sain vähän torkahdettuu ja sit putsasin keittiön alakaapit ja laatikot. Nyt oottelen chattejä, jos ne vähän rauhottais mun menoa. Välissä sitten kerään pullot ja katon mitä voin tehä. Äiti ihmetteli, koska oon herännyt. Sanoi että tressaan tavaroista niin paljo, etten nuku. En mä tietääksen tressaa yhtään.

Laitoin säärystimet jalkaan, kun tuntui viima ja kylmyys käyvän läpi nilkkojen ja pohkeiden. Muuten oli ihan lämmintä. Nyt on sit niissäkin lämmintä kun on vaatetta päällä.

kämppä ihan sekaisin, ku paketti autollinen tavaraa tuli. no onpa mulla jotain tekemistä huomenna.

mietin täs, meniskö jo nukkuu ja ottais riskin ja ottais sen aikaisen aamun vastaan. vai kärvistelenkö ja valvon viel n. 3h.

näin tytön. puhuin poikkiksen isän kanssa hiukan. sisko kävi miekkosen kanssa korjaamassa mun tietokonetta.

Jos se on semmoista positiivista stressiä? Mulla tulee joskus unettomuutta silloin kun on paljon asioita ja tekemistä vaikka tekeminen ei olisikaan millään tavalla vastemielistä tai ahdistavaa.

eilisestä kuormasta, vaatteet on kaapissa ja liinavaatteet. sukkien kans piti vähän taiteilla, ku mul on ihan älyttömän paljo sukkia. villasukat joutu vaatteiden sekaan, mut ne on omassa laatikossa. mul on muutenki ihan älyttmän paljo vaatetta. jätesäkillinen menee jo poistoon. huomaa menettämisen pelon tai vaikeuden.

äiti eilen puhu mökistäkin, et haluis sinne. tiedän et mä joudun menee sen kaa sinne sitten. mä en järin innostunu oo asiasta. en tiä mikä siinä ei nappaa.

parin tunnin päästä alan raivaa tätä olohuonetta niin et huomen pääsee lipastoo kokomaan. muutenki voi pestä sit lattiat samalla ja listat ja siirrellä huonekaluja. mietin va mihin mä noi "50" kukkasta laitan noista lipaston päältä. vissiin sit lattialle vaan ja eteiseen. selkä tykkää kivaa varmaan siitä sitten.

ulkona paistaa aurinko. hienosti paistaa keittiön kautta olohuoneeseen.

mut kaipa mä teen noita sukkia ennen ku chat alkaa...

Tänään sinnittelin kauppakeskuksessa siihen asti, kunnes tyttö piti hakea. En tiennyt mitä hakea. En saanut ajatuksia koottua. Lopulta menin juomaan kahvikupillisen ja yritin koota itseäni. Ei onnistunut. En saanut mitään asioita hoidettua. Sain sentään käytettyä ilmaisen kahvin kuponkini, ennen kuin meni vanhaksi.

Nyt olen taas kotona. En tiedä, miten selviän joulusta. Huomenna pitäisi selvitä myös töistä. Tuntuu mahdottomalta tällä hetkellä. Koko elämä tuntuu mahdottomalta juuri nyt.

Eilen siirsin huonekalur paikoilleen ja n. 3h päästä aletaan kokoo lipastoa.

Unet jäì taas joku 4-5h:ksi . Siinäkin ajassa ehtisin monet kerrat herää ja valvoa. Nyt sit oon hereillä näköjään kokonaan. Kivaa 🤔

Mietin et ku ei kehtaa vielä alkaa kolistelee, ni jos kutoisin. Eilen sain myös olga-sukat valmiiksi. Riitti onneks lanka. Nyt sit uutta sukkaa puikolle olohuoneessa. Katoin myös yöllä toiset langat makkarin säärystimiin. Olen toisen säärystimen melkein saanu valmiiksi.

Mut ei mulla tämän ihmempää...

saatiin tukarin kanssa lipaston sokkeli kasattuu. mulla ei ollu missään ristipää ruuvaria, joten joutusin ruuvit kiristää sellaisel työkalulla. nyt ei o ku kaapit ja laatikot kasaamatta, mut ootan joko vanhemmilta tai tytöltä ruuvimeisseliä.

1. luukusta paljastui muumimamman voimajuoma. join sen jo. oli hyvää. huomenna taas uusi maku.

nyt jalkojen kipujen parantelua ja lepäilyy. mahanko malttaa. tekis niin mieli niin mennä ja touhuta.

Purjevene kirjoitti:
Tänään sinnittelin kauppakeskuksessa siihen asti, kunnes tyttö piti hakea. En tiennyt mitä hakea. En saanut ajatuksia koottua. Lopulta menin juomaan kahvikupillisen ja yritin koota itseäni. Ei onnistunut. En saanut mitään asioita hoidettua. Sain sentään käytettyä ilmaisen kahvin kuponkini, ennen kuin meni vanhaksi.

Nyt olen taas kotona. En tiedä, miten selviän joulusta. Huomenna pitäisi selvitä myös töistä. Tuntuu mahdottomalta tällä hetkellä. Koko elämä tuntuu mahdottomalta juuri nyt.

Kuulostaa umpikujalta tai jumilta. Kognitiivinen solmu, ehkä alitajunnassa on jokin prosessi joka vie aivoista tehoja niin ettei tietoiseen ajatteluun riitä kapasiteettia. Kahvikupongin sait kuitenkin käytettyä, ehkä sitä voi pitää pienenpienenä askelena eteenpäin? Nostan hattua siitä että pystyt hengailemaan ostoskeskuksessa silloinkin kun olo ei ole hirveän hyvä, mulle se olisi likimain kamalinta jonka tiedän.

Välillä tuntuu siltä että jotkut päivät ovat alun alkaen 'tuomittuja' sen suhteen ettei asioita saa aikaan. Sitä voi tehdä ja tehdä mutta mikään homma ei tule valmiiksi tai edes tunnu merkittävästi etenevän. Sellaisia päiviä vaan tulee joskus, eikä silloin (ainakaan minusta) tunnu siltä että asiaan voisi vaikuttaa millään tavalla - usein päädynkin vain odottelemaan että päivä menee ohi ja toivon että seuraavana päivänä olisi helpomåi motivoida itsensä tekemään.

Väsyttää enkä millään jaksaisi mennä käymään suihkussa. Haluaisin vaan peiton alle nukkumaan. Päivä on ollut huono ja ahdistaa ja väsyttää. Tuntuu, etten selviä asioista. En saa mitään tehtyä. Mikään ei mene eteenpäin.

En pysty edes miettimään, mitä kaikkea pitäisi yrittää tehdä. Aivotoiminta on ihan nollassa.

Yritän selvitä edes peseytymisestä, vaikka sekin on vastenmielistä. Teen sen ja menen sänkyyn. En jaksa enää pysyä hereillä.

Pelkään, että huomenna on yhtä huono päivä kuin tänäänkin.

poikkis toi mulle ruuvimeisselin, joten huomenna pääsen jatkamaan lipaston parissa, sitten kun olen keittiön siivouksen hoitanut.

Lämmitin mustaviinimarjamehua, silläkin uhalla että maha ei tykkää, koska kurkussa oli koko ajan karvanen tunne ja puutuneisuutta. Saa nähä millainen olo huomenna on. On jotenkin kipee olo, mut ei se kunnolla tuu päälle.

Huomasin nyt vasta, et aamulääkkeet on vissiin ottamatta. Mun piti ottaa ne, mut en vissiin muistanut. Pitäis täyttää vesipullo sängyn viereen että muistaa siitä ottaa heti ku nousee.

TUlin tos reilu 30 minuuttia sitten kotiin. Olin auttamassa äitiä isän pesemisessä, tai siinä siirtymävaiheessa tai jotain. Ennemmin ehkä henkisenä tukena, ku apuna. Samalla laitoin äitille kiellon tulla tänne, niin kauan kun toi mäki on tossa kunnossa, mitä se nyt on. Ihan jäässä, ilman hiekkaa tai sepeliä. Muutenkin päätiet täällä on hiekottamatta, mut sivuteit on paksussa sepelissä. Omituista.

Kävin samalla kaupassa ja tuli ostettuu huomisen kinkkukiusauksen ainekset. Ja vähän kaikkea muutakin.

Nyt on sellainen olo, etten jaksa ryhtyy mihinkään muuhun ku olemiseen, ainakin hetken. TOi lipasto pitäisi koota loppuun, mut en jaksa tällä hetkellä just nyt ryhtyy siihen. Käsissä voimat on vähän heikot.

Myöhemmin sitten teekalenterin luukku auki...

Menin eilen illalla kahdeksalta sänkyyn. En saanut unta heti mutta makasin ihan uupuneena peiton alla ja mietin, että onneksi ei tarvitse väkisin enää tehdä mitään. Tänäänkin on ollut aika huono päivä muttei niin huono kuin eilen.

Yritän saada koneellisen pyykkiä pestyä. Nyt pitäisi käydä hakemassa ne koneesta ja jaksaa ripustaa. Kunpa saisin sen tehtyä.

Alle 5h yöunilla mennään. Jee 🤔😭 mikä hittoa siin on ettei saa unta.

Keräilen itteäni ja sit alan tota lipastoa kokoo.

Viime yön sain yhet säärystimet valmiiksi. Aloitin heti seuraavia.

Tänään on huono päivä. Olo on surkea, enkä jaksa kuin maata. Laitoin tiskikoneen päälle. Sen äänikin tuntuu häiritsevältä. Menen taas peiton alle ja huomaamatta menee pari tuntia. En saa mitään tehtyä. Onneksi olen yksin eikä tarvitse kenenkään toisen tarpeita täyttää.

saloka kirjoitti:
Alle 5h yöunilla mennään. Jee 🤔😭 mikä hittoa siin on ettei saa unta.

Voi unettomuus sentään! Auttaisikohan jotkin rentoutus-nauhoitteet tai hengitysharjoitukset laskemaan vauhtia? Muistelen että olet joskus kuunnellut sellaisia. Tai sit kofeiinin (muun kuin yrttiteen) välttely kokonaan - hyvä kyllä ehdottaa neuvoja joita en itsekään olisi valmis noudattamaan 😣