Normaalia elämää sydänsairaudesta riippumatta

Normaalia elämää sydänsairaudesta riippumatta

Käyttäjä Nimetön aloittanut aikaan 20.03.2018 klo 11:17 kohteessa Aikuisen elämää
  • Suljettu
Käyttäjä kirjoittanut 20.03.2018 klo 11:17

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yksi suurimmista kansantaudeistamme.Sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja eteisvärinä ovat esimerkkejä sairauksista, jotka vaikuttavat hyvin monen suomalaisen elämään. Sairaudesta huolimatta elämää tulisi kuitenkin pyrkiä jatkamaan mahdollisimman normaalilla tavalla huomioiden toki sairauden mukanaan tuomat muutokset ja rajoitukset.

Lääkehoito ja terveelliset elintavat muodostavat onnistuneen hoidon kulmakivet. Kannattaa myös hyödyntää vertaistukea, koska sillä on todettu olevan myös suuri merkitys sydänpotilaan omahoidon ja kuntoutumisen tukena.

Miten sydänsairaus on vaikuttanut Sinun arkeesi ja mitkä keinot ovat auttaneet Sinua eteenpäin?

Kerro ja jaa omat vinkkisi yhteiseen keskusteluun, johon osallistuvat myös Sydänliiton koulutetut verkkotukihenkilöt. Mietitään yhdessä keinoja, miten voimme iloita jokaisesta päivästä sydänsairaudesta huolimatta 🌻🙂🌻

Kaikki vinkit ovat tervetulleita 🙂👍

Käyttäjä kirjoittanut 06.06.2018 klo 20:45

Nyt tiedoksi, että Sydänchatit jatkuu 14.8. ja 28.8. Tällä samalla tukinet sivustolla. Syksymmällä selviää, koska sivusto uudistuu. Vettä tuli tänään kivasti taivaalta. Maanviljelijät helpottuivat ainakin hetkeksi täälläpäin. Voi olla, että saadaan ens talvena leipää, minkä päälle levittää Benecoolia!! Kivaa ja helepompaa kesää!🙂🌻🌻🙂🌻

Käyttäjä matson2 kirjoittanut 29.06.2018 klo 09:09

No nyt elämä muuttui kertaheitolla! Saimme vaimon kauan kaipaaman uuden perheenjäsenen. Pienen koiranpennun. Lapsiperheaika alkoi uudelleen, mutta on se ihana paketti ja niin vaativa. Ajatukset ovat vain siinä paketissa. Koko elämä pyörii nyt sitten monta kuukautta sen karvapaketin ehdoilla!! No nythän on siihenkin taas aikaa ja tahtoa. Karvapaketti on nyt 9 viikkoa vanha. Kun se tuli meille se oli 7 viikkoa, joten vauva-aikaa riittää vielä pitkään. Elämänmuutos oli kyllä totaalinen, mutta täytyy sanoa että ei ainakaan huonompaan suuntaan. Mökillä pitää olla tyarkkana. Nytkin viikon sisällä siellä luikerteli kaksi kyykäärmettä. Jos se pääsee pamauttamaan Miloa kuonoon on henki löysällä. Mieli on taivaissa ja jalat maassa!☺️❤️☺️❤️☺️🌻🙂🌻

Käyttäjä Mollyan kirjoittanut 30.06.2018 klo 08:54

Onnea uuden perheenjäsenen johdosta. Vannoutuneena eläinystävänä tiedän tunteen,miten hellyttävä ja suloinen tuollainen karvapallo voi olla. Monet vaarat vaanivat pientä ja skarppina saa olla koko ajan. Meilläkin on täällä mökillä nyt yhteensä neljä koiraa,joista vain yksi on oma. Pieni collie-pentu on joukossa mukana ja seurailee isompien puuhia ja ottaa oppia. Kyllä meillä ihmisillä on ohjelmaa,kun seurataan noita nelijalkaisia ja niiden edesottamuksia.
Parasta lomaa ikinä.

Käyttäjä kirjoittanut 16.07.2018 klo 10:29

Perse näitä helteitä.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 20.07.2018 klo 17:53

Sanos muuta. Kärpäset tunkee sisään ovista ja ikkunoista kun on pakko pitää niitä päivät yöt auki.

Käyttäjä matson2 kirjoittanut 02.08.2018 klo 20:47

Hellettä piisaa ja on jo elokuu! No nyt se sitte totuuden lykkäs tuo lekuri. Joopa se on sitte herra Parkinssoni tuos mukana lopun elämää. Ottaa vähän tai aikalailla nuppihin nyt, mutta ei se kysyny minulta mielipidettä saako siihen tulla. Pitääskähän tuo parisuhde nyt sitte rekisteröidä? No ei vielä aloitettu edes lääkitystä, en oikein ollut siihenpäin kallellani. Ei se nyt vielä elämää haittaa niin paljon. Antaas kattoo sitte myohemmin. Lääke kuulemma kyllä olis heti lopettanut tuon käden liikehtimisen, mutta sillä on kummallisia haittavaikutuksia. Joillekin saattaa tulla pelihimo, tai seksiaddikti. Kummallista. no tuo toinen vois olla mukavakin, heh, heh

Käyttäjä kirjoittanut 10.08.2018 klo 14:15

Mie syön yhtä lääkettä mikä saa käden vapisemaan ja toista lääkettä mikä saa vapinan pois. Jotenkin nuo kai sitten yhdessä ovat tärkeitä lääkkeitä.

Onneksi tämä elämäni kauhein kesä on kohta ohi. Lämmintä on reilusti alle 20 astetta ja yöllä alle 10. Kohta varmaan on jo yöpakkasta ja silloin mie kiipeän tunturin päälle ja riisun itseni alasti ja nautin elämästä.

Käyttäjä Kata_K (Työntekijä) (MIELI Kriisikeskus Helsinki) kirjoittanut 14.08.2018 klo 08:35

Hei ja muistutus kaikille:

Tänään tiistasina 14.8. klo 18 ne sitten jatkuvat eli vuorossa on syyskauden ensimmäinen Sydän Chat! Arkielämän kysymysten äärellä ollaan jälleen ja keskustelua käydään koulutettujen tukihenkolöiden johdolla.

Tervetuloa mukaan vaihtamaan ajatuksia ja kuulumisia! 🙂🌻

Käyttäjä matson2 kirjoittanut 17.08.2018 klo 13:02

Hei maanvaiva, mikä se lääke sulla on siihen vapinan poistoon. Minulla se olisi ollut Levodopa, mutta en ottanut sitä vielä, koska sillä on hankalia harvinaisia sivuvaikutuksia. Minä kun olen havainnut usein olevani siinä harvinaisessa hankalassa ryhmässä noissa lääkkeissä jostain syystä.
Tuo tunturinlakinäky on mahtava, senhän näkee oikein sielunsa silmin, kun tuntureiden haltijatar katselee maisemiansa!

Käyttäjä kirjoittanut 21.08.2018 klo 11:39

Periaatteessa en kyllä ala mainitsemaan kaikkien lääkkeitten nimiä. Yhden lääkkeen sivuvaikutus on käden vapina ja se sitten poistettiin toisella lääkkeellä.

Kesä on ohi, yöllä oli hallaa ja nytkin on vain 7 astetta.

Käyttäjä Kata_K (Työntekijä) (MIELI Kriisikeskus Helsinki) kirjoittanut 27.08.2018 klo 11:19

Muistutus!

Huomenna tiistaina 28.8. klo 18-19.30 on taas Sydän Chat ja arkielämän kysymysten äärellä ollaan jälleen.

Tervetuloa mukaan vaihtamaan ajatuksia ja kuulumisia vertaisten kanssa!
🙂👍

Käyttäjä matson2 kirjoittanut 08.09.2018 klo 11:27

No, nyt on sitte syksy tullu. Helepottaa noitten helteidenkin kans. Elämä alakaa olla jonkinmoista normaalia, toisella puolella herra Parkinsoni ja toisella puolella koiranpentu, kun käydään lenkillä päivittäin. Tuntuu tuo lenkkeily auttavan elämänmenoon kummasti. Flikkakin tuli viikonlopuksi käymähän, tuntuu että aurinkokin paistaa leppoosammin. On ne kummia asioita, miten ne vaikuttaa elämänlaatuun tuollaaset hyvänolon tunteisiin vaikuttavat asiat. Käytihin justiin koiruuden kans eka kertaa tutustumaan kylillä elämänmenoon. Olihan se hurtalle kokemus aivot saivat käsiteltävää. Nyt se nukkuu tuos mun jaloos. Varmaan on meillä molemmilla yhtä hyvä ja luottavainen olotila. Ollahan kaharen me miehet, kun naiset on kampaajalla. Mikäs täs on olles!!
🙂🌻🙂🌻🙂👍🙂👍☺️❤️

Käyttäjä Kata_K (Työntekijä) (MIELI Kriisikeskus Helsinki) kirjoittanut 11.09.2018 klo 09:50

Muistutus!

Tänään tiistaina 11.9. klo 18-19.30 Tukinetissä on taas Sydänliiton järjestämä Sydän Chat, jossa ollaan jälleen arkielämän kysymysten äärellä.

Tervetuloa mukaan vaihtamaan ajatuksia ja kuulumisia vertaisten kanssa!
🙂👍

Käyttäjä matson2 kirjoittanut 04.10.2018 klo 17:27

Heissuli pitkästä aikaa! Oli taas yllätysaamu. Hyvä sellainen. Koiruudelle oli jo tilattu elänlääkärikäynti huomenaamuksi, kun yks kulmahammas, maito sellainen ei suostunut ollenkaan lähtemään. Olis pitäny nukuttaa ja ottaa kaivamalla pois. En yhtään tykänny ajatuksesta. No aamulla ihmettelin, mitä se oikein pureksii ja katsoin sen suuhun, siellähän oli irrallaan se kulmahammas ja sitä se yritti pureskella. Tuntui muuten tosi hyvältä, kun sai soittaa lekurille ettemme tulekaan huomenna. Oli se jännä tunne kun se tuntui koko kropas kuinka signaalit virtas hermoradois. Mä oon saanu vissii tarpeekseni noista nukutuksista, kun tytärtäni aikoinaan lapsena nukuteltiin niin paljon ja hän kärsi hirveitä krapuloita niista aineista. Ne krapulat kesti aina kaks vuorokautta. Se tuntui nyt sitte tuollalailla. Kyllä koiruus sai pitkät halaukset. Kummasti se vaikuttaa kovasti tuohon Parkinsoniinkin ja sydämeenkin, kun sen kans touhuaa ja käy päivittäin kävelylenkillä. Helepottaa. Oppii helposti kaikenmoisia temppuja, tarpeellisia ja varmaan tarpeettomiakin. Mutta sitä on kiva opettaa, kun se on niin oppivainen ja halukas oppimaan. Ei olis uskonut mitä kaikkea se on tuonut tullessaan, kun se otettiin tuhon uudeksi "lapseksi". nyt se jo alkaa rauhoittumaan lapsuusriehumisestakin. Onhan se jo kohta 6 kk. Iso mies jo.

Käyttäjä kirjoittanut 12.10.2018 klo 13:20

Mullekin tuli, siis tuli vaan pitovaikeuksien vuoksi, kääpiösnautseri. Se on 8kk vanha ja juntti. Mie aattelin, että teen siitä sisäkoiran ja itselleni kaverin, kun kaikki muut koirat ovat ulkona ja lähinnä niitä kiinnostaa metsästys tai porojen hoito. En tiedä mikä tämä snautseri kuvittelee olevansa, ei ainakaan viihy sisällä.

Sitä tulin kysyyn sulta Matson ja kaikilta muiltakin sydänsairailta, että syöttekö te ubikinoni- lisäravinnetta? Kun mulla eelleen jaloissa on ihottumaa ja sellaisia sähköiskuja, että elämäni on kaikin puolin perseestä tällä hetkellä. Niin ehotti apteekissa, että alkasin syömää ubikinoni. Käski kuitenkin puhua ensin lääkärille, en taida jaksaa. Aika kallis näyttää olevan mutta taidan sitä tilata.