Tämä viikko on ollut ohjelmaa täysi. Nyt onneksi helpottaa. Huomenna tapaan tytön. Mennään syömään. Tapaan myös yhden ystävän... odotan päivältä paljon. Ja tulen olemaan sen jäljiltä väsynyt...

Toivon että tuleva viikkosi on toisenlainen, levon tuulia ja virkistäviä kesän kasviksia 🌱🌿🌿🌿🌿🍓

Eilinen päivä meni hyvin.

Nyt olen melko allapäin. Voi olla, että tämä on vain väsymystä. Olen tämän päivän miettinyt avanne-asioita. En ole vielä tottunut siihen. Kun luen avanteeseen liittyviä tekstejä, tulee avanne taas todemmaksi omassa mielessä.

En osaa elää kuten ennen. Ja itsetuhoisuudenkin tunnen taas. Se ei ole niin voimakas kuin voisi olla, mutta tunnistan sen kuitenkin.

keskustelua kirjoitti:
Toivon että tuleva viikkosi on toisenlainen, levon tuulia ja virkistäviä kesän kasviksia 🌱🌿🌿🌿🌿🍓

Kiitos, Keskustelua! Ensi viikko on rauhallisempi kuin tämä edellinen. Istun nyt olohuoneessa, ja parvkkeen ovi on apposellaan, kuten monta päivää jo aieminkin. On lämmin! Ihanan lämmin!

Mukavaa että tytön ja ystävän tapaaminen meni hyvin, ja nautit lämmöstä 🙂

Mukavaa lämmintä kesäpäivää. Kohta sää vaihtuukin sateiseksi.

On ollut nätti päivä. Ei ole satanut. Päivä alkoi hyvin. Nyt on vain - taas - pikkuisen, ja pikkuisen enemmän, paha olla.

Olen jatkanut tekstiäni jo useampaan kertaa. Ja pyyhkinyt sanat ja lauseet useampaan kertaan. En osaa kirjoittaa sellaista, minkä haluaisin jättää luettavaksi. Kaipaan apua.

Sairastumisen aiheuttama kriisi tuntuu isolta. Tai ehkä on väärin kirjoittaa, että "kriisi tuntuu isolta". Kriisi on iso. Vaikka sairastumisen alusta, ja hengenvaarasta, on jo aikaa, tuntuuu nyt, etten ole hirveästi edennyt kriisin käsittelemisen kanssa.Tuntuu, ettei mistään tule mitään.

Kriisin kokeminen osaa kyllä tyhjentää mielen, viedä sanat ja unet ja toivonkin. Mutta, elämä jatkuu, joka kriisillä kai tarkotuksensa? meidän ajatteluako kirkastetaan näillä kärsimyksillä? En tiedä miksi joskus on pakko kestää mitä ei olettais kestävänkään? Pääasia ettei luovuteta!

Hyvä kuulla susta, JP, ehdinkin jo miettiä että jatkatkohan vielä juttua. Joskus on vaikeaa löytää tarkkoja sanoja sille mitä ajattelee/kokee, tai mitä haluaisi julki kertoa. Toivoisin ettei sun tarvitsisi niin tarkkaan miettiä tarkkaan sanoja mitä haluat kirjoittaa.

Millaista apua kaipaisit?

Varmaan tuommoisen isomman omaan kehoon kohdistuvan muutoksen sisäistämisessä/ käsittelyssä menee aikansa. Onhan siinä (varmaan?) ihan jo arkisissakin askareissa totuttelemista.

❤ toivon sulle voimia, erittäis paljon. Toivon myös et sydämeni on sulle punainen, eikä musta..

Kuuntelen sateen ropinaa, joka hakkaa pääni sisään. Ku joku porais ne pisarat sinne.

Jardin Prive, pienin askelin kohti toivoa... uusi systeemi vie aikaa, toivottavasti sun elimistö ei vastusta, ettei komplikaatioita, vois olla vielä hankalampaa silloin.

Täälläkin sataa, lenkki jäi taas aamulta tekemättä. Jos vaan koettas netistä löytää joku semmoinen ohje tuohon hengitysasiaan. Tai kai vaan pitää harjotella rauhallisesti ottamista. Muistetaan hengittää 👍

mitä mä kirjotin? Pitää kai vaan harjotella rauhallisesti sisään hengittämistä (ilman 'ottamista') ja vielä rauhallisemmin puhaltaa ulos (antaa pois jotain jostain hengitysilman myötä)... niinkin yksinkertainen kuin taspainoinen hengitys, niin vaikeaa!😣

Toivottavasti löydät oikeat sanat ilmaista itseäsi. Kriisi voi olla voimia vievä. Älä tyydy mihin tahansa mielettömyyteen.

Jardin Prive kirjoitti:
On ollut nätti päivä. Ei ole satanut. Päivä alkoi hyvin. Nyt on vain - taas - p...... ....Tuntuu, ettei mistään tule mitään.

Kirjoitit noin muutama pvä sitten. Mitkä olotilat tänään tiistaina?

Hei. Ilmoittele itsestäsi jotain, Sinua kaivataan.

Olen ollut pitkään täältä poissa. Vointi on ollut ihan kohtalainen, aika hyväkin. Psyykenkin kannalta. Olen taas alkavalla viikolla menossa käymään psykiatrisella pariksi päiväksi. Käyn jopa huomenna yhdessä ryhmässä.

Olen yrittänyt järjestellä kotia. Ja vähän siinä onistunutkin. Haluaisin saada tästä kivan näköisen, mutta en ole tyytyväinen siihen, miten homma etenee. En tiedä, mitä pitäisi tehdä. Vessasta otin pois kaikki hiusten kiinnittämiseen liittyvän, kun mulla on nykyään niin lyhyet hiukset, ettei niitä saa mitenkään kiinni. Kaikkialla on niin paljon roskia ja sottaa. Tavarat on epäjärjestyksessä. En jaksa siivota täällä.

Elokuussa käyn kahdesti reissussa. Mun on mentävä pian. Tulee epämääräisen pituinen ajanjakso, jolloin en pääse kotoa muualle. Mulla suljetaan avanne, ja sitten en vähään aikaan pääse liikkumaan.

Haluaisin kertoa kuulumisistani, mutta mikään ei nyt liiku mielessä. Olette te kyllä ihania, kun jaksatte mua odottaa. Yritän muistaa tämän palstan olemassaolon jatkossa...