Kävin toisen kerran kaupassa. En olisi millään jaksanut kävellä. Samalla reissulla kävin syömässä, mutta ruokakaan ei auttanut väsymyksen tunteeseen. Nukuin ihan hyvin viime yönä mutta silti on väsynyt olo tänäänkin.

Ärsyttää, olen johtojen vanki. Tietsikassa lähtee langaton netti koko ajan ja jouduin turvautuu johtoon, kokeilen, jos ei netti lähtis nyt. Jos tä toimii, niin mulla tulee johtokauppa eteen ja uudelleen sisustus. En voi tässä pitää tietokonetta.

Kävin kiukkusuihkussa, mut ei se paljoo kiukkua vienyt pois. Nyt pitäis mennä jotain ruokaa tekee ja pistää astiakone päälle.

Ehkä menen tekee nyt sen ruuan...

Netti pelaa ainakin toistaiseksi johdon kanssa. Pitää vaan aina varoa tota johtoa ja sitä kautta modeemia.

Tänään pääsin suihkussa käymään. Pesin itteni tytöltä lahjaksi saamalla saippualla. Yritin saada kiukkua pienemmäksi, en onnistunut.

olen syönyt ihan liikaa tänään ja väärin. Juonut paljon.

Nukkunut, mut en enää iltapäivän heräämisen jälkeen.

Tiskikoneen sain päälle ja pestyy astioita. Huomenna jos jaksaisin tyhjentää ja täyttää uudelleen.

Mietin tässä, meniskö jo sänkyyn kohden. Pillerit pitäis laittaa ja sit aletaan kai nukkumaan....

Armoton väsy ja haluttomuus painaa. Pelottaa huominen psykan hoitajan käynti. Kivaa mennä sinne väsyneenä ja tälläisena. TOivottavasti se menee hyvin. Pelkään vaan pahinta.

Kävin syömässä halpaa mutta hyvää ruokaa. Ainakin tuli syötyä. Sitten yritin hoitaa asioita, mutta mikään ei etene. Pitää tiettyyn kellonaikaan soittaa puhelinpalveluun, eikä kello ole vielä niin paljon. Yhden asian sain vähän eteenpäin.

Tekisi mieli mennä vaan nukkumaan. En saa tehtyä oikein mitään.

Sain nopeen ruuan aikaiseksi. Sain osan keittiön kukista kasteltua. Taas joutuis kukat kkäymään läpi. Varvas pitäis vielä hoitaa ainakin. Olen tyttöä yrittänyt tsempata, mut tuntuu että tällä hetkellä en osaa auttaa ketään enkä saa mistään nautintoa. Tunnen itteni hyödyttömäksi tällä hetkellä ja elämänhalu on kateissa.

Katon telkkaa ja tietokonetta yhtäaikaa, ymmärtääkseni mitä niistä tulee. Ei oo iloa, ei riemua, ei naurua. Kaikki kadonnu. Tilalle tullu väsyä, uupumusta, huonoa oloa jne.

Luin kangerren yhden kappaleen kirjasta eteenpäin, tai oliko se luku. Nii vaikeeta lukea.

Aloitin äitin kehotuksesta tekee vauvan tumppuja. Nekin tuntuu olevan täyn virheitä. En jaksa poistaa niitä.

Iltapalaksi lämmitin riisipiirakkaa, ei lämmenny "kypsäksi" ja oli liian rasvasii.

Nyt makaan ja suunnittelen nukkumista. Pelottaa huominen tosi paljo.

To sisko tulee illalla käymään ja tukari päivällä. Raskas päivä siis ku tarvii olla sosiaalinen.

Olen niin väsyny henkisesti, et kiinnostus on poissa.

Saloka💚 Minullakin usein kaikki kiinnostus on poissa ja on ankea olo.

Tänä aamuna särki päätä ja särkee vieläkin vähän. Keitin kahvia, se auttoi vähän.

En saa oikein mistään tekemisestä kiinni. Enkä pysty rauhallisesti lepäämäänkään. On sellainen olo, että jotain olisi hyvä tehdä seuraavaksi. Olen levännyt jo tarpeeksi ja lihaksissa tuntuu siltä, että vähän olisi hyvä liikkua. Ulos kävelemään en kuitenkaan nyt pakota itseäni. Lihakset tuntuvat sillä tavalla veteliltä, että siitä tulisi heti hyvin vastenmielistä enkä millään jaksaisi takaisin. Jotain sisällä voisin tehdä.

• Muokattu kirjoittajan toimesta 2 vuotta, 3 kuukautta sitten. Syy: -

Housuihin tuli jättimäinen tahra, kun siihen tippui kastiketta. Laitoin pesuun. Toivottavasti se lähtee.

Ei mikään kiinnosta edelleenkään. Yritän välillä vähän lukea. Ahdistuksen määrä vaihtelee.

Hoitajalla käynti sai kotona mut melkein itkemään. Kaupungilla ei ole ns. antaa apua mulle. Johonkin kurssiluonteiselle tapaamiselle yritän mennä ensi kuun alusta. Äskön sieltä soitti joku ohjaajista ja sanoin sille että mun on todella vaikeaa mennä sinne, mut yritän käydä siellä sen joulukuuhun asti. Se on joku psykoosiryhmä, jossa annetaan avaimia, miten pärjää psykoosin kanssa yksin ja jne. En oikee kunnolla tiedä. Saan ensi viikolla varmaan lappuja sieltä.

Tyttö soitti ja sanoi että yksi veriarvoista oli mittaamattoman alhainen. Eli ei pystytty mittaamaan. ALko siinä sitten tulee taas syyllinen olo, kun mä olen syönyt siihen koko ajan lääkettä ja isäni söi 3kk lääkkeen siihen. Ei se vissiin hengenvaarallinen ole.

Eilen katoin yhtä GTA -striimiä.  Siinä oli yks psykoositilanne. Mä aloin tosiaan itkemään ja alkoi tulla tosi paha olla ku katto sitä, mut silti mä halusin kattoo sitä.

Mun lääktystä taas rustataan. Saa nähä kuinka paljon se lisää väsymysta. Essiä tuplataan huomisesta alkaen. Se piti jo ennen koittaa.

Luin kirjan melkein loppuun, mutten jaksa enää keskittyä. En ole tehnyt tänään oikein mitään. Välillä yritän saada ahdistusta vähennettyä mutta huonolla menestyksellä.

Äiti kysy, leipoisinko viikonloppuna pari kuivakakkua, jotka sisältäis omenaa, eli omenakakkua. Isä veisi sitten ne toisen ma kerhoon ja to toiseen kerhoon. No mitä mä en isän takii tekis? Nyt tarvii la mennes hommata ainekset ja la viimeistään leipoa. Onneks kuivakakut on helppo tehä, ainut vaikeus on omenoiden raastaminen.

Miettisin jos hiukan aikaa olis koneella vielä ja kutois, sitä ennen hakis iltapalaa. HUomenna kun tulee tukari aamupäivällä, ni tarvii koittaa jotenkin ajoissa mennä nukkuu.

Mut nyt kai se iltapala...

Nukuin tosi pitkän yön ja silti oli aamulla vaikea päästä ylös. Olen kyllä päivän jaksanut nyt paremmin. Tein vähän töitä aamulla. Töiden jälkeen kävin syömässä. Tarjolla oli vain uunimakkaraa ja jotain keittoa, mutta jostain syystä makkara maistui tosi hyvältä. Välillä tekee mieli paistettua makkaraa. Ehdin vielä myöhäiselle lounaalle tuohon lähelle.

Kävin sen jälkeen kävelemässä lenkin. Jaksoin nyt takaisinkin ihan hyvin. Ei tullut vastenmielistä väsymystä tänään. Ei tullut parempi eikä huonompi olo, mutta oli helpompi kävellä kuin normaalisti. Normaalisti se on sellaista uuvuttavaa väkisin tekemistä.

Nyt en tiedä, mitä seuraavaksi. Olen tänään jaksanut enemmän kuin tavallisesti.

Tukihenkilön kanssa meni ihan hyvin. Juttelimme ja sopisimme että hän vie mut ekana ryhmäkerralla paikalle. Hän oli iloisen kuuloinen että olen saanut ees tämmöisen avun, vaikka tämä onkin vaan hetken. Eikä ole tietoa pystynkö käymään edes sen läpi. Kuhan muistan että ahille en anna valtaa ja että ympärillä on turvallisia ihmisiä. Että jos joku on erinlainen, hän on ihan turvallinen.

Huomen aamulla olis tarkoitus mennä isoon kauppaan äitin kanssa. Mul on 2 pvä ollu maha ihan kuralla, joten kokeilen huomenna imodeumia. Pitäisi jotenkin järjen kanssa mennä kauppaan ja tajuta mitä sieltä ostan. Ei mun onneks tarvii lihaa ostaa, koska  huomenna yritän tehä kinkkukiusausta, mihin laitan kesäkurpitsaa joukkoon hiukan. En tiä onnistuuko se ja miltä se maistuu. Mut johonki toi kesäkurpitsa on piilotettava.

Puolen tunnin päästä alkaa naisten mm-kisat. Pääsen taas jääkiekkoa kattoo ja ONNEKS ihmisten aikoihin.

Hiukan on kipee rintalastan tienoo. Ruokailu jäi myöhäiseksi, klo 18 aikoihin vasta söin ekan kerran. Olen juonnu 1,5 litraa kolaa. Hiukan on tämä ruokavalio tänään ollu huono.

Sisko kävi leikkaamassa mun kultaani ja vei kassillisen  alkuja. Nyt on parempi siivota, kun oksat ei loju maata pitkin ja ettei ole lipastoon köytettynä. Sain kehuja kukkasistani ja siitä tuli lämmin olo. Sisko ei yleensä kehu mua tai kukaan ei kehuu.

Onkohan mulla jotain muuta vielä? Pitäiskö alkaa kutomaan, että saako noita vauvan tumppuja joskus valmiiksi asti. Vai meneekö ilta sellai että istun tässä koomassa kone sylissä ja peli takana.

Odotan et lähen linja-autolla äitin kans isoon kauppaan hakee leipomistarvikkeita. Samalla saan sen lankakerän ja hygieniatuotteita hommattuu.

7h unilla, olen aika väsyny. Mut kyl kai mä tämän 2h jaksan jotenki. Sit saakin loppu illan levätä, kun ruuan äkkiä teen.