Tuskasta runoiltu

Tuskasta runoiltu

Käyttäjä pala lasia aloittanut aikaan 23.07.2021 klo 13:36 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä pala lasia kirjoittanut 23.07.2021 klo 13:36

Tukahdutetut tunteet

Kyyneleet vierivät pitkin poskia, hiljaa, salaa, lupaa kysymättä. Jotain on piilossa sydämen sisällä, salaista, kipeää tuskaa. Tukahdutettu tunne, joka haluaa julki, mitä sydän tuntee ja mitä järki ei ymmärrä. Se kipu, minkä kielsin, on yhä olemassa. On tukahdutettu, mutta ei kuollut. Nostaa päätään ja sattuu. Sattuu niin perkeleesti. Löytyisi jokin, mikä pyyhkisi tuskan ja kyyneleet ja antaisi mahdollisuuden elää vapaana kahleista. Tukahdutettujen tunteiden kahleet murtuu vielä joskus ennenkuin on liian myöhäistä.

Käyttäjä keskustelua kirjoittanut 23.07.2021 klo 16:59

💗

💜

💔

Käyttäjä pala lasia kirjoittanut 24.07.2021 klo 17:33

keskustelua kirjoitti:
💗

💜

💔

Kiitos! 💕

Käyttäjä pala lasia kirjoittanut 02.08.2021 klo 11:59

Herkkä sielu

Se tunne tai tunnottomuus syö mua sisältä päin.  En pysty enää hallitsemaan itseäni,  en pysty enää vain hymyilemään. Kyynel, jos toinen karkaa silmänurkasta ja kastelee kasvoni. Se kipu, joka iski, kun kajosit minuun kerta toisensa jälkeen ilman lupaa. Iskit samalla mun sieluun haavoittaen sitä,  muttet onnistunut viemään herkkyyttä. Se herkkyys suojaa mun sieluani, mutta kaipaa lohtua ja turvaa. Turvasatama tuntuu olevan vielä kaukana,  kunpa löytäisin perille.

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 1 kuukausi, 3 viikkoa sitten. Syy: Poistaa isot välit
Käyttäjä keskustelua kirjoittanut 08.08.2021 klo 10:18

(Se on tunne, kun turvasatama untuu olevan vielä kaukana....)

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 1 kuukausi, 2 viikkoa sitten. Syy: muokkasin
  • Muokattu kirjoittajan toimesta 1 kuukausi, 2 viikkoa sitten. Syy: muokkaus
Käyttäjä pala lasia kirjoittanut 10.08.2021 klo 15:03

keskustelua kirjoitti:
(Se on tunne, kun turvasatama untuu olevan vielä kaukana....)

Taistelen koko ajan lähemmäksi.

  • Muokattu moderaattoreiden toimesta 1 kuukausi, 1 viikko sitten. Syy: Viestissä koodia
Käyttäjä keskustelua kirjoittanut 10.08.2021 klo 22:26

Yksi joka neuvon kerran antoi, kehotti rakentamaan oman itsen sisälle oman rakennuksen.  Jossa joka itelle tärkeällä tilalla oli oma merkitys. Ja se ydinkolo oli se turvasatama. Mielessä.voi rakentaa itselle vahvan suojan sen ydinkolon ympärille. Hädän hetkenä kipittää mielessä sinne suojaan johon kukaan muu ei tiedä tietä eikä koskaan yllätä. Itessään voi olla turvassa kun palaa sieltä lapsuuden hädän hetkestä tähän aikaan jossa meinaa hätä ahdistaa. Kasvaa siinä turvassa siksi joksi on syntynyt, kauniiksi  ainakin mieleltään jos ei omasta mielestään näyttäisi siltä.

 

Käyttäjä pala lasia kirjoittanut 11.08.2021 klo 16:12

Tänään viimeksi musta tuntui, että sisälleni kasvanut turvamuuri on alkanut murtua. Se järkyttää mua nyt pahasti. Mä olen yrittänyt ja yrittänyt. Maanantaina sain yli neljä tuntia kestävän paniikkikohtauksen ja taas tänään. Kohtauksen aikana voin jopa puhua tutulle, mutta silti tuntuu niin pahalta. Tämän päiväinen paniikkikohtaus alkoi puhelusta. Mulle fysioterapeutti soitti paikasta, johon menen kuntoutukseen ja kartoitti mun tilanteen. Puhelun aikana olin hyvillä mielin. Enkä oikein voinut sanoa, mikä mua oikeasti pelottaa kuntoutukseen menossa. Puhelun jälkeen tunsin, miten paniikkokohtaus iski ihan väkisin. Vähän helpotti se tieto, että olin menossa juttelemaan ihanan diakonin kanssa. Sinne mennessä olin vielä paniikkikohtauksen kourissa. Se lieveni, kun sain puhua.

Käyttäjä pala lasia kirjoittanut 11.08.2021 klo 16:20

Taistelua demonien kanssa

Katson peiliin ja näen yhden teistä, kun käännyn toinen seuraa. Menen ovesta ulos, niin yksi tulee vastaan. Nukkumaan käydessä yksi tunkee viereen niinkuin silloin... Miten pääsen teistä eroon? Täytyykö mun tulla puolitiehen vastaan ja kohdata teidät? Tai hyväksyä, että olette osa minua? Kieltäessäni teidät, kiellän myös itseni ja kokemukseni. Se on vain niin synkkää ja pimeetä. Se ahdistaa niin vitusti.

Käyttäjä keskustelua kirjoittanut 12.08.2021 klo 10:36

Pelko 1...pelko2....pelko3.... ...en osaa muuta ajatella kun että kohtaamalla sen tunnetilan mikä niistä peloista aiheutu ja antamalla turpiin sille! antamlla itelle anteeksi oma heikko hetki... taas sanoja.... missä teot  ....sen vaan olen omien pelkojen kanss huomannu, jos vain paiskoa jotain, se helpottanu oloa ... s a a   puolustaa omaa oloa!pyydän sulle voimia Pala Lasia - paljon voimia

Käyttäjä pala lasia kirjoittanut 12.08.2021 klo 20:41

keskustelua kirjoitti:
Pelko 1...pelko2....pelko3.... ...en osaa muuta ajatella kun että kohtaamalla sen tunnetilan mikä niistä peloista aiheutu ja antamalla turpiin sille! antamlla itelle anteeksi oma heikko hetki... taas sanoja.... missä teot  ....sen vaan olen omien pelkojen kanss huomannu, jos vain paiskoa jotain, se helpottanu oloa ... s a a   puolustaa omaa oloa!pyydän sulle voimia Pala Lasia - paljon voimia

Mulla on nyt päällä kolminkertainen pelko päällä. Mun on varmaan aika kohdata ne. Nyt niitä on härnätty ja herätelty. Nyt ne jäykistää ja jumittaa mut. Nyt kun fyysisesti olen turvassa, niin mun psyyke menee omalla levelillä. Voi, kun mun olisi tarve puhua jollekin, joka jaksaisi kuunnella. Olen ottanut rauhoittaa, mutta se ei helpota. Saisin purettua tämän energian siivoukseen. Huomenna sen teen musiikin avulla.

Käyttäjä keskustelua kirjoittanut 12.08.2021 klo 21:05

Jos unen saa vaikka unta antavalla, pääsee noista tunteista. Ite tyhjennän.mieltä purkamalla paperille kun ei voi.kenenkään kanssa puhua.

Saa etäisyyttä jtnkn. Tuo on tosi inhottava olo. Noita huolia sinulla monenlaisia sun läheisiin.liityyen.

Muistan teitä kaikkia. Varsinkin pieniä. Meitä kaikkia tuskaa tuntevia. Rauhottamalla mieltä, voltaren forte on.myös lisäapu ett pääsen uneen, niskoihin laitan. Jaksamisia 🙏

Käyttäjä keskustelua kirjoittanut 13.08.2021 klo 09:11

Huomenta.

Olin tosi väsynyt eilen. Koko päivä meni siivota koti, iltaan asti. Osa mikä lyö laineita lisää, on väsymyksen syveneminen. On niin ensarvosta että varmistaa leponsa. Se estää tai ainakin hidastaa syöksyä syvemmälle ahdistaviin tunteisiin.

Voimia tähänkin pvään ja.koko vknloppuun! Ei olla yksin vaikka se tunne usein onkin.

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 1 kuukausi, 1 viikko sitten. Syy: kirj.virh.korj
Käyttäjä pala lasia kirjoittanut 13.08.2021 klo 16:39

Kiitos ihana Keskustelua! 😊

Mä myös kirjoitan paperille siis päiväkirjaan. Eilen kirjoitin siihen tämän viikon ahdistuksista. Päiväkirja on luotettava purkautumiskeino, kun äiti huusi, mies raivosi eikä halunnut kuunnella. Silloin, kun on niin ahdistunut, eikä voi ottaa yhteyttä kehenkään, voi purkaa tuntoja päiväkirjaan. Huomaan kyllä, että päiväkirjaan kirjoittamisessakin yritän pitää kontrollin.

Tänään heräsin jopa hyvillä mielin, mikä on saavutus tälle viikolla. No, kipuja on, mutta nehän kuuluu elämiseen. Soitin ystävälle, jonka olen tuntenut 18 vuotta. Pyysin hänet mukaan torille kahville. Siitä on kolme viikkoa, kun viimeksi nähtiin. Muuten meni hyvin, mutta mun vatsa ei tykännytkään pullasta. Ainakin vielä tuntuu hyvältä. Ennenkuin ahdistus taas iskee.

Hyvää viikonloppua Keskustelua myös sulle!

Käyttäjä keskustelua kirjoittanut 13.08.2021 klo 18:49

Kiitos!

Käyttäjä pala lasia kirjoittanut 14.08.2021 klo 14:00

Haikuu

Katson ikkunasta ulos ja katson isoa kuusta täynnä käpyjä. Näen mielessäni kuitenkin keltaisen koivun. Vasta eilenhän näin niin montaa eri perhosta: neitoa, kaalia ja sitruunaa ja mietin, että kesä loppuu kohta. Nousee haikea olo, eikä itku ole enää kaukana. Taas yksi menetetty kesä.