Taas nostaa masennus päätään.. kuudes viikko,eikä yhtää tunnu helpottavan,päinvastoin. Tänään mukaan tuli yhtäkkinen hajoan tähän oloon ahistus kohtaus,jotka jo niin tottuja aikasemmilta masennus kausilta. Mulla siis vuosia ollut diagnoosina toistuva vaikea asteinen masennus ja myös persoonallisuushäiriöitä..
mulla meni noin 3kk suht hyvin,tuntu et elämä vihdoin hymyilee ja toivoin että olisin vihdoin parantunut. Kunnes 6 viikkoa sitten yhtenä aamuna mikään ei ollutkaan mun päässä enään hyvin. Kaikki ilo ja mielenkiinto oli hävinnyt. Ajattelin että no tämmösiä kausia tulee kaikille.. 2 viikkoa toivoin et menee kyllä ohi,kolmantena viikkona aloin pelkäämään uusiko masennus taas,ja neljäntenä viikkona hyväksyin että niin siinä kävi,ja ajattelin että kyllä mä tästä nousen,niin kun ennenkin,mutta 5 viikko kun alko, alko tuntumaan etten jaksa,en jaksa olla sairas jatkuvasti ja nyt kuudes viikko kun alko tuli mukaan se aivan kamala hajoan just nyt tähän oloon ja haluan kuolla just nyt en kestä läjässä,sekoan. Niin kokonais valtasia nuo mun tommoset yht äkkiset pelkotilat on.. se hajoamisen tunne on pahin ja pelottavin.
Lapsuuteni on hyvin traumaattinen ja aikuis elämässä olen kokenut todella rankkoja asioita.
Mutta siis.. miten tämmöistä ainaista masennus uusii kausia jaksaa loputtomiin? Lääkityksenä iso arsenaali eri lääkkeitä yhtä aikaa käytössä ja kokeiltu myös paljon.
Hoitosuhde on hoitajaan ja myös lääkäriin..
perhettä on.. mies vaan ei koskaan ole osannut tukea.. turvaton olo. Ystäviä ei montaa,harvoin edes nään heitä.
Joskus pahimpina hetkinä kun ahdistus on liian suuri ei edes tajua tätä hetkeä kun olo vie mennessään ja haluaa vaan karkuun sitä oloa,pois,turvaan. Pelottaa.
Onko kukaan muu kokenut semmosia todella pelottavia hajoamisen tunteita? Mitkä tulee aivan yht äkkiä ja saa aivan kauhun valtaan ja haluaa vaan karkuun.. tuntuu että sekoaa pää niissä hetkissä.
Näinä vaikeina kausina on vaan niin vaikea jaksaa ajatella että tästä selviää kun jokainen sekuntti tuntuu ikuisuudelta..
Taas on alkanut tuntumaan tekisinkö kuitenkin kaikille vaan palveluksen ja päättäisin päiväni täällä.
Kiitos arka, elämänilohukassa ja Jardin Prive kun olitte kirjoittaneet ☺️❤️☺️
Ei siellä neuro käynnillä selvinnyt juuri mitään mitä en jo tiennyt. Aika varmasti mulla on ms, mutta kaikki kriteerit ei vielä täyty että saisin kelan korvauksen lääkkeisiin ms asiassa. Joten meen ihan lähiaikoina selkäydinneste näytteen ottoon ja multa otetaan mri 3kk välein yhden vuoden ajan. Ja jos mulle tulee oireita niin voin olla suoraan neuropoliin yhteydessä ja ne kattoo sitten mut, ei tarvii mennä terveyskeskukseen enään. Mutta mitään muuta ei siis selvinnyt. Nyt vaan sitten odottelen että saisin varman diagnoosin ja ne lääkkeet.
en oikein osaa kirjoittaa nyt mitään. lähden kohta hoitajan luokse taas juttelemaan.
toivon kaikille paljon voimia ja toivottavasti aurinkoa!
Hei, Minävaan00!☺️❤️☺️
Harmi, kun asia ei selvinnyt loppuun saakka. Mutta kyllä tuon nyt vuoden sisällä pitäisi varmistua. Selkäydinnäyte on yksi kriteeti, kai. En tiennyt, että voivat noinkin usein ottaa kuvauksen. Olet nyt hyvässä seurannassa! Ei sillä lääkityksen aloittamisen viivästymisellä ole sinun vointiisi isoa merkitystä pitkällä tähtäimellä. Vaikka asia ei selvinnyt, tunnen helpotusta kun ajattelen, että sinusta huolehditaan nyt!
Mulla loppui tänään tämän viikon kestänyt tilkkukurssi. Olo on tosi väsynyt. Oltiin vielä ex-anopin kanssa kaupoilla.
Voimia viikonloppuusi! 😍 Tuleeko poikasi luoksenne?
Hei Jardin Prive ☺️❤️☺️
mua helpotti kun kirjoitit että vaikka lääkitystä ei vielä aloitettu niin se ei pitkällä tähtäimellä vaikuta. Koska sitä juuri pelkään että mulle tulee joku tosi paha pahenemisvaihe ja oon sen takia sitten pyörätuolissa lopun elämääni kun ei lääkitystä aloitettu ajoissa.
Mä ihmettelin kanssa miten 3kk välein kuvia ottaa! Mutta täällä on niin pitkät jonot mri kuvauksiin että se ei tule onnistumaan edes senkään puoleen noin usein. Nyttekin seuraava kuvaus menee syksylle,eli 4-5kk päähän ensimmäisestä. Ja jos siihen mennessä diagnoosi ei ole varmistunut,niin että uusiksi pääsen kuvaukseen niin menee siinäkin varmasti reilusti yli 3kk. Yrittääkö ne sit sillä saada näkymään aktiivisen vaiheen? Että sais sitten sen virallisen diagnoosin. Selkäydinneste näytteen otto mua vähän pelottaa,mutta tuskin olen ainoa.
Poika ei tullut nyt viikonlopuksi,tulee juhannukseksi. Tyttökin lähti tänään tuttava perheeseen viikonlopuksi. Ollaan miehen kanssa kahdestaan mutta ei olla suunniteltu mitään. Mua ei edelleenkään oikein huvita mikään.
Hei, Minävaan00!☺️❤️☺️
Varmaankin tosiaan tavoittelevat noilla tiheillä kuvauksilla sitä, että saisivat näkyviin pahenemisvaiheen, ja sitä kautta mahdollisimman nopeasti diagnoosin ja lääkityksen.
Mulla ei otettu selkäydinnäytettä, kun muutenkin oli varmaa, että mulla on MS ja itse toivoin, ettei sitä otettaisi. Pelotti sen ottaminen. Sinulla on eri tilanne, kun on pakko yrittää löytää diagnoosin kriteerit niin nopeasti kuin vain voi.
Mä pistin taas torstaina oman lääkkeeni MS-tautiin. Ei taas tällä kertaa sattunut pistäminen yhtään.🙂
Kuten olen kertonut, mulla on ollut MS-lääkitys noin 3 ja puoli vuotta. Sinä aikana ei ole ollut yhtään pahenemisvaihetta, jonka minä olisin huomannut. (Onhan aivoissa voinut olla jotain, mutta ei ole aiheuttanut fyysisiä oireita.) Ennen oli keskimäärin kaksi pahenemisvaihetta vuodessa. Tuon mun lääkkeen pitäisi poistaa muistaakseni noin kolmannes pahenemisvaiheista keskimäärin, saattoi olla enemmänkin, mutta mulla sen suoja on ollut 100 prosenttinen.
Mun pitäisi käydä kaupoilla tuossa ostarilla ja pakata kankaita seuraavaa käsityökurssia varten... Eli sinänsä ihan mukavaa puuhaaa tiedossa. Menin nukkumaan vasta yhdeltä yöllä ja heräsin itsestään ennen yhdeksää. Nyt ei väsytä... Saa nähdä sitten myöhemmin.
Voimia sinulle tähän päivään!😍
Hei, Minävaaan00!☺️❤️☺️
Kirjoitit perjantaina, ettei mikään oikein huvita. Ymmärrän sen ihan hyvin. Mulla on välillä - aika useinkin - samanlainen olo. Ja nyt sinä odotit jonkinlaista selkeää ratkaisua MS-tautiin liittyen, eikä sitä tullut. Minä olisin tosi pettynyt tilanteeseen. Joudut jatkamaan odottelua... Onko olosi edelleen samanlainen, ettei mikään huvita?
Mä haluaisin ommella tänään. En paljon, mutta yhden pusssukan farkkukankaasta tilkkuviivaimille. Ensin meinasin, etten tee siihen vuoria, mutta kyllä se on varmaan viivaimille parempi, etteivät hankaudu farkkukankaaseen. Ja vetoketju tietenkin pussukan suuhun.
Mun on pakko joku päivä siivota täällä! Ehkä tänään, ehkä ei...
Voimia päivääsi!😍
Mulla vaan pahaolo jatkuu. Eilen oli vähän helpompi olla päivällä,mutta illalla oli taas kamala ahdistus,ihan kamala. Mulla on noita ahdistuksia ollut vuosia,välillä enemmän,välillä vähemmän. Lääkäri on sanonut että sitä tulee olemaan koko mun elämän,kumpuaa jostain sisältä. Kai mä olen niin mieleltäni tuhoutunut,elämä on mennyt miten on mennyt ja jättänyt muhun jälkensä.
mulla on elämän ilo melkein nolla. Kaikki tää alko maaliskuussa ja jatkuu vaan edelleen. En tiedä enään mitä teen. Nousenko enään koskaan täältä. Välillä tuntuu että luovutan kokonaan,en jaksa tätä kohta enään.
Mä en ymmärrä miksi mulla ei sit diagnosoitu vielä sitä ms tautia,vaikka selvät muutokset aivoissa ja useita ja ne kuulemma ms tautiin tyypillisissä paikoissa. Ja oireita on ja marraskuussa selvä pahenemisvaihe,sen kuulemma ajallisesti voi yhdistää siihen isoon muutokseen. Musta tuntuu että mun mielenterveys ongelmien vuoksi neuro ei ottanut mun oireita tosissaan. Tuli niin häpeä koko asiasta. Kaikki on niin helppo aina laittaa mielenterveys ongelmien piikkiin. En mä halua että mulla olis ms tauti,mutta kerta siltä näyttää,niin miksi mun oireita ei oteta sitten tosissaan. Häpeän itseäni. Mua pelottaa koko ms tauti taas tosi paljon. Ahdistaa. Miksi semmonenkin piti elämään tulla,olis mulle riittäny ihan tarpeeks tässä muussakin haasteissa elämässä. Aina vaan sairautta toisen perään. Aina pelkään että mitä seuraavaksi,kuka meistä sairastuu seuraavaksi ja vakavasti. Ihan kun ei olis riittäny jo tän hetkiset sairaudet meidän perheessä.
Kunpa voisin jutella kasvotusten jonkun joka olisi kokenut samanlaista. Kaikilla mun kavereilla ja tutuilla on elämä mennyt paljon paremmin. En löydä kohtalo tovereita mistään. Enkä tiedä mistä voisin edes etsiä, ja en ole kovin sosiaalinen ja olen aika hiljainen ja arka. Kirjottaminen on mulle helpompaa kun puhuminen. On aina ollut niin.
Multa otetaan torstaina se selkäydinneste näyte. Jännittää aika paljon se. Mutta pakko kai se on mennä siihen.
mua pelottaa koko elämä. Mulla on taas vähän psykoottista ajattelua ja pelkoja.. en edes jaksa tähän niitä kirjoittaa millasia ne on.
En tiedä mitä tästä tulee,alan olemaan niin loppu tätä kaikkea 😭
Hei, Minävaan00!☺️❤️☺️
Ymmärrän surusi, pelkosi ja pettymyksesi. On tosi ymmärrettävää, että koet niitä nyt. Ja saatkin kokea!
Aikaa myöten, kun asiat selviävät varmoiksi - toivottavasti pian -, jatkuu sopeutuminen tilanteeseen. Voi kun voisin olla tukenasi enemmän!
Voimia sinulle!😍
Hei, Minävaan00!☺️❤️☺️
Mitä sinulle kuuluu tänään? Minä päivänä poikasi tulee teille?
Tyttö tulee mun luo huomenna ja on torstaihin. Lähden silloin sitten itse reissuun juhannuksen viettoon ja sen jälkeen käsityökurssille.
Voimia iltaasi!😍
Hei Jardin Prive ja mukava kun olet kirjoittanut ☺️❤️☺️
eilinen oli vähän helpompi päivä,mutta en saa juuri mitään tehtyä. Tänään en meinannut aamulla taas päästä sängystä ylös. Ei huvittaisi nousta ylös.
Poika tulee perjantaina meidän luokse. Toivon ettei mulle tule siitä selkäydinneste näytteen otosta sitä päänsärkyä.
Tytölle tuli tänään kaveri yökylään. Mulla olisi tarkoitus tänään jollakin tavalla kammeta itseni edes vähäksi aikaa ulos. Usein se jää vaan haaveeksi. Nyt yritän vaikka sitten itkun kanssa. Ilma on kyllä todella viileä. Milloinkohan kesä mahtaa tulla.
Mä sain sen mri ajan,se on elokuun lopussa. Sen jälkeen sitten neurologi joka soittaa mulle tai sitten saan kutsun sinne polille. Varmaan riippuu selkäydinneste näytteen ja mri tuloksista menenkö käymään vai soittaako neuro.
toivon kaikille mukavaa päivää.
Hei minävaan00,miten sinun päiväsi meni? Pääsitkö käymään ulkona?
Aamuisin aina ajattelen,jospa tästä päivästä tulis vähän parempi,mutta kaikki päivät menee samalla kaavalla.Ja päivän kohokohta on kello viisi,kun telkkarista tulee Midsommerin murhamysteeri😟
Netissä tulee roikuttua ihan liikaa.En saa mitään aikaiseksi.
Ikävä kun joudutkin odottelemaan sen diagnoosin saamisen kanssa☹️
Jaksamisia☺️❤️
Hei elämänilohukassa,mukava kun olit kirjoittanut ☺️❤️☺️
eilen pitkästä pitkästä aikaa sain itseni pienelle lenkille mieheni kanssa,vihdoin! Siinä oikeastaan oli eilisen suoritus. Myöhään eilen illalla sain paniikkikohtauksen pitkästä aikaa,tuli aivan yllättäen,kesken telkkarin katsomisen. En tunnistanut ensin että kyse on paniikkikohtauksesta. Aina se vaan niin yllättää ja aina sitä vaan ajattelee heti että tulee joku äkkikuolema nyt. On ollut alkavia paniikkikohtauksia tässä välillä,mutta ei noin ihan paniikiksi ole mennyt. Olin aivan varma silloin illalla että kuolen jostain syystä. Mulla tulee aina silloin myös kamala pelko että en kerennyt nähdä poikaa ja tyttökin nukkui että kamala jos nyt kuolen..
tänään on ollut vähän helpompi päivä. Sain käytyä mieheni kanssa kaupassa ja myös oltua vähän pihalla. Tytöllä ystävä jäi vielä toiseksi yöksi.
Aamulla menen siihen likvor näytteen ottoon. Taidan ottaa oxamiinin ennen sinne menoa,etten ala panikoimaan jännityksestä. Yhtään en tiedä kauan siinä menee ja pääseekö sieltä heti kotiin? Pelottaa jos tulee se päänsärky ja joutuu sen jonkun jutun laittamaan sinne selkään,kauan sillonkin sitten pitää olla sairaalassa? Toivon että pystyn olemaan perheen kanssa kotona juhannuksen kunpoikakin tulee perjantai aamuna meille.
Jalkoja on särkenyt edelleen joka päivä,liikun tai en. Eniten nilkkoja ja jalkateriä. En tiedä miksi särkee. Välillä kovemmin ja välillä vähemmän.
Mä en jotenkin edes tajua että ihan kohta on juhannus. Oon elänyt jotenkin niin omassa kuplassani etten edes oikein tajua mitä ympärillä tapahtuu ja että elämää on ympärillä.olen jotenkin sulkenut kaiken ulkopuolelle itsestäni. Mulla usein on viikossa ollut onneksi edes 1 tai 2 parempaa päivää,toinen niistä oli tänään ja eilenkin oli pikkaisen parempimyös,vaikka eilen takkusi ylös nousu ja ppaniikkikohtaus tulikin. Saa nähdä millainen päivä huomisesta tulee.
Toivon kaikille mukavaa juhannusta ja jaksamisia 😍
Hei Minävaan!
Mukavaa juhannusta Sinulle ja perheellesi!
Hei, Minävaan00!☺️❤️☺️
Miten näytteenotto sujui?
Lähden tänä iltana reilluun vajaaksi kahdeksi viikoksi. Käyn ehkä satunnaisesti täällä lueskelemassa, mutta varmemin vasta heinäkuun puolella. Toivon sinulle hyvää juhannusta ja voimia päiviisi. Toivottaasti lasten kanssa sujuu mukavasti!
Kertoile sitten, missä MS-taudin suhteen mennään... Mutta yritä unohtaa se välillä...
Voimia sinulle!😍
Hei arka ja Jardin Prive ☺️❤️☺️
kiitos ja mukavaa juhannusta myös teille ja kaikille muillekkin. vaikka sää taitaa olla aika huono, meidän elämään se ei juuri vaikuta, ei ole mitään suunnitelmia juhannukselle.
Näytteen otto oli aivan kamalaa!!! niin kuin pahoin jo pelkäsin ettei sitä saada ekalla, niin eihän sitä saatu. vasta seitsemännellä kerralla ja sekin toisen lääkärin ottamana. Oli aivan kamala kokemus. Sattui ja pelotti. Itkin ja olin jo luovuttamassa etten pysty siihen, mutta sitten vain koitin ajatella että se olisi vaan niin hyvä että sen saisi nyt otettua. ja onneksi se saatiin sitten vihdoin otettua. tän päivän ollut alaselkä aika kipeä, olen lepäillyt ja nukuin 3.5 tunnin "päiväunet", olisin nukkunut varmaan vaikka kuinka kauan ellei mies olisi tullut herättämään. Tässä päivässä ei siis muuta erilaista kuin tuo näytteenotto ja muuten samaa lepäämistä ja telkkaria. Tytön kaveri lähti tänään kotiin. Huomen aamulla tulee poika kotiin. On ollut jo kova ikävä.
Vielä ainakaan ei ole tullut sitä päänsärkyä siitä näytteenotosta. Pitäisi kyllä jo alkaa tulemaan jos on tullakseen. Jos tulee niin sunnuntaihin asti sitten makuuasennossa menee päivät ja vasta sunnuntaina laittavat sen jonkun veripaikan vai mikä onkaan. Toivon ettei sitä särkyä tule kun poikakin on kotona juuri ne päivät mitkä mun pitäis sitte olla vaan makuuasennossa pääasiassa.
Toivon kaikille rauhallista ja hyvää juhannusta 😍
Hei 🌻🙂🌻
mieli on ollut pitkästä aikaa parempi. Olen pystynyt olemaan pihalla ja jopa tekemään jotain. Olen jopa saanut itseni pitkästä pitkästä aikaa vähän liikkumaan. Pienin askelin mutta kuitenkin. Mä niin toivon että tää pysyis tälläsenä. Lepään joka päivä kyllä jossain vaiheessa päivää mutta muuten olen saanut elämästä vähän kiinni.
Näytteen otosta ei tullut sitä päänsärkyä ja juhannus meni mukavasti lasten kanssa. Käytiin katsomassa kokkoa ja muuten vietettiin kotosalla juhannusta. Poika tulee keskiviikko aamuna taas ja on torstai iltaan. Kovasti olisin toivonut että olisi voinut olla pidempään nyt kun oli viikonlopun,mutta tässä joku toinen kerta kesällä on sitten pidemmän pätkän.
ihmisten ilmoilla on aika vaikeaa edelleen olla,mutta ei kai ihme kun useita kuukausia vietin suurimman osan ajasta kotona. Ehkä se siitä pikkuhiljaa. Suuri askel kuitenkin on että olen päässyt sohvalta ylös ja saanut jopa jotain tehtyä. Suurimmaksi osaksi se on myös mieheni ansioita. Ilman miestäni olisin aika hukassa tässä elämässä. Olen hänelle todella kiitollinen että jaksaa mua tälläsenä kuin olen.
Tyttö lähti yökylään,tulee huomenna illalla.
Kerrankin jotain ilosempaa kirjoteltavaa kuin synkkyyttä vain.
Kaikille toivon jaksamisia ja kaikkea hyvää.