Perjantai. Viikonloppu edessä. Ulkona sataa vettä. Luonto on ratkaissut pulmansa, kaikki eivät voisi olla selibaatissa, kohta on syyskuu, ei ihan vielä. En jaksa aina ymmärtää ihan kaikkea luomakuntaa, säätä, ja vuodenaikojen vaihtelua. Näin pohjoisella maapallon osalla sillä kaikella on suurempi merkitys kuin päiväntasaajalla.
Onneksi tulee viikonloppu, saa levätä, jos kissalleni vain käy, eikä stressi paina mielialaa, unitilaa, ja ymmärrettävää ympäristöä.