Parempaa huomista…

Parempaa huomista...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 03.04.2019 klo 12:12 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 03.04.2019 klo 12:12

Ajattelin nyt aloittaa uuden, kun edellinen oli yli 244 sivunen. 

Istun porrastasanteella, kylmällä portaalla. En halua mennä tonne ryhmään, mut mun on pakko. 

Fysio meni 20 minuutis ohi. Joten oottelin hoitajaa. Pääsin tunti aikaisemmin. Siellä ei sit mennykään nappiin. Itkin ekaa kertaa siellä. En vaan voinut enää olla ja hymyillä. Olen nii väsyny tähän kaikkeen jo. Hoitaja laitto uuden ajan jo ensi viikkoon. Et ei menny ihan nappiin. Nyt siis ootan ryhmän alkuu. Ohjaaja lähti syömään vielä. Sitten pääsen kotiin. Nyt tuli ohjaajakin ja pääsin sisälle. 

Illasta ei o suunnitelmia. Kai katon pelii ja oon. 

Ulkona on kaunis ilmakin. Otin isot kuulokkeet päähäni. Se on kevättä ilmassa….

Eilen tytön sossu kysy, kelpaako mulle sittenki miestukihenkilö. Lupasin harkita. Siinä on niin monta ei:tä. Mut jos pääsen niistä lukoista eroon ja jne. Se voi olla mahollista. Mut sossu yrittää vielä naista.

Nyt käsitöitä….

 

Käyttäjä saloka kirjoittanut 13.05.2022 klo 18:57

Ei menny hyvin 🙁

Käyttäjä Purjevene kirjoittanut 14.05.2022 klo 10:00

Saloka, tarkoitatko, että banaanien ja kiivien kanssa ei mennytkään hyvin?

Söin aamiaisen ja luin lehteä. Ajattelin käydä ostamassa lenkkarit, koska entisissä on pohja melkein kulunut rikki. Tai on se jo rikki, mutta niillä voi vielä kävellä. Vesi saattaa mennä pohjan sisään jo. Huomasin, että nyt olisi tarjouksessa aika samanlaiset kengät kuin entiset, jotka on melkein kymmenen vuotta vanhat. Niissä pohja on alkanut haperoitua ja tulee reikiä. Käyttöikänsä päässä taitavat olla. Jaksaisinko mennä ja sovittaa.

Pitäisi myös käydä ruokakaupassa. Kaikenlaista perustarviketta puuttuu, kuten jugurttia ja maitoa. Ei ole enää vihanneksiakaan jäljellä kuin yksi paprika.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 14.05.2022 klo 12:43

yöllä tuli taas valvottuu, mut ei ihan niin kauan kun viime viikonloppuna.Mut sain 12 asti nukkua. harmitti vaan kun viiminen viesti tytölle epäonnistui. Ei lähtenyt, kun nyt katoin.

Vanhemmat tulevat kaupunkiin tänään. Taas saa pelätä koska joutuu se "naamarin" laittaa päälle ja etsiä duracel-pupun rippeet.  Viikolla tulee tukarikin. Just nyt kun tahtoisin olla vaan kotona, yksin. Apteekissa pitäisi käydä viikolla.

itkettää, mut ei itketä. Nukuttaa, mut ei nukuta.  Jos koittais kutoo hetken... riittäisikö voimat?

Käyttäjä Purjevene kirjoittanut 14.05.2022 klo 13:38

Kävin kaupoissa, mutta ruokaa en ostanut kuin vähän. Pitää mennä vielä uudelleen huomenna tai maanantaina. Oli jo niin paljon muuta kannettavaa, että otin vain yhden maidon ja jugurttitölkin ja pussillisen satsumia.

Ostin lenkkarit. Kaupan luokituksen mukaan ne olivat juoksukengät. En ikinä juokse, mutta niillä on hyvä kävellä, kun tuntuvat pehmeiltä ja joustavilta jaloissa. Sovitin muitakin, mutta ne mitä olin mennyt hakemaan, olivat parhaat jalassa. Väri ei ollut ihan mieluinen, mutta menettelee. Ei ollut muita värejä. Tai oli, mutta ne olivat eri malleja ja tuntuivat jalassa selvästi huonommilta. Voin nyt vielä kotona sovitella näitä ja palauttaa, jos tulenkin toisiin ajatuksiin. Luulen, että pidän nämä. En osaa päättää, heitänkö entiset roskiin vai säilytänkö. Kertyy paljon turhaa tavaraa. Toisaalta niitä voi vielä käyttää esimerkiksi oikein huonolla ilmalla, jos haluaa säästää uusia. Vanhat ovat vasta vähän rikki pohjasta.

Kaupassa oli vaikeaa päättää kengistä. Kokoa oli vaikea valita. Sovitin vaikka kuinka monta kertaa edestakaisin, kun en tiennyt, kumpi koko on parempi.

Jään usein jumiin kaupoissa kaikenlaisiin valitsemista vaativiin asioihin. Se voi olla ihan pieni asia, kuten kumpaa vaniljasokeria ostan, mutta tuntuu mahdottomalta päättää. Kaupoissa on hirveästi vaihtoehtoja samoille asioille. Jään näihin jumiin, jos ei ole ennestään tiedossa jotain tiettyä merkkiä, joka on osoittautunut hyväksi tai jos ei ole selvää tarjousta.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 14.05.2022 klo 15:29

purjevene Munki pitäis jaksaa mennä kenkä ostoksille. En vaan tiä koska sinne menen. Pitäisikö kysyy, jos torstaina menis tukihenkilön kanssa. Mahdanko jaksaa. Vanhat kengät on jo pohjat kulutettu. Tai onko mulla vielä toiset lenkkarit tuol, en yhtään muista. Pitäis kattoo.

En oo tehnyt kun puikollisen käsitöitä. Menin sohvalle lepämään ja taisin torkahtaa. Ei ollu kyl mitenkään mukava asento.

Nyt pitäis jaksaa iltaan jotenkuten. 6 tuntia ainakin. Ehkä se tässä menee. Hammasta purren menee.

Ai niin sain mä vihdoin astiakoneen päälle. Saa puhtaita astioita. Muu asia saa nyt jäädä. EN oo juonut kun mukillisen teetäkin, ajattelin jos kävis toisen mukillisen hakee.

Käyttäjä Purjevene kirjoittanut 14.05.2022 klo 15:40

Luin vähän. Rauhaton olo on. Laitoin tiskikoneen päälle, vaikkei se ollut vielä ihan täynnä.

Väsyttää enkä oikein jaksa tehdä mitään. Toisaalta aika paljon jo tänään olen jaksanut. Ehkä tämän päivän voimat on jo kulutettu melkein loppuun. On vaikea arvioida, mitä jaksaa ja mitä ei. Haluaisin jaksaa niin paljon enemmän.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 14.05.2022 klo 16:40

katoin keittiön kukkien säiliöitä, kuivan kuivat ovat. Tarviivat vettä pikaisesti, mut ei jaksa. Pitää yrittää seuraavalla teehakureissulla kastella, tai sit leivänhaku reissulla. En o oikee juonnu tänään, sellaset litran teetä vaan. Ei tee mieli.

Käsitöitä yritin tehä, mut toi vasen käsi alkaa sattuu. Mikä kumma siinäkin on.

Taidan koittaa soittaa äitille... vaikka ehkä saan sen jälkeen paskan olon. Mut olis kiva tietää onko he jo kaupungissa...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 14.05.2022 klo 18:12

sain osan keittiön kukkasista kasteltuu. 3 kannullista vettä meni. vielä olis oloh. kukat ja loput keittiön.

Koitin tos neulooki. Kädet on niin kipeet ettei siitä tuu yhtikäs mitään. Muutaman rivin sain tehtyy.

Tunnin päästä olis iltapala. Pitäisi siihen mennessä saada ruokahalu ja sen, ettei ajatus jääkaapin avamisesta ja yökkäämään.

Mä tiedän että to tukari kysyy, mistä tä alko ja onko jotain tapahtunut. Olen miettinyt tota kysymystä ja siihen yrittänyt keksiä vastausta. Vastausta en oo saanut itelleni. Kaikki tapahtu niin äkkii viime viikonloppuna. Mitään ei tapahtunut. Mä vaan väsyin yhtäkkiä totaallisesti. Vai onko teillä joku muu selitys tälle?

Tunnin päästä on iltalääkkeeiden aika myös. Kaikkiin on tunti aikaa. Suomen peliin 2 tuntia. Nukkumiseen en tiedä.

En saanu äitiä kiinni. EN tiä missä he ovat. Kai he kotona jo ovat, mut äiti ei vastaa puhelimeen. Olen kumminki jotain tehnyt, että hän on vihainen.

Tytön kanssa juttelimmehiukan. Sanoin hänelle, että kivaa että hän on ihmisten ilmoilla. vaikka olo ei olekaan 100 % hyvä. Hän kuulosti ihan ok:lta ainakin.

Käyttäjä Purjevene kirjoittanut 14.05.2022 klo 19:04

Luin pari tuntia ja söin eineksen iltaruuaksi pelkän makean sijaan. Oliko se hyvä vai samantekevää, en tiedä. Pari suklaapalaa päälle vielä söin, ikään kuin jälkiruuaksi.

Yritän keskittyä vielä kirjaan. Huomenna varmaan pitäisi yrittää siivota vähän. En tiedä, saanko mitään tehtyä. Ahdistusta on jonkin verran.

Käyttäjä Hantzki kirjoittanut 14.05.2022 klo 23:11

Niin kauan kun on elämää on toivoa.

 

Mutta jos väsytti jo iltapäivällä mutta vastusti unta jotta saisi nukuttua yöllä mutta nyt yöllä ei saakaa nukuttua niin se on jo vähän liikaa :/

Käyttäjä Hantzki kirjoittanut 15.05.2022 klo 08:09

Purjeneve voimia.

Olen itse lukenut kans. Poirotia. Ja näin unta että istuin jossain näkyvällä paikalla ja luin siellä tuota Huvimajan arvoitusta.

Varsinainen arvoitus se on tämä elämäkin. Kannustusta! Sitä me tarvitaan.

Olenko minä ainoa joka on lukenut satuja? Ei. On pojalle luettu kotona iltasatua! Lukekaa satuja lapsillenne! Mikä olisi sopiva satu just sun tilanteeseen? Aku ankka-sarjakuvaa? Prinsessa pikkiriikin kootut tuhmuroinnit? Vai joku vanhempi kirjailija? Astrid Lindgren? Olen Lindgreniltä tituleerannut Marikkia ja Eemeliä. Eemeli kun hinasi pikku-iidan lipputankoon ym. Mikä tuntuu itestäkin hyvältä lukea

Käyttäjä Hantzki kirjoittanut 15.05.2022 klo 08:16

Multa taas oikeen palopuheet 😛

Käyttäjä Purjevene kirjoittanut 15.05.2022 klo 09:53

Kiitos, Hantzki! Poirot on varmaan hyvä.

Saloka, en tiedä, mistä huono olosi on alkanut, mutta aina voi arvailla kaikenlaista. Minulla usein se alkaa jostain tapahtumasta, jossa joku ihminen on sanonut tai tehnyt jotain ikävää, esimerkiksi äitini reagoinut juuri sillä tavalla kuin mitä kerroit omasta äidistäsi. Joskus se tuntuu alkavan tyhjästä, eikä mitään erityistä tapahtumaa ole juuri silloin. Ehkä joku asia omassa alitajunnassa käynnistää sen välillä. En pysty siihen itse vaikuttamaan. Jos käynnistävä tapahtuma löytyy, se usein lievittää pahaa oloa. Tämä on tehokas keino minulla, mutta se on myös työläin ja hankalin eikä toimi läheskään aina. Enkä pysty miettimään sitä, jos voin tosi huonosti.

Kenkien ostaminen tukarin kanssa kuulostaa hyvältä idealta, saloka! Kahdestaan on helpompi kuin yksin. Voi puhua samalla jonkun kanssa ja joku voi vahtia tavaroita, jotta voi rauhassa sovittaa ja kokeilla kävellä. Tukari vielä on juuri sitä varten, että hänestä pitäisi olla apua eikä hän ala mitään omia juttujaan tehdä kesken kaiken. Yksin oli paljon hankalampaa, vaikka myyjä sitten haki kokoja ja sellaista. Myyjänkin kanssa on minulla välillä vaikeaa, niin kuin oli eilenkin, kun tuntuu, että pitäisi osata sanoa, ja nolottaa, kun en millään osaa päättää. Jos voisi pähkäillä jonkun kanssa, olisi helpompaa.

Käyttäjä Purjevene kirjoittanut 15.05.2022 klo 10:00

Söin aamiaisen ja keitin pari kuppia kahvia päälle. Ensimmäiset lakanat on pesukoneessa. En tiedä, miten jaksan pestä loput. Yritän saada lakanat vaihdettua. Onko liian iso urakka. Voi olla.

Minäkään en saa iltaisin millään nukahdettua. En tiedä, mikä nyt on.

Minulla ei ole nyt sitä totaalisen väsymyksen oloa, mistä saloka kerroit. Välillä minullekin tulee juuri se, ja se on ihan kauheaa, kun ihan pienetkin asiat ovat vuorenkorkuisia väkisin tekemisiä. Ei tosiaan pysty edes kukkia kastelemaan, ja ruuankin hakeminen jääkaapista on suunnaton ponnistus väkisin. Nyt on vain kohtalaisesti ahdistusta ja sellaista rauhattomuutta.

 

Käyttäjä saloka kirjoittanut 15.05.2022 klo 12:39

Hanztki, kyl mä ite joskus satuja luen, itselleni.

Eilen katoin viisut. Ei pärjänny suomi. Nyt siirryin sohvalle, ku en jaksa istuu.

Onneks tulee kiekkoa taas koko päivän.