Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!
Mukava, kun tulit takaisin. Hyvää kesää.
en nyt pääse lukemaan edellistä sivua. puhelin ei siirry sinne. jos sinne on tullut viestejä, vastaan niihin viikonloppuna... Ja sinulle, maanvaiva, kiitos.
puin tänään hellemekon päälle, ja istuin hetken auringossa. miehen kanssa saunottiin. kaikkine uusine arpineni.
pelkään ja olen vihainen. pettynytkin. olen ollut niin lähellä kuolemaa. kehoni on pettänyt mut. toisaalta se on kuitenkin pitänyt mut hengissä. pelkään, että olen ollut kuolla. ja kuitenkin olen välillä miettinyt itsetuhoisia. en kovin vakavasti, mutta jotain kuitenkin.
odotan kesän lämpöä.
on lauantai. istun sohvalla miehen luona, tee-muki vieressä.
mulle leikattiin suoleen avanne silloin, kun olin teholla. en voinut valmistautua siihen. en muista milloin tulin tietoiseksi edes siitä. no, nyt se on teillekin kerrottu. asian ja koko sairastumisen käsittely on kesken. tai oikeastaan se on nyt ihan jumissa. suunnitelmissa on ollut, että avanne suljetaan ja uloste tulisi taas normaalia kautta, mutta ei se tosiaan palauttaisi asioita ennalleen, kun ei mulla ole enää paksusuolta.
en tiedä, haluanko tuota uutta leikkausta. tämä elämä avanteen kanssa on jo tuttua. sukulainen sanoo, että mun on mentävä leikkaukseen, kun lääkäri niin suunnittelee. mutta se on minun päätettävä. voin valita, leikataanko vai ei. vielä en sitä tiedä.
- Muokattu kirjoittajan toimesta 4 vuotta, 5 kuukautta sitten. Syy: lyhennys
Ihanaa et tulit takasin. Mä jo pelkäsin pahinta. Mä nyt pelkään aina. Kyl ne voimat tulee takasin, kun olet toipunu. Oli ihanaa huomata nimesi etusivun listalla, että oot päivittänyt kuulumisesi.
Aurinkoista kesänjatkoja!
saloka kirjoitti:
Ihanaa et tulit takasin.
Täällä samat fiilikset 😍Aika hurjaa kuulla että jouduit leikkaukseen ja vaikka ties mihin! Varmaan aikamoinen shokki, ja nyt uudessa tilanteessa aika tavalla sopeutumista. Hyvä kuulla että myös polille on aikataulutettuja palaamisia, ehkä siitä on tukea ja turvaa asioiden käsittelyyn. Olet hyvin vastuuntuntoinen/muut huomioiva, toivon että pystyt kirjoittamaan tänne ilman että vastaamisesta tulee velvoite.
Hyvää alkavaa juhannuksen alusviikkoa!
Kiitos, Saloka! Sinun viestiäsi odotin!
Tuntuu niin hyvältä ja lohdulliselta, että minut muistetaan vielä. Olen itseni tässä kevään mittaan hukannut. Omakuva ja itsetunto ovat kokeneet kolauksen, kun tuo pussi roikkuu tuossa kyljessä. Kelpaanko, näkeekö sen vaatteiden läpi. Alaston en osaa olla kuin miehen ja sairaanhoitohenkilöstön nähden. Julkinen sauna olisi nyt mahdottomuus.
Onko täällä ketään muuta, jolla olisi avanne tai j-pussi (jota minulle kai suunnitellaan)?
Kiitos, Soroppi! Ei vastaamisesta tule velvoitetta. Olen iloinen, että te olette omalta osaltanne mulle tukena. Näin sen itse koen...
Olen valvonut jo jonkin tunnin. Ei väsytä. Pesen pyykkiä. Olen vähän järjestellyt kotia.
Luulin kadottaneeni sairaalareissulla yhden kotiavaimista. Löysin sen kuitenkin juuri. Se roikkui oven kahvassa muiden avainketjujen joukossa. Ei tarvitsekaan maksaa avaimen teettämistä! Ja luulen löytäneeni varastokopin lukon avaimenkin. Ei siellä mitään ole, mutta yhden kaapin levyt sinne voisi viedä.
Mun on ikävä tyttöä. En ole nähnyt häntä talven enkä kevään aikana. Pari viikkoa, niin todennäköisesti tapaamme!
En tiedä onko täällä kellään avannetta tai j-pussia, mut facebookis on yks ryhmä ainakin, missä on niitä käyttäjiä/saaneita. Toivottavasti löydät vertaistukea ja että poli pystyy auttamaan sua nyt.
Voimia päivääsi!
Tervetuoa takaisin ja tervehdy rauhassa.
Kiitos, Saloka. Olen löytänyt nuo ryhmät.
Ja Pikemiten, kiva kuulla sinustakin!
Hei Jardin Prive,
vaikka aluksi voi tuntua vaikealta oppia toimimaan kätevästi avannepussin vaihdon kanssa, ne kuitenkin on nykyään tehty semmoisiksi, että helpottavat elämää enemmän kuin vaikeuttavat vaikka aluksi hankalaa onkin. Opiskeluvaiheessa olin kesätöissä, joissa eräässä työvuorossa eteen tuli avanneasiakas; kätevästi sujui vaihto. Hän oli jo hyvin sinut avanteen kanssa, vaikutti hyväksyneen sen, minkä kynnyksen ylittäminen taitaa olla vaikein kohta? Hyvää juhannusviikkoa 🍉🌺
Kiitos, Keskustelua. Hyvää juhannusta sinullekin.
Masentaa.
Hei, en muista oliko kyse avanteesta, mutta 1000 kirjaa - yksi pieni elämä -blogin kirjoittaja (löytynee googlaamalla) oli jossain isossa suolileikkauksessa ja kirjoitti jotain myös kokemuksiin, jos kiinnostaa.
Toivottavasti mielesi kevenee ❤ (ja toivottavasti tämä sydän ei näy mustana julkaistussa viestissä, kun kännykällä kirjoittaessa ei voi koskaan olla varma.)
Tunteet vaihtelee....
Aurinkoista juhannuksen jatkoa. Minä tunnen yhden naisen jolla oli avanne-pussi syöpäleikkauksen jäljiltä, hän selviytyi siitä hyvin. Miten sinulla menee?