Söin viilin. Ja joo kyllä mun liikkumisia on rajotettu. Saan käydä osaston ulkopuolella vaan hoitohenkilökunnan tai omaisten kanssa. En ole pitkään aikaan edes jaksanut liikkua. Alkaa heti huimaamaan. Ahdistaa. Paino oli laskenut, mutta ei tarpeeks mun mielestä. Nyt jos jätän syömättä, minun pitää korvata se ravintoliuoksella. Mä en halua! Antakaa mun vaan kuihtua pois.

Kävelin vesijumppaan neljä kilometriä, vesijumppa kesti 45 min ja sen jälkeen vielä uin kilometrin verran.
Taas tulee näitä paitsi-juttujani. Naapuri oli luvannut kyydin kotia ja odottelin häntä kahviossa ja samalla söin korvapuustin kahvin kanssa.

Kun ne merkkasin kiloklubin ruokapäiväkirjaan, meni herkkupallo punaiseksi. Kaikki ilo koko päivästä häipyi sen siliän tien ja taas voisin syödä koko lähikaupan tyhjäksi.
Mutta keitinkin ison kattilallisen jauhelihakeittoa ja sitten jäikin päivän kalorit miinukselle. Jos nyt söisin päivälliseksi taas jauhelihakeittoa ja vihanneksia ja iltapalaksi pussillisen proteiinikaurapuuroa ja kaloritonta ja mautonta mustikkakeittoa, saisin kaikki muut pallot vihreiksi. Eikä niin harmittaisi tuo punainen herkkupallo.

Olen taas näin maanantaina aloittanut uuden elämän ja luvannut etten syö mitään enää iltapalan jälkeen. Rakennan esteitä sohvalta jääkaapille.

Hei, Vivvy!☺️❤️☺️

Huimaako sua, kun liikut osastolla? Ootko jo niin heikossa kunnossa?

Mä olin liikenteessä tuossa päivällä... Tulin kotiin ja otin päivälääkkeet. Mulla on välipala-aika kolmelta (oon siis sen itse määrittänyt...) Otin 50 grammaa raejuustoa, ituja, porkkanan ja salaattia sekä palan ruisleipää. Pistemäärä 1 piste. Aloin syömään jo 20 vaille kolme, kun oli nälkä. Ajattelin, että voin ihan hyvin syödä. Jos odottaisin kolmeen, tulisi vielä kovempi nälkä ja haluaisin syödä enemmän. Nyt vain tuntuu, etten ollut riittävän vahva odottamaan ruokaa.

Mieli on väsynyt ja masentunut.

nutri kirjoitti 5.10.2015 14:51

Kävelin vesijumppaan neljä kilometriä, vesijumppa kesti 45 min ja sen jälkeen vielä uin kilometrin verran.
Taas tulee näitä paitsi-juttujani. Naapuri oli luvannut kyydin kotia ja odottelin häntä kahviossa ja samalla söin korvapuustin kahvin kanssa.

Kun ne merkkasin kiloklubin ruokapäiväkirjaan, meni herkkupallo punaiseksi. Kaikki ilo koko päivästä häipyi sen siliän tien ja taas voisin syödä koko lähikaupan tyhjäksi.
Mutta keitinkin ison kattilallisen jauhelihakeittoa ja sitten jäikin päivän kalorit miinukselle. Jos nyt söisin päivälliseksi taas jauhelihakeittoa ja vihanneksia ja iltapalaksi pussillisen proteiinikaurapuuroa ja kaloritonta ja mautonta mustikkakeittoa, saisin kaikki muut pallot vihreiksi. Eikä niin harmittaisi tuo punainen herkkupallo.

Olen taas näin maanantaina aloittanut uuden elämän ja luvannut etten syö mitään enää iltapalan jälkeen. Rakennan esteitä sohvalta jääkaapille.

Hei, Nutri!☺️❤️☺️

Liikut hurjan paljon!🙂👍 Eihän siinä oikeasti yksi punainen herkkupallo, korvapuusti, niin vaarallista ole, mutta kun ihminen ajattelee niin. Mä jos söisin korvapuustin ja olisin kotona, tulisi varmaan vessareissu oksentamaan. Onneksi sinä et voi niin huonosti!🙂

Sain välipalan syötyä. Vähän huono olo siitäkin, mutta en nyt ainakaan vielä suunnittele meneväni oksentamaan. Mieli kyllä jollain tasolla tekisi. Huomaan, että alan koko ajan oireilemaan syömisellä enemmän... Ei hyvä...

JP, huimaa. Aina kun nousen pystyyn tai teen jotain vähänkin raskasta (kävelen vaikka nopeammin) mulla lähtee näkö tai alkaa huimata. Käytiin tänään miehen kanssa kiertämässä pieni ympyrä tuossa pihalla (sen verran, että tupakan sai poltettua) ja sekin uuvutti. Uuvutti lähtä sinne pihalle. Kai se ihan kivaa oli kuitenkin. Kai. Ollu niin huono päivä ettei tiedä mistään mitään.

100 grammaa enemmän kuin viikko sitten. Ei tunnu mukavalta. Mietin: missä vika?

Liikkua pitäisi - ei huvita. Pitäisikö vähentää pisteiden syömistä? - ehkä. Oon laskenut, että söisin aika alakanttiin, mutta en ole siinä huomioinut vihannesten sisältämää energiaa, kun niitä ei Painonvartijoissa lasketa pisteiksi (suurinta osaa siitä, mitä syön.) Pitäisi varmaan laskea nekin ja kaikki ruoka kaloreiksi muutamana päivänä, niin saisi kuvan, mitä oikeasti syö kaloreiden mukaan.

Mutta ei tuon edeltävän listan tekeminen helpota mun ongelmaani yhtään. Mulla on aika terveydenhoitajalle kahden viikon päästä. Siihen on liian pitkä aika!

Tunnen itseni huonoksi ja kehnoksi, kun en saa itseäni laihtumaan. Muilla se onnistuu... Läski mikä läski... ja läskinä pysyy, jos ei parempaan pysty.🤕

Hei, Vivvy!☺️❤️☺️

On se, kun pään sisällä "ääni" sanoo, että pitää laihduttaa. Mulla nousi paino viikon takaisesta 100 grammalla. Inhoan itseäni sen takia. Otin kuitenkin aamupalan normaalisti... Tahtoisin lopettaa syömisen, mutta olen siihen tahdoltani liian heikko. Yritä sinä kuitenkin syödä...

Mulla otettiin viikko sitten sokerirasitus, kun paastosokeri on koholla. Tänään löysin rasituksen tulokset terveystiedoistani. Näytti mun silmin ihan ok:lta. Eli ei diabetesta. Siltä osin helpottunut olo!🙂

Voimia sinulle, Vivvy!😍

Mullakin on tuollaista omituista huimausta. Joskus lenkillä tuntuu etten pysy pystyssä tai maatessa olen kuin karusellisissä. Ensin epäiltiin hampaita mutta hammaslääkäri ei löytänyt vikaa. Sitten kävin korvalääkärillä, eikä löytynyt vikaa. Sen jälkeen en olekaan asiasta lääkärlle kertonut mitään.

Minä en välitä grammoista vaan katselen kiloja. Olen päättänyt luopua kiloklubin ruokapäiväkirjasta. Tiedän jo miten syödään oikein enkä enää tässä iässä suostu punaisten pallojen orjaksi.

Kävelin aamulla pitkän lenkin ja kävin kuntosalilla tekemässä fysioterapeutin tekemän ohjelman.
Ja sitten menin kahvilaan lukemaan päivälehden ja join kahvin ja söin kaksi!!!! suklaakonvehtia. Enkä aio nähdä punaista.

Eilen illalla en ahminut mitään suurta. Söin ohi ruokapäiväkirjan mutta vaan vihanneksia ja marjoja.
Tänään syön taas eilistä keittoa ja illalla sitä proteiinipuuroa mikä tuntuu hieman estävän ainaisita jääkaapilla juoksemista.
Aurinko paistaa ja ehkä vielä iltapäivällä kävelen pienen lenkin.
En tässä pienessä asunnossa keksi oikein mitään tekemistä ja siksi on pakko mennä ulos välillä.
Ostin asunnon vasta ja silloin tämä tuntui mukavalta ratkaisulta ja sopivan pieneltä. Mutta en ajatellut, että sohvan vieressä on heti jääkaappi.
Minä täytän ensi viikolla 60v ja olisin niin halunnut olla kaunis ja laiha, kun tapaan sukuani.
Käyn torstaina kampaajalla ja hammaslääkärillä ja loput kauneudet on sitten katsojan silmissä.

aamupalaksi sit söin hesen minikana-aterian. Nyt sit juon vettä siihen asti että syön ruuan. On niin iso morkkis tosta hesestä, et tekis mieli mennä oksentaa se pois, mut siitä on jo sen verta aikaa, että ne kaikki kalorit on imeytyneet jo.
pelkään jäädä perjantaina yksin. jos taas aloitan oksentelurumban.

olen ihmetellyt, miten voin oksentaa ja miksi se ei tee pahaa oloa tai mitään muutakaan. olen pelännyt oksentamista yli kaiken, mut nyt jotenkin ihanoin sitä jossain määrissä.

vaakaan en o taas käyny. enn haluu sitä pahaa mieltä. eilen laitoin suihkun jälkeen leggarit jalkaan ja ihme ja kumma, viihdyin niissä ja ne ei kahnanut yhtään. tyttökin kiinnitti huomioo, eikä hävennyt. mulla on kuulemma vyötärö tullu. mulla on va toi hervoton maha. Millä kummassa sen saa pois?

nutri kirjoitti 6.10.2015 10:57

Mullakin on tuollaista omituista huimausta. Joskus lenkillä tuntuu etten pysy pystyssä tai maatessa olen kuin karusellisissä. Ensin epäiltiin hampaita mutta hammaslääkäri ei löytänyt vikaa. Sitten kävin korvalääkärillä, eikä löytynyt vikaa. Sen jälkeen en olekaan asiasta lääkärlle kertonut mitään.

Minä en välitä grammoista vaan katselen kiloja. Olen päättänyt luopua kiloklubin ruokapäiväkirjasta. Tiedän jo miten syödään oikein enkä enää tässä iässä suostu punaisten pallojen orjaksi.

Kävelin aamulla pitkän lenkin ja kävin kuntosalilla tekemässä fysioterapeutin tekemän ohjelman.
Ja sitten menin kahvilaan lukemaan päivälehden ja join kahvin ja söin kaksi!!!! suklaakonvehtia. Enkä aio nähdä punaista.

Eilen illalla en ahminut mitään suurta. Söin ohi ruokapäiväkirjan mutta vaan vihanneksia ja marjoja.
Tänään syön taas eilistä keittoa ja illalla sitä proteiinipuuroa mikä tuntuu hieman estävän ainaisita jääkaapilla juoksemista.
Aurinko paistaa ja ehkä vielä iltapäivällä kävelen pienen lenkin.
En tässä pienessä asunnossa keksi oikein mitään tekemistä ja siksi on pakko mennä ulos välillä.
Ostin asunnon vasta ja silloin tämä tuntui mukavalta ratkaisulta ja sopivan pieneltä. Mutta en ajatellut, että sohvan vieressä on heti jääkaappi.
Minä täytän ensi viikolla 60v ja olisin niin halunnut olla kaunis ja laiha, kun tapaan sukuani.
Käyn torstaina kampaajalla ja hammaslääkärillä ja loput kauneudet on sitten katsojan silmissä.

Hei, Nutri!☺️❤️☺️

Mulla huimaa aamuisin, jos mulla on pulssi yli sadan. Ketipinor nostaa sitä. Mutta toisin kuin normaalisti on, niin mun verenpaineeni on silloin myös koholla. Yleensä kai alhainen verenpaine liittyy huimaamiseen.

Mä en osaisi nyt olla kirjaamatta ylös syömisiä ja pistemääriä. Se on kai joku tapa kontrolloida itseäni ja tilannettani. Ei tarvitse keskittyä muuhun kun keskittyy ruokaan. Tai oikeastaan en taida keskittyä niinkään ruokaan vaan muuhun sen ympärillä. En syö ruokaa, vaan pisteitä.

Oon kade sun liikkumiselle!

saloka kirjoitti 6.10.2015 12:16

aamupalaksi sit söin hesen minikana-aterian. Nyt sit juon vettä siihen asti että syön ruuan. On niin iso morkkis tosta hesestä, et tekis mieli mennä oksentaa se pois, mut siitä on jo sen verta aikaa, että ne kaikki kalorit on imeytyneet jo.
pelkään jäädä perjantaina yksin. jos taas aloitan oksentelurumban.

olen ihmetellyt, miten voin oksentaa ja miksi se ei tee pahaa oloa tai mitään muutakaan. olen pelännyt oksentamista yli kaiken, mut nyt jotenkin ihanoin sitä jossain määrissä.

vaakaan en o taas käyny. enn haluu sitä pahaa mieltä. eilen laitoin suihkun jälkeen leggarit jalkaan ja ihme ja kumma, viihdyin niissä ja ne ei kahnanut yhtään. tyttökin kiinnitti huomioo, eikä hävennyt. mulla on kuulemma vyötärö tullu. mulla on va toi hervoton maha. Millä kummassa sen saa pois?

Hei, Saloka!☺️❤️☺️

Mä söin lounaan: puuro, jonka olin vaihtanut aamulla jogurttiin, ja karjalanpiirakka, jonka päällä margariinia ja graavisiikaa. Pisteitä ihan liikaa! Mutta kun oon saanut karjalanpiirakan ruokajonosta, enkä sitä pakastanut, ja siiankin sain samasta paikasta. Tuntui, että ne pitää syödä pois. Ja nyt haluaisin mennä vessaan ja oksentaa. En tiedä, mitä tekisin. Toisaalta tuntuu siltä, että kun olen kerran syönyt nuo, niin sitten saan kärsiä seuraamukset. Ihan sairasta!🙄 oksentaminen on mulle tapa annostella ruokaa. Ehkä se on myös tapa satuttaa itseäni. Rangaista... Kun kerran syön, niin sillä on seurauksensa.

Oi teidän ruokianne, ihan tulin kateelliseksi. Mulla tietenkin on pienessä kodissa myös pieni jääkaappi jossa pieni pakastinlokero. Jossa nyt on marjoja. Enkä voi mitään pakastaa vaan kun keitän keittoa tai teen kaalilaatikkoa, minun pitää niitä päiväkausia syödä. Ja sitten olenkin niin kyllästynyt syömiseen, että haen pitsan. Jota myös sitten joudun syömään monta päivää, jos en kerralla ahmi kaikkia.
En ole koskaan kuitenkaan oksentanut vaikka kuinka ällöttäisi kaikki se ruoka mitä olen ahtanut.

Minä olen syönyt vihreitä pallukoita kuten sinä Jardin Prive syöt pisteitä. Minulla jossain välissä kaikki pyöri vain noiden pallukoiden ympärillä. Jos rasvapallukka oli keltaisella, en enää syönytkään sinä päivänä mitä olin ajatellut vaan kokeilin ruokapäiväkirjaan kaikenlaisia ruokia millä saisin pallukan vihreäksi ja kun siinä onnistuin, niin lähdin kaupasta hakemaan ns.oikeaa ruokaa. Vaikka kotona olisi ollut valmiina ihan oikea ruoka mutta sitä ei voinut syödä, kun pallukka olisi ollut punainen tai keltainen.

En olekaan pitkään aikaan syönyt hampurilaista ja ei se niin paha laihdutusruoka ole, jos ei syö ranskalaisia ja limua. Huomenna loppuu kaalikeitto ja taidankin kävellä syömään juustohampurilaisen ja sitten kävelen taas kotia, niin ei tarvisi tuntea syyllisyyttä moisesta herkusta.
Minulle taitaa sopia paremmin vähän tälläinen iloisempi laihduttaminen.

Voi, kun minulla sulaisi vatsassa joskus karjalanpiirakka, mutta ei sovi vatsalle. Pitsaa tekisi mieli, jossa olisi kinkkua, ananasta, herkkusieniä ja tuplasti homejuustoa. Siitä minä haaveilin, kun menin Himokselle. Siellä piti olla Pitseria. Näin unta jo etukäteen, että jos en jaksa koko pitsaa kerralla, niin vien hotellihuoneeseen ja mässään kylmänä keikan jälkeen. No haaveeksi jäi, kun ei ollut auki. Senkin piti olla osa minun seikkailua, missä kokeilen rajojani. Joku mainitsi proteiinipuuron ketjussa..minäkin ostin kokeeksi. Oli kolme marjaista makua, joka sekoitetaan kuumaan veteen. Mitä, jos kokeilisit Jardin sellaista illalla...jos se auttaisi pitämään nälkää pois? En tiedä toimiiko, kun vasta ostin ne kaappiin. Minä alan niin kyllästymään tähän pienen pieneen ruokavaliooni, kun mikään ei kunnolla sula mahassa ja tulee sitten oksennusta. Olisi edes joku uusi asia, mikä menisi. Ostin jotakin rinkeleitä, joissa oli rusinaa ja jotakin. Olisiko ollut Keskisen tuotteita. Olen mässänyt ison paketin Keskisen ruskeita joulupipareita/taitaa olla ympäri vuoden myynnissä...no sitten ollut ihan juoksuripulilla koko ajan. Kun isoäiti oli vielä elossa hänellä oli aina itseleivottuja ruskeita pipareita ja kahvikakkua, jota kutsui Rustunkikeekiksi. Oi noita aikoja. Sitä ei sillon arvostanut sitä, että pystyi syömään mitä vaan. Lasagnea haluttaisi kanssa kokeilla, mutta kaikissa nk valmistuotteissa on valkosipulia mikä on superyäk minulle. Ennen tykkäsin Hkn maksamakkarasta, mutta sekin jo haisee niin kauhealle, etten saa suuhuni laitettua. Ostin minä jotakin Elovenan välipalakeksejä siemeniä ja sitruunaa. Keksit ei ole terveellisiä, mutta minulla alkaa lopulta herätä huoli syömisistäni. En saisi laihtua enää, kun tuo suolisto menee niin kiikkeräksi. Jäätelökin saa aikaan ripulia. Päärynät oli tarjouksessa, mutta niissä kuituja ja maha ei tykkää. Pakko pysytellä Pilttisoseissa. Nekin minusta maistuu kaikki aivan samoilta. HUOH:..☹️

Hei, Nutri ja Dahliakukka!☺️❤️☺️

Mistä proteiinipuurosta te puhutte? Mistä sitä saa ja millä nimellä?

Nyt mulla on olo, että haluan lopettaa kaiken syömisen. En vain pysty siihen. Tunnen itseni huonoksi sen suhteen. Otin välipalaksi ituja ja porkkanaa. Tähän asti olen syönyt välipalalla jotain, mistä tulee pisteitäkin, yleensä sen yhden pisteen, mikä on esim 100 g raejuustoa. Nyt jätin senkin pois.

Minulla on Leader Eloisa proteiinipuuroa, niitä on ainakin neljää eri makuista. Tilasin niitä netistä samaan aikaan kun d-vitamiinia. Niistä oli menossa päivämäärä vanhaksi tässä kuussa ja myivät niitä 0.50 euroa kappale. Yhden pussin määrä on aika iso ja saan siten pussista kaksi puuroannosta vaikka neuvovat tekemään yhden puuron. Mutta lisään vielä puuroon pellavansiemenrouhetta ja mustikkakeittoa.