Tunnen syyllisyyttä. Tunnen huolenpitoa toisesta sairastumiseen asti. Valvon aamun, että kuulisin hänestä. Vielä pitää odottaa pari tuntia. Oksennan mahanestettä tai jotain pahaa suuhuni. Eilen illalla vaihoin mehun, johtuuko siitä, en tiä. Eilen ei tullu oikee syötyy hyvin. Tänään on jauhelihaa sulamassa. Teen tomaatti-jauhelihapastaa. Ajattelin pitsaa, mut kinkku jäi kauppaan. Muutenki tarvii ruoka tehä aikasin, kun mun huolenpitoa tarvitaan. Lupadin eilen leikkaavani sormen kynnet pienemmiksi, tein sen heti kun tulin kotiin. En jaksanu välittää minne ne lentelìvät. Suihkuun pitäisi mennä tänään tai huomenna. Kehuin äitille ja tutulle hiuksiani, kun ovat just sopivat. Kun ne on auki, ei tuu silmille ja tehdessä jotain, ei tuu häiritsee. Mulla on kohta oma väri päässä.
Tiedän et nyt pitäisi nukkuu, mut ei nukuta. Réilu tunnin päästä olis aamulääkkeet. Valvonko siihen asti ja sitten koitan unta. Jollei tuu ni sit meen suihkuun. Ehkä näin on pahempi. Makuuhuoneen lattia koristaa pyykkilauttoja.en o jaksanu viedä koriin. Samoin puhtaita pyykkejä on. Pitäis äitille viä lakanat pesuun. Koska se mahtaa jaksaa mennä pesutuvalle. Mun kone ei tullää yhden hengen petivaatteista.enkä sais kumminka kuivumaan missään.
Vielä on sellainen kumma olo. Onko vai eikö ole. En osaa selittää oloani. Se mitä eilen kirjoitin, et hhaluan kuolla, on totta. Mulle laitetaan liian raskaita asioita kannettaviksi, enkä kye niihin. Yritän taiteilla muistini ja poissaolokohtauksien kanssa. Mennä ja viä. Laittaa ja kirjoittaa. Olla varovainen. Yritän muistaa kaiken, jotenki. Hyvä ku ite muistan ittestäni jotain. Koska oot viimeks pessy ittes, koska söit viimeks, koska vaihdoit vaatteesi viimeks. Siinä kolme kysymystä, joihin yhteen osaan jotenki vastata. Söin iltapalan joskus klo 21 aikoihin. Muihin en osaa vastata mitään. Tänään yritän mennä suihkuun ja vaihtaa vaatteet toisiin. Olen va ni väsyny huolehtimaan itteäni, kun teen sitä toisille. Soittaa 1-2h välein ja kysyy vointia. Olla valmiina ku raketti, jos häly tai soitto tulee.
Mut kyl tämä täs menee. Sain äitiltä puol kassia lankoja eilen.
Toi selkä/pakaran seutu ärtyy pitkistä kävelyistä. Kesken kaiken se ns. Nappaa kiinni ja sit on vaikeeta kävellä. On päästävä mahd. Pian istuu tai makaa. Sit se laukee. Mä vaan ihmettelen kui näillä lääkkeillä, tälläset kivut. Mitä se olis, jollen söis mitään lääkkeitä.
Pitäiskö mun jo nousta. Oon jo tunnin täs pomppinu. Ehkä meenki kattoo telkkaa ja muutaman h:n jälkeen meen suihkuun.