Minäitse89, eikö Kelan tuet tarkasti perustu ihmisten tuloihin? Jos saa hylätyn päätöksen, silloin tulot pitäisi riittää laskuihin? Tai lasku on joku sellainen ylellisyys jota ei olisi pitänyt ostaa ja olettaa vaan, että Kela sen maksaa. On hyvä ettei Kela kaikkia maksa.

Marinin hallitus toimi lyhytjännitteisesti. Velkaa velan päälle ottamalla, ettei hyvinvointivaltion kupla puhkeaisi. Nyt ollaan tosiasioiden edessä. Pitäisi saada ihmiset töihin ja maa jaloilleen. Jotkut tekee töitä hiki hatussa, toiset vetää "lonkkaa". Pitäisikö näille oleilijoille maksaa rahaa vielä lomia varten, kun heillä sitä on aikaa lomailla.

Minua ainakin hävettäisiä loisia ja vielä valittaa, kun ei saa tarpeeksi avustuksia, jotka on otettu juuri niiden pienipalkkaisten selkänahasta.

masha2 kirjoitti:
Marinin hallitus toimi lyhytjännitteisesti. Velkaa velan päälle ottamalla, ettei hyvinvointivaltion kupla puhkeaisi. Nyt ollaan tosiasioiden edessä. Pitäisi saada ihmiset töihin ja maa jaloilleen. Jotkut tekee töitä hiki hatussa, toiset vetää "lonkkaa". Pitäisikö näille oleilijoille maksaa rahaa vielä lomia varten, kun heillä sitä on aikaa lomailla.

Minua ainakin hävettäisiä loisia ja vielä valittaa, kun ei saa tarpeeksi avustuksia, jotka on otettu juuri niiden pienipalkkaisten selkänahasta.

 

 

Ei täällä näimmä saa aikaan oikein asiallista keskustelua, joten ehkä sitten vetäydyn tästä keskusteluryhmästä. Oli varmaan omalta osaltani virhe edes luoda tämä keskustelu... No... Ehkä puhun näistä asioista sitten kavereiden kanssa Whatsappissa...

Vaikuttaa usein siltä, että on ihmisiä, jotka eivät kerta kaikkiaan halua tehdä työtä ja energia menee siihen, että löytyy aina joku etuus, jota voisi vielä hakea. Jokuhan senkin lystin maksaa. Me pienipalkkaiset, jotka teemme töitä aamusta iltaan. Siksi nämä vapaamatkustajat ärsyttävät ja heidän ainainen valituksensa. Kyllä se elämä on kotona oleilua, jos ei löydy jostakin joku porsaanreikä, että saa lomarahaa valtiolta nyhdettyä. Ei ne pienipalkkaiset raatajatkaan juuri lomilla kehuskele.

Kaikella kunnioituksella, mutta tuo marjanpoiminta on kyllä ymmärtämättömyyden klassikko, jonka toivoisi jo kuihtuvan mahdottomuuteensa.

Ensinnäkin verottomuus ei vielä tarkoita sitä, etteikö myynti vaikuta työttömän etuuksiin. Vielä tärkeämpää on ymmärtää, että tuollainen myyntityö kääntyy TE-toimistossa helposti yrittämikseksi, mikä katkaisee työttömyystuen vähintäänkin selvityksen ajaksi, mahdollisesti kokonaan. Tässäkin kohtaa se on vanhanaikainen järjestelmä, joka on tällaisen pienimuotoisen yrittämisen esteenä, ei työtön.

Marjanpoiminta palkkatyönä taas ei kannata. Sille on valitettavasti syynsä, miksi poimijat ovat ulkomaalaisia. Palkka kun on sitä tasoa, että esimerkiksi Thaimaa ei myönnä poimijoille viisumeita ihmiskauppariskin vuoksi, eikä syyttä (esim.): "Oikeus takavarikoi marjamoguleiden omaisuutta noin 1,5 miljoonan euron edestä". On se suomalaisilta vissiin hirvittävää laiskuutta, kun kehdataan odottaa rankasta fyysisestä työstä palkkaakin.

Itselleen poimiminenkaan ei ole ihan niin simppeliä, jos on köyhä. Jotenkin pitäisi päästä sinne marjojen äärelle ja sitten pitää miettiä, että mihin ne marjat mahtuu. Minne tunget vaikkapa 10 sankollista mustikoita, jos pieni pakastin on kroonisesti täynnä punalapputuotteita tai sinkkutaloudessa leipää ja lihaa? Sekin vielä, että onko kaikkein köyhimillä edes varaa pitää pakastinta päällä, jos sellaista edes on.

Voi myös miettiä, että jos 200 g kotimaista pakastemustikkaa maksaa alle 2 € ja 1 kg alle 10 €, niin kannattaako näillä bensanhinnoilla pikkumääriä käydä keräämässä, jos ei jalkapatikassa tai pyörällä marjamättäille pääse.

Mitä toimeentulotukeen tulee, niin tietääkseni se ei ole mikään automaatio, vaikka eräät tahot sellaista urbaanilegendaa ylläpitävätkin. Eikä se mene niin, että äkillisen lisämenon kohdatessaan muutoinkin jo äärimmäisen tiukoilla oleva vähävarainen olisi paremmassa asemassa, ikään kuin hän pystyisi vaikkapa imurin hajotessa huolettomasti kohauttamaan olkapäitään, että oh well, saanpa toimeentulotukea uuden imuren verran lisää. Kyllä siinä on kroonisessa stressissä elävä ihminen, jonka horisontti synkistyy entisestään ulkopuolisen mielestä vähäisistäkin vastoinkäymisistä.

Vielä kummallisempi on ajatus, että jos jaksaa hakea tukia niin pitäisi jaksaa tehdä töitäkin. Pakko (nälkä, kylmä tms.) on voimakas motivaatio. Sen sijaan töihin ei pääse, koska siihen ei auta korkeakaan tahto jos ei löydä työnantajaa, joka töihin ottaa. Työsopimus kun on aina kahden kauppa, joten töihin ei voi väkisin mennä.

Tuosta valtionvelasta vielä. Mitä edellisen hallituksen parjaajat olisivat tehneet, kun korona käytännössä liki pitäen pysäytti koko maailman? Kun kansalaisia sekä yrityksiä piti tukea ja se tuki piti jollain rahoittaa, kun valtion tulotkin muuttuivat verotulojen laskun myötä. Muistini mukaan koronatuet kelpasivat oikeistollekin, taisivat vielä jossain vaiheessa haluta niitä enemmän ja nopeammin.

Muistetaan lisäksi vielä, että Kokoomus itse on ollut ottamassa velkaa hallituksen jäsenenä vuodesta 2007 alkaen, lukuun ottamatta edellistä hallituskoalitiota. Eli ihan omia jälkijään ovat korjaamassa, edeltäjiään mollaten ja tuttuun tapaansa köyhien kustannuksella. Eikä se velanotto lopu tälläkään hallituskaudella, jos sinimusta hallittus edes pysyy pystyssä (toivottavasti ei).

Eikä talouskuripolitiikka ole tae onneen. Jos Hesaria pääsee lukemaan, niin näihin juttuihin kannattaa tutustua: Varovasti niiden saksien kanssa ja Taloustieteilijät taittaisivat Suomen velkaantumista ei tavalla kuin Orpo.

Kyllä minäkin ajattelen, että velkaantumista pitää taittaa (vaikka kukaan ei edes tiedä, milloin sitä velkaa on liikaa), mutta ei köyhien kustannuksella. Eikä puhe köyhyydestä laiskuudesta kumpuavana valintana aja köyhien asiaa, vaan esimerkiksi työnhaussa stigma on jo nyt valtava haaste.

Olen odottanut kuin kuuta nousevaa sitä ihmettä, että syyllistämisen ja kepittämisen sijaan syyttävä sormi kääntyisi kohti järjestelmää ja asenteita, jotka ovat tosiasiassa ne suurimmat työllistymisen esteet. Kukapa uskaltaisi palkata työttömän tai vajaakuntoisen, jos vuosikymmeniä (ellei -satoja) on vaalittu ajatusta köyhän omasta syyllisyydestä köyhyyteensä, siis laikuudesta (undeserving poor, tästäkin löytyy tutkimusta).

Ja kun tutkitusti työttömissä ja köyhissä on enemmän vajaakuntoisia ja täysin työkyvyttömiä, niin toivoisin että vähintään täällä Tukinetissä kirjoittavat miettisivät, että minkälaista kieltä käyttävät em. ihmisistä puhuessaan ja myös silloin, kun puhutaan ilmiöstä yleensäkin. Kukaan ei voi tietää millaisessa tilanteessa (hädässä) joku toinen kirjoittaja voi olla, joten jätetään pois tuollaiset ala-arvoiset puheet loisimisesta ja lonkan vetämisestä.

• Muokattu moderaattoreiden toimesta 1 vuosi, 4 kuukautta sitten. Syy: Linkki ei toiminut

Koronatuet vasta olivatkin suuri rahareikä. Olen nähnyt suuria koronatukia yrityksille, täysin tarpeettomia hankkeita yrityksille, joilla meni hyvin ilmankin. Varmasti on ollut myös yrityksiä, etenkin pieniä, joille koronatuki on ollut oikeasti tarpeen, mutta on kyllä valtavasti turhaankin velkaa otettu ja koronatukirahaa kaadettu hukkaan. Saadut tuet on sitten yrityksissä pyritty jollain tavalla kuluttamaan ennen määräaikaa.

Jos valtion tasolla hoidettaisiin asioita säästäväisemmin, riittäisi sitten rahat paremmin myös niille, joilla on vaikea tilanne ja todellista tarvetta.

Purjevene, olen täysin samaa mieltä.

Koronatuet eivät menneet nappiin, mutta tukea itsessään pidän hyvänä. Tukien meno myös vakavaraisille yrityksille on tosin sinänsä ymmärrettävää, koska tuki säädettiin kovassa kiiressä ja paineessa. Jälkiviisaus on aina helppoa, mutta jos koskaan uudestaan poikkeustila tulee, niin toivottavasti päättäjät ja lakien säätäjät hieman malttavat laittaa jäitä hattuun.

Tosin kyllähän niitä tukia perittiin myös takaisin.

Yritysten koronatukia enemmän minua ärsyttää yritystuet yleensäkin. Miksi ne ovat koskemattomia? Eikö esimerkiksi tästä tuensaajien listasta löydy mitään höylättävää? https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009579833.html

Sen sijaan yrityksen tukiminen sen aloitus- tai vaikkapa laajentumisvaiheessa voi olla perusteltuakin.

Puhut Nott asiaa. 👍

Moi Minäitse89!

Jäin miettimään otsikon toteamusta "rahattoman elämä, pelkkää kotona oleilua". On aivan taivaantosi, että rahattomuus rajoittaa elämää, sillä raha on avain aika moneen asiaan. On tietysti hyvä osata nauttia pienistä ja ilmaisista/edullisista asioista, mutten ainakaan itse osaa kuvitella elämää, jonka sisältö olisi silkkaa hyvästä teestä tai sateenropinasta nauttimista.

Haluatko kertoa, mistä koet jääväsi paitsi rahattomuuden vuoksi? Mitä tekisit, jos rahanpuute ei olisi este?

Nótt kirjoitti:
Moi Minäitse89!

Jäin miettimään otsikon toteamusta "rahattoman elämä, pelkkää kotona oleilua". On aivan taivaantosi, että rahattomuus rajoittaa elämää, sillä raha on avain aika moneen asiaan. On tietysti hyvä osata nauttia pienistä ja ilmaisista/edullisista asioista, mutten ainakaan itse osaa kuvitella elämää, jonka sisältö olisi silkkaa hyvästä teestä tai sateenropinasta nauttimista.

Haluatko kertoa, mistä koet jääväsi paitsi rahattomuuden vuoksi? Mitä tekisit, jos rahanpuute ei olisi este?

No, eniten vaivaa se, että voi autolla ajaa vain lyhyitä matkoja. Kun nyt bensan hinta on mitä on. Ja ei voi käydä esim. elokuvissa usein.

Jos olisi rahaa enemmän niin ehkä eläisin aktiivisempaa elämää. Nyt päiväni koostuu oikeastaan pitkistä kävelylenkeistä ja välillä näen kavereita. Mutta kyllä tällaiseenkin elämään lopulta tottuu. Se vaan että pitää koko ajan seurata pankkitilin tapahtumia...

minäitse89 kirjoitti:
Se vaan että pitää koko ajan seurata pankkitilin tapahtumia...

Mulle vakavaraisuuden/ työssäkäynnin parhaita puolia on se ettei esim. ruokaostoksilla tarvitse hirveästi valikoida tuotteita hinnan perusteella. Ostan paljon punalaputettuja tuotteita ja pidän nuukailusta mutta se on enemmän valinta tai osa elämäntapaa kuin tilin sisällön sanelema pakko - ja uskon että sillä on kokemuksen kannalta aika paljon merkitystä.

Olen miettinyt, että mun pitää yksikertaisesti lopettaa vain "turha" autoilu. Sitten ei minunkaan tarvitse kaupassa katsoa niin tarkkaan hintoja. Mutta ongelma on se, että tykkään niin paljon autolla ajamisesta...

Kun tätä ketjua lukee löytyy tuhat ja yksi syytä siihen, ettei joidenkin kannata työtä tehdä. Ei kannata työnteko syystä tai toisesta, eikä opiskelu ammattiin, jossa voisi helpommin työllistyä. Ei mikään, joka vaatisi itseltä ponnistuksia. Tämä on entinen hyvinvointiyhteiskunta, mutta sitä ei käsitetä. Ei aikuisia työikäisiä terveitä ihmisiä voi loputtomasti elättää valtion toimesta. Vanhukset ja sairaat ovat asia erikseen ja heihin pitäisi satsata paljon enemmän. Mutta he jäävät ihan paitsioon tässäkin asiassa.

Kuinka väärässä voitkaan olla masha2... Tuhat ja yksi kertaa näimmä väärässä... Näimmä myös empatia kyky puuttuu...

Sympatiani ja empatiani on vanhojen ja sairaiden ihmisten puolella. Monet vanhukset tehneet ikänsä töitä ja nyt elävät köyhyysrajan alapuolella, kun raha menee nuorten ihmisten elättämiseen ja eläke pieni. Kaikkien pitäisi tehdä oma osuutensa. Meneekö elämä siihen, että eletään tukien varassa koko aikuisikä ja siitä sitten vanhuuseläkkeelle?