Heräsin kesken unien siihen, etten tieny olenko pelissä vai en. Oli niin aidosti pelin sisällä ku olla ja voi. Nyt ku oon vähän aikaa ollu hereillä, alan tajuu mikä on oikein ja mikä on väärin. Että näin.

Päivällä tein juuressosekeittoa. Keitin muutaman lantun ja porkkanan, jotka äiti oli tuonut. Sit eri kattilassa keitin loput jauhopotut. Mun piti vielä eri (kolmanteen) kattilaan laittaa parsakaalia, mut se oli menny homeeseen. Perunat vatkasin käsivatkaimella todella löysään soseeseen ja porkkanat ja lantut sauvasekoittimella soseeksi. Porkkana / lanttuihin laitoin lopuksi perunasosetta ja suolaa. Kermaa mulla ei ollu.

Tyttö kävi alku illasta kokeilemassa kypärämyssyään. Piti lisää kerroksia tehä. Ne tein tytön lähdettyä ja nyt se on valmis haettavaksi ja käytettäväksi.  Jatkoin sit tekee tytölle säärystimiä, jotka on vissiin jo puolessa välissä. Toivon va että niistä tulee kauniit ja käytetyt. Niitä tehdessä miettisin, jos tekis itellenikin säärystimet, nyt kun löysin oikean silmukkamäärän.

Tyttö näytti myös yhden pentueen pentuja, jota kasvattaja oli hänelle laittanut. Hän menee la kattomaan, jos vaikka ostaisi karvavauvan itselleen. Mä pelkään mun vanhempien reagointia. Mut tyttöni on vähän samanlainen ku mä, että se mitä halutaan, sen hankkii vielä jostain, keinolla millä tahansa. Eli tässäkin tyttö on koittanut montaa eri kasvattajaa ja resque koiraa, mut kaikilta tullu punaista valoa. Tällä nykyiseltä kasvattajalta, mille hän menee, on näyttänyt keltaista. Emme uskalla laittaa sitä vihreäksi, sillä mitään ei ole mustaa valkoisella. Lauantaina ehkä saamme tähänki vastauksen.

Mietin tässä, pitäiskö mun seikkailla netissä, vai alkaa puolittaa yhtä lankaa. Ei mua ainakaan väsytä ollenkaan enää. Pari tuntia tossa sainkin nukuttuu. Saa nähä oliko yöunet siinä. Tosin lukeakkin vois. Vois myös laittaa rentoutus tai rauhottumismusiikkia hiljaa taustalle, ettei ihan hiljaisuudessa tarvii olla. Tosin mulla tuntuu korvissa soivan kuohuvan joen ääni.

Mut mä taidan tästä kattoo onko jossain hienoo heijastinreppua myynnissä. Sellaista kaunista. Mul on silmissä, millaista haluaisin ja semmoista etin.

Väsymyspäivä tänäänkin ja päätä särkee. Alkaa olla nälkä ja yritän miettiä, mitä söisin ja lähtisinkö johonkin kauppoihin. Voisin etsiä joululahjoja ja samalla ehkä syödä jossain. Tyttö pitää viedä kaverinsa luo. En oikein tiedä, mitä tekisin.

Voimia teille Saloka ja Purjevene. Pystyisittekö kävellä ulkona kylmästä säästä huolimatta? Tai että kylmyys antaisi teille voimia?

Äiti meni ja kaatui ulkona ja loukkasi jalkansa. Saa nähä joudunko menee isää hoitaa vielä tänään. En yhtään jaksais, mut ei siskokaan sitä tee.

Sain nyt vasta syötyy jotain. Söin ison lautasellisen juureskeittoa, joka oli ehtiny jäähtyy jo. Laitoin krutonkeja joukkoon.

Nyt yritän kerätä voimia, kun tulin vasta kotiin.

Ekana oli että mun täytyy illalla mennä vanhemmille, sitten kun astiakone on loppunut. Soitin tossa 19 aikoihin. Äiti sano ettei tarvii mennä, kun voin kotonakin huohottaa ja jne. Menen huomenna aamusta sitten kohti vanhemia. Äiti oli isälle sanonu että nyt isän tarvii vähän ite kans avittaa hoidossaan. Hyvin oli iltaduunit onnistunut kuulemma.

Se pelästyminen ja hermoilukin on helpottanut. Olo alkaa paranee koko ajan. Tossa heti kun äiti soitti, aloin täristä niin ihan sairaan paljon.

äiti voi jo paremmin jalkansa kanssa. kävin kaupassa ja apteekissa äitin puolesta. ulkona oli aika liukasta ja sai varovasti mennä. äiti antoi pikkuj.lahjaksi glögi ja mustaherukkapullon. nyt saan lämmintä juotavaa iltaisin. olen teestä siirtynyt hetkeks pois.

mut eipä tässä tämän ihmempiä. yö meni koko ajan herätessä, kun isoa tietä aurattiin. ajattelin, että on kovakin lumimyräkkä ulkona. ja kissan viikset.

pyöräytin tossa 9 sämpylää itelleni perunamuusista. Ihan oma ohje. Saa nähä millaisia ne on maultaan ja sisuksiltaan, kun maistan ruuan kanssa. Unohin makeuttajan niistä. Nyt on perunasilppua ja makkara uunissa. Saa samalla lämmöllätehtyy ruuan itelleni, ettei parin h päästä lämmitä uunia uudelleen.

Pitäis siivota kaappeja ja täytellä niitä, mut kiinnostus on 0 ja jaksaminen kans. Selän tilanne ei ole hyvä kurkoittamiseen ja rehkimiseen. Ehkä suosiolla ootan että yölä lataan kuulokkeet ja huomenna alan herättyäni musiikkia kuunnellen siivoamaan keittiötä.

Äitin jalka voi hiukan paremmin taas.

Mut eipä tässä tämän ihmempiä. Jännittää noi sämpylät ja väsymystä ilmassa.

*Kiitos*, Eieiei. Voimia sinullekin!

Väsyttää edelleen. Olen lepäillyt lopun päivää yksin ollessani. En jaksanut lähteä edes kauppaan. Olisin samalla matkalla voinut käydä, kun vein tyttöä. En vaan jaksanut. Tulin suoraan kotiin.

Nyt on päivät menneet huonommiksi selvästi. Jaksan vähemmän. En millään jaksaisi tehdä edes välttämättömiä kotitöitä.

Kaikkea hyvää toivon sinulle ja perheellesi Saloka. Olkaa varovaisia talven liukkailla.

mieli on toivoton. näen tulevaisuudessa vaan mustaa. ei ees tähteä siellä. Pelkkää tummaa ja synkkää. Isän näkeminen eilen oli masentava, vaikka äskön puhelimen taustalla örisikin mulle.

pitäis kukat hoitaa. ei jaksa vaan kiinnostaa. joka kerta vessas tulee mieli kun katsoo noita viattomia raukkoja. eihän se niiden vika ole, eikä ne o mitään tehny.

pitäis jaksaa noita säärystmiä tehä. ei jaksa, ei kiinnosta jne.

ei masenna sellai masentavasti. masentaa vaan uupuvasti.

Kyyneleet tulee silmiin ja rintaa ja kurkkua ahistaa. Nukkua pitäis, mut unimatti on kadonnut jonnekkin kauas. Mietin isän kohtaamista tiistaina. Minkälainen hän oli. Jos hän olis ollu sängys, olisin tarkistanu melkein pulssin, mut hän istu. Haluan uskoa et hänel oli va huono päivä silloin. Mut ne vaaleat / värittömät kasvot et piirry mun verkkokalvoilta ikinä. Olen ennenki ne näh yt. Silloin ku isä sai tuolis epikohtauksen ja meinas tukehtuu. Saimme melkein just hänet pelastettuu. Onneks asuin yläkerras silloin.

Ehk mun täytyy kokeil tota nukkumista. Jollei onnistu, nii sit alan käsitöitä tekee...

Eieiei, kiitos. kyl me tässä pärjätän.

Yritän keksii, mitä laittaisin rohtuneen kyynärpäähän. Yöllä/aamulla laitoin hätäpäissäni bio-oilia ja nyt laitoin 60% apobasea. Olis kivaa et sais tohon jokin hyvä, ettei enempää veri tuu. Otin kameralla kuvan siitä,kun muuten en näe sitä. Olen sen saanut jo pikkusen verille. Ei mun toinen kyynärpää oo ollenkaan rikki eikä rohtunut.

Huomenna aamulla menen äitin kans isoon kauppaan. En kyl ite ties' mitä sieltä kaupasta, mut oon äitin tukena ja " turvana". Pitää vaan ladata linkkakortin, et pääsee linkkarilla.

Olen tänäänkin ollu hirveen väsy. Pääsin ylös sohvalta vasta joskus 13:30 aikoihin ja tein ruuan samantien. PAistoin jauhelihaa, laitoin sen kans kattilaan paljon parsakaalia, kruunukasviksia ja tummaa makaronia. Kaitin niitä lihaliemessä. Jätin sen keitoksi, mut makaronit on tainut imee sen liemen itteensä. Hyvää oli ja vähän erinlaista.

Tänään on iltapäivällä ollut parempi olo. Väsyttää muttei ole niin ahdistavaa synkkyyttä kuin aiempina päivinä. Lepäilin koko iltapäivän. En ole mitään tehnyt. Silti on ihan hyvä olo.

Yritän täs järkätä kyytii, jos tytön poikkis tulis kauppakuskiksi huomenna. Ulkona on aikast huolestuttava ilma ja mihin se yön aikana kehittyy.

Sammutin jo tietokoneen. Ajattelin, jos jaksais noita käsitöitä tehä, kun en o oikee tehny tässä. Aina luvannu, mut parin krs jälkeen luovuttanut. Mul ei olis ku vissiin 40 krs enää jäljellä.

Ruoka on kylmässä. Oon juonu teetä tänään. Eilen join mukillisen mustah.juomaa ja tänään on maha oireillu. Pitää huomenna ehkä koittaa uudelleen, jos maha kestäis sitä.

En mä sit taaska tarttunu puikkoihin. Joutusin järkkäämään asioita, että saan kauppamatkalle autokyydin. Äitihän siit alko syyttää ja löin luurin korvaan. Aloin itkee. Äiti soitti 2 kertaa uudelleen, toisella vastasin itkusena. Äiti huomas sen, ilmeisesti. Äitini on vähän semmoinen ettei ota apua vastaan. Jouduin sille sanoo et ajattelen va hänen jalkaansa. Ja ilmaa. Kyl hän sit rauhottui ja mäkin.

Nyt mietin, alanko tekee noita toisia säärystimiä, vai hakisiko noi tytön säärystimet ja tekis ne loppuun. Vai laittaisko silmät kii ja toivois nukkumatin tulevan pian. Ehkä mä kallistun nukkumiseen ja jollei uni tuu, ni sit käsityöt. Joo...