimellisesti! Tänään olen käynyt kaupassa, kävellyt pienen lenkin, katsonut telkkaria, pessyt pyykkiä. En siis käytännössä juuri mitään! Olen yksin, ja senlisäksi minulla ei ole harrastuksia. En osaa aloittaa mitään, enkä uskalla. Mikään uusi harrastus ei tunnu kiinnostavalta. En oikeasti jaksa tälläistä enää pitkään.

Masennus ja alakulo saa elimistönkin ilmeisesti käymään alikierroksilla. Olen koko talven kärsinyt jonkinasteisesta flunssasta joka vaan ei parane. Nyt olen ollut pari viikkoa niin kipeänä ettei uskalla tehdä mitään fyysistä rasitusta kuten lenkkeillä, hiihtää ym. Lenkkeily, hiihto ym on yleensä parantanut mielialaani hetkellisesti hiukan, mutta nyt kun sitäkään ei ole voinut tehdä, olo on ollut entistäkin huonompi.

Kun jää yksin ja masentuu, sieltä on todella vaikeaa nousta. En jaksa enää uskoa parempaan. Miksi näin on käynyt minulle? sitä oon kysynyt itseltäni miljoona kertaa.

Kukaan nainen ei kiinnostu masentuneesta miehestä, mutta minun masennustani ylläpitää juurikin yksinäisyys, eli mitään ei ole tehtävissä?

Mä en enää jaksa! auttakaa joku!

Käyttäjä Etsijä kirjoittanut 10.08.2009 klo 14:46

Koiran hankkiminen voi todella olla hyvä keino saada ystäviä, mutta sitten täytyy olla eläinrakas, sillä koira on aika vaativa, sitova ja yllättävän kalliskin harrastus. Tunnen ainakin yhden parin, joka on tutustunut koirapuistossa. Ovat olleet nyt onnellisesti naimisissa parikymmentä vuotta. Tunnen myös ihmisiä, jotka ovat löytäneet ystäviä ja kavereita koirapuistosta, mutta he myös aidosti pitävät koirista ja jaksavat ulkoiluttaa ja kouluttaa niitä. Jos epäilet jaksamistasi, älä ota koiraa. Itselläni ei koiraa ole eikä varmasti tulekaan. Sen sijaan on muita harrastuksia.

Ihmisiin voi tutustua paitsi netin myös erinomaisesti erilaisten harrastusten kautta. Vuorotyö tosin rajoittaa todella paljon, mutta jos on tarpeeksi sinnikäs, niiin kyllä vuorotöissäkin voi kaikenlaista harrastaa. Parhaat ystäväni ovat löytyneet harrastusten kautta, silloinhan on jo yhteinen pohja, josta lähteä liikkeelle joko toiminnan tai keskustelun puitteissa ja vähitellen tulee sitten aina lisää yhteistä, jos ystävillä synkkaa hyvin.

Yksinäisyys ja seksuaalinen eristyneisyys ovat kyllä todella kaksi eri asiaa. Myös seksuaalisessa suhteessa voi kokea yksinäisyyttä, jos ei tule ymmärretyksi, tästä minulla on kokemusta. Kahden ihmisen kommunikaatio ei pidemmän päällä voi rakentua pelkän seksuaalisen vetovoiman varaan. Täytyy olla myös yhteisiä harrastuksia ja intressejä, täytyy viihtyä yhdessä.

Itse paranin lopulta vaikeaksi syventyneestä masennuksestani vähitellen, työn ja ihmissuhteiden kautta. Työttömän tilanne onkin todella vaikeaa, tylsässäkin työssä on jotakin ihmistä koostavaa ja ainakin toimeentulo on huikeasti parempi kuin työttömällä. Mutta vaikka ystäviä olisi paljonkin, niin seksuaalinen eristyneisyys on kuitenkin pidemmän päällä raskas taakka kantaa. Onneksi maailmassa on kuitenkin ainakin teoriassa ihmisiä, joita seksi kiinnostaa... Mutta ei tässäkään asiassa saisi ajatella itsekkäästi omaa nautintoaan, vaan pitäisi yrittää tuottaa tyydytystä toiselle osapuolelle.

Hankalaksi tämä asia muuttuu silloin, jos on sattunut jäämään "koukkuun" yhteen ihmiseen, jota kohtaan tuntee jatkuvaa henkistä ja fyysistä vetovoimaa. Ei tunnu kivalta ajatukselta yrittää suhdetta jonkun toisen kanssa, jos kuitenkin rakastaa vain tätä yhtä. En tiedä, onko miehillä samanlaista, ehkä heidän on helpompi vaihtaa kohdetta kuin naisten. Eihän toisen tunteista voi sillä tavalla tietää, mutta minulla juttu nyt vain menee näin.

Harvinaisen vaikean miehen olen kyllä löytänyt, kun niin vaikea on saada häntä "mukaan", eikö sen pitäisi olla vähän helpompaa? Jos tulee naisena kohteliaasti torjutuksi, tulee kyllä aika kurja olo. Sitä miettii vain, että enpä taida kelvata mihinkään, olen liian vanha/ruma/lihava/tylsä/innokas/taitamaton tai ihan mitä tahansa, eikä seksi vain ole minua varten. Kaikki muut kyllä saavat sitä tarpeekseen, minä vain jään aina (?) ilman. 😭

Onneksi on kesä, aurinko paistaa, on valoa ja kaikenlaista kivaa tekemistä ja ihmiset keskimäärin aika hyvällä tuulella! Kesällä iloiset ajatukset vievät voiton itsetuhoisista ja jaksaa uskoa vielä rakkauteenkin...

Kesäiloa kaikille! - Elämä on koulu. Tässä täytyy vain yrittää selviytyä luokalta toiselle. Aurinko ei paista aina, mutta toisaalta pisimmänkin yön jälkeen koittaa uusi päivä. 🙂🌻

Käyttäjä Einsame kirjoittanut 04.09.2009 klo 09:31

Hei Ulisija!
Mehän tunnuttaisiin olevan ihan samassa tilanteessa: molemmilla taitaa siis olla mies ja koira. Kyllä sitä yksinäinen voi olla silti.

(Voisipa näiden sivujen kautta tehdä tutttavuutta ihan henk.koht. ... jossain ohjeissa sanottiin, että muilla avoimen ryhmän kirjoittajilla on mahd. nähdä toisten nimimerkkien taustatietoja jostain ja varotettiin esim. sähköpostiosoitteen antamisesta. Minä en kyllä mistään mitään nähnyt - enkö osannut käyttää vai koneongelma vai väärinymmärrys, en tiedä. Se voisi kuitenkin olla yksi mahdollisuus uusiin ihmissuhteisiin, vai ???)

Käyttäjä Kata_K (Työntekijä) (SOS-kriisikeskus, Helsinki) kirjoittanut 04.09.2009 klo 09:57

(Voisipa näiden sivujen kautta tehdä tutttavuutta ihan henk.koht. ... jossain ohjeissa sanottiin, että muilla avoimen ryhmän kirjoittajilla on mahd. nähdä toisten nimimerkkien taustatietoja jostain ja varotettiin esim. sähköpostiosoitteen antamisesta. Minä en kyllä mistään mitään nähnyt - enkö osannut käyttää vai koneongelma vai väärinymmärrys, en tiedä. Se voisi kuitenkin olla yksi mahdollisuus uusiin ihmissuhteisiin, vai ???)

Hei Einsame ja muut!

Itsestään voi antaa taustatietoja oman kanavan (se sivu mihin tulet kun kirjaudut sisään) sinisessä osiossa: "Omien tietojen hallinta".

Siihen voi kirjoittaa itsestään kuvauksen. Muut palveluun rekisteröityneet saavat keskustelyryhmissä kuvauksen näkyviin klikkaamalla nimimerkkiä.

Keskusteluissa ei voida julkaista yhteystietoja kuten esim. sähköpostiosoitteita.

Kuvaustekstiin voi laittaa ne tiedot mitä itse haluaa. Toki kuvaustekstiä laittaessa kannattaa muistaa oman anonymiteetin säilyminen. Jos välttämättä haluaa laittaa kuvaustekstiin oman sähköpostiosoitteensa, niin voi sopia laittavansa sen sinne esim. tietyksi ajaksi. Kuvaustekstin voi muutta milloin vain.

Toivottavasti näistä vinkeistä on jotakin apua! 🙂🌻

Käyttäjä Einsame kirjoittanut 07.09.2009 klo 11:03

Kiitos neuvoista Kata_K! Koneeni, ohjelmat tai jokin on varmaan liian vanhaa, kun en pysty klikkaamaan nimimerkkiä, se vaan maalautuu. Ei minulla ole navilinkitystäkään. Tai suojauksia voi olla liikaa.
No, se siitä - ei ole mahdollisuutta nyt ruveta konetta uudelleen asentelemaankaan, kun muuten toimii hyvin.

Käyttäjä meebu kirjoittanut 13.09.2009 klo 16:13

Kata K!
Mä yritin muuttaa kuvaustani, kuten neuvoit... silti ne tiedot eivät näy nimimerkkiäni klikkaamalla... Mikä on ongelma?

Käyttäjä Kuitenkin kirjoittanut 14.09.2009 klo 10:51

Hei 🙂🌻 !

Minä luulin, että minulla on todella hyviä ystäviä. Olimme tunteneet toisemme lapsuudesta asti. Viimein minulle selvisi, että selkäni takana olikin puhuttu aikamoisen ilkeitä, valheellisia kieroja juttuja. Olin hyvin järkyttynyt ja masennuinkin.

En tiedä enää: onko tämä tällainen naisten kesken yleistäkin? Että kasvotusten ollaan hyvää ystävää, mutta selän takana jotakin aivan päinvastaista. Saatetaan puhua todella karkeita valheita ilman, että omatunto lainkaan vaivaa.😟

En ole enää uskaltanut tehdä tuttavuutta muiden naisten kanssa tämän kokemukseni myötä. Mutta eiväthän kaikki naiset halua satuttaa muita? Haluaisin uskoa niin.

Minulla itselläni ei ole halua aiheuttaa hankaluutta tai vahinkoa lähellä elävieni elämään. Päinvastoin. Murhetta ihmiselle siunaantuu yleensä yllin kyllin muutenkin.

On varmaan muitakin samoin ajattelevia?

Käyttäjä Kata_K (Työntekijä) (SOS-kriisikeskus, Helsinki) kirjoittanut 14.09.2009 klo 14:05

Hei meebu!

Valitettavasti en osaa sanoa, muuta kuin, että kyllä sen pitäisi onnistua. 🙂🌻 Muistitko painaa lopuksi talleta kuvaus?

Terv. Kata