Samoja ajatuksia jp. Mut miten niistä pääsee eroon.

Oon ihan poikki. Joutusin äitin kans menee isoon kauppaan, samaan mis olen 2 päivää jo käyny. En ostanu ku rahkaa ja kermaa. En ymmärrä miks olin siel.

Parin tunnin hengähdys ja sit isää vastaan. Kyl tänään viiään mehut musta.

Huomenna joudun ramppaa taas isäl ja huolehtii sen syömisestä ja hyvinvoinnista.

Äiti ehotti et su oli viemässä isää vanhuskeskukseen. Pitää toivoo et kurja sää jatkuu.

Maanantaina sit taas isän vastaanotto.

En tiä miten jaksan. Tai miten voin. Haluaisin va nukkuu.

Hei, mun pitää lähteä syömään ennen kuin nälkä-päänsärky yltyy liiaksi, mutta halusin tulla sanomaan että olet ollut mielessä, vaikka en hirveän paljoa tähän lankaan ole viime aikoina kirjoittanutkaan. 🐨

Kiitos soroppi.

Isä hoidettu. Nyt ootan kumpi tulee ekana tyttö tai sisko. Sisko onneks tulee va mullat hakee. Tyttö tulee pakettinsa hakee.

Kidutan itteäni ilman juomista ja ruokaa. Miettisin jos hakis teetä, mut en sit tiä.

Laitoin ekan kerran isälle kuulolaitteen paikoilleen. Oli jännää.

On kivan ahdistavaa kun isä tukee muhun enemmän. Hän tietää et multa saa apua.

Huomenna klo 11. Hänelle ruokaa lämmittää.

Nyt yritän rauhottuu...

Kuka laittais tän syömisongelman kohdilleen?Vaikka tietoa meillä on, silti ruokaa ei tule syötyä, usein alavireisen elämän vuoksi. Mieli panee syömään mitä sattuu tai sitten sen unohtaa. Ja illasta syöminen, sehän se, omalla kohdalla vaikuttaa useimmin seuraavaanki päivään, sen alavireisyyteen. Kaiketi vaikutusta on perimällä ja kertyneillä kokemuksilla, siihen kuin itseen asennoituu, kokeeko hyväksi jossain asiassa vai soimaako joka kohdassa?

Keskustelua, nii en tiä. On tyhmää pelleillä ruuan kanssa, mut minkä sairaudelle voi. Taistella pitäis, entä kun voimat on taistelusta loppu.

Sain syötyy klo 19, 3 riisipiirakkaa. Juotuu sain pullollisen n. 800ml, plantattuu mehuu ja 5dl minttukaakaota. En oo tyytyväinen. Pelkään et tä lähtee lapasesta taas.

Tuo voi olla hyvä alku. Jotenkin laittaa ylös vihkoon mitä päivän ja illan aikana syö... vaikka vaan kirjais aivan kaiken mitä mieli panee syömään. Joskus sain sillä alkuun painon kevenemisen. ...aikaa vei vuosia mutta vei kilojakin.. Kirjaamisen jälkeen otin veden juomisen, join useita lasillisia, ennen jotain syömistä join ja varsinkin kahvin juomisen  jälkeen koitin nauttia siitä vedestä. Kasvikset oli mukana kuvioissa, tänä vuotena vaihtuneet makeiksi. Se 'roti' nyt jossain kateissa....

Kun pääsis takas siihen että nauttii, oikeastaan ylipäänsä mistä vaan.. kilot vei ilot... ://

Tuntuu lohdulliselta, jos on muitenkin kuin minä, joilla on painon kanssa ongelmia. Kiitos... kun jaatte oloanne!

Jardin Prive kirjoitti:
Eli meitä "poikia" on paljon. Tuntuu kipeältä.

Onko tuosta kunkin elämän alun tilanteesta ("en ollut toivottu kun en ollut poika"), ollut seuraamuksia esim.pukeutumisiin?

Itse kartoin kaikkia mekkoja tai hameita ym.yleensä tyttöjen juttuja, paitapuserot ja farkut tavallisin vaatetus. Mitä enemmän ikää tullut, sitä mustempaan pukeudun. Siitä tullut kuin suojaväri. Kuin teillä muilla? Oletteko tulleet sinuiksi oman sukupuolenne kanssa? Ymmärrättekö arvostaa omaa naisen elämäänne?

Keskustelua,  mulla tuli aika äkkiä tä paino, kun sain väärää lääkettä joka nosti painoa. Olen kyl saanu n. 30kg pois, mut siihen se jäi.

Vettä en voi pelkästään jua. Mut oon kattonu mitä syön ym.

Olen kai sinut itteni sukupuolen kanssa. Hameita en tykkää pitää. Eilen sanoin äitil et kohta ostan miesten vaatteita, kun naisilla on niin pienet koot.

Jp. Täällä on helpompi kirjoittaa ajatuksia, kun sanoa ne ääneen.

Isä on ruokittu ja leivät laitettu jääkaappiin. Isän kans juteltu maailman menosta. Soitan hänelle 2 x vielä ainakin.

Ulkona sataa ja myrskyää taas.

Kaamee olo. Join 5dl smoothieta jossa oli  banaania, omenaa, mustaherukkaa,mustikkaa ja soijajogurttii. Koko ajan tekee mieli oksentaa. Yritän taistella. Mut onko musta siihen.

Päätä hiukan sattuu ni ku kylkiinki. Ja jalkoihin. Ja ja...

En jaks ainakaan nyt tehä käsitöitä. En o paljoo tehnykään.

Tein makaronia ja nakkeja ruuaks. Ei maistunu miltään, vaik oli ketsuppii.

Huomen täytyy laittaa tiskikone päälle.

Oon vaa väsyny..

Hei saloka. En saanut alas makaroonia, joten laitoin tomaattikeittoa. Ainakaan en ollut syömättä koko päivää. Minulla on kamala ikävä syliä( miehen) ja siitä syystä olen innostunut kirjoittelemaan tänne. Älä laita pahaksi asiaksi!

Pikemiten kirjoitti:
Hei saloka. En saanut alas makaroonia, joten laitoin tomaattikeittoa. Ainakaan en ollut syömättä koko päivää. Minulla on kamala ikävä syliä( miehen) ja siitä syystä olen innostunut kirjoittelemaan tänne. Älä laita pahaksi asiaksi!

Miksi pistäisin? Mulla on ikävä läheisyyttä, mutta silti tahdon olla yksin.

Isällä kaik ok. Tuttavasta en tiä. Tytön kukkaro löyty bussista ja saa sen tiistaina. Ulkona tuulee ja se pelottaa. Voi olla etten nuku ens yön paljonkaa.

Tuttu sairaalassa, muuta en tiä. Tiedän et on huonossa kunnossa. Olen käskeny mennä jo aikaisemmin lääkäriin, mut ei. Nyt en sit tiä miten otan tä. Ollaan aika läheisiä, joka päivä. Nyt joudun pärjäämään yksin, ehkä loppu elämän.

Sekaisin on tunteet ja ajatukset.

Laitoin astiakoneen päälle jo näin heti. Mut silti unohin siitä astioita.

Ajatuksiani olen yrittäny hukuttaa käsitöihin. Suht hyvällä menestyksellä.

Tutun kans ei olla oltu ku muutamat tekstarit yhteydessä.

.... pitäis nukkuu, mut en jaksa. Tarkkaavaisuus silmissä menny, näen kahtena. Olen siis liian väsyny jo.

Sängylle tulles ihmettelen, ja ihmettelen vieläkin. Miten menkkaverta on päätyny viime yönnä mun tyynyyni, joka on mun pään vieres. Ei muuta ku huomenna lakanoiden vaihtoon. Ja yritän roudata ne äitille pesuun.

Huomenna on iskän avustaminen. Tällä hetkel olen korviani myöten täynnä sitä, mut näin auttaes voin hyvittää hänen auttamisensa mulle. Kun hän pienenä ja isompana on joutunu auttaa mua ja kuskaa.

Ehkä on parempi mennä jo nukkuu....öitä