Hei aavameri ja muut,
Minulla on myös keskivaikea masennus, ja olen tällä hetkellä työttömänä. Nyt olen toista kertaa masentunut, joskus n. 15 vuotta sitten oli lievä masennus joka meni "ohi" Vuorotteluvapaan avulla. Olen ollut aina töissä, mutta nyt kaksi vuotta putkeen työttömänä.
Uskon, että minulla tämän toisen masennukseni laukaisivat toistuvat pettymykset ja epäonnistumisen tunne, kun hain työpaikkoja ihan hirveällä apinanraivolla, pääsin haastatteluun, minut valittiin ja sitten kun varsinaisen työnteon olisi pitänyt alkaa niin tuli kaikenlaista vaikeutta ja hankaluutta siihen. Tämä sama kuvio toistui kolme kertaa peräkkäin. Eka paikassa minulta vaadittiin neljän ihmisen työpanosta huonolla vanhanaikaisella järjestelmällä ja haastattelussa salattiin asioita, mm. minulle sanottiin että tulen kokeneemmalle henkilölle työpariksi ja hän perehdyttää minut. Tosiasiassa tämä kokeneempi henkilö oli jo sanonut itsensä irti, ja oli yhtäaikaa kanssani vain kolme päivää jonka jälkeen jäi sairauslomalle eikä tullut enää töihin. Jäin yksin ilman perehdytystä ja työmäärä oli aivan liian iso yhdelle ihmiselle vaikka minulla kokemusta alasta onkin vuosikausia. Tämä työsuhde loppui sitten koeajalla yhteisestä sopimuksesta, ja kuulin että minun paikalleni on palkattu neljä ihmistä sinne.
Toisessa paikassa oli narsistinen kiusaaja, joka yritti mollata minua ja muita pyörittäen sairaalla tavalla koko työyhteisöä. Lisäksi tuossa paikassa työtilat kelvottomat, vetoinen työpiste josta sain olkavarteen hermojuuritulehduksen. Sanoin itseni irti koska tuolle vedolle ei aiottu tehdä mitään vaikka siitä useita kertoja sanoin. Työnteko tuolla oli myös tehty miltei mahdottomaksi, en saanut minulle kuuluvia sähköposteja ym. soopaa.
Kolmas paikka oli epätoivoista myyntityötä, jossa asiakaskunta joille piti yrittää myydä oli esim. yrittäjiä jotka jääneet jo 10 vuotta sitten eläkkeelle. Kuitenkin olisi pitänyt saada kauppaa heille!! Ja kun en saanut, minulle karjuttiin että syy on ihan ja vain pelkästään minussa. Tuohon paikkaan hain, että pääsisin pois sieltä vetoisesta sairaasta työyhteisöstä. Mutta sairasta oli tuokin, yritin parhaani siellä, tein enemmän kuin mitä oli vaatimus yhteydenottoja, ja kun vetosin siihen että eiväthän nuo muutkaan saa kauppaa nin paljon kuin oli vaatimus, minulle huudettiin että ihan sama mitä muut tekee, kyse on sinusta! Kuitenkin olin saanut käsityksen että olisi tiimityötä. No, eihän siellä voinut olla ja taas tuli koeaikapurku 😭
Minulla on mennyt usko noihin työpaikkoihin, olen kuitenkin mielestäni ihan hyvä ja sitoutunut työntekijä, koska minulla on yli 25 vuoden kokemus ja pitkä työsuhde edellisessä normaalissa työpaikassa, jossa sain muutaman kerrran palkankorotuksenkin.
Nyt pelkään sitä, että jos haen ja taas tulee samanlainen pa..akeikka vastaan, en jaksa niitä enää ☹️ Työttömänä tunnen kuitenkin itseni huonoksi ja jotenkin vajavaiseksi. Perusoletus joka paikassa on, että ihminen on jossain töissä. Kohta putoan peruspäivärahalle ja se ei paljon naurata se.
Kamalan pitkä sepustus tästä tuli, mutta tässä on mielestäni syy miksi minulle tuli tämä masennus nyt pahempana toisen kerran. Eka masennus tuli uupumuksesta, kun siellä normaalissa työpaikassa opiskelin samalla kun tein pitkää työpäivää. Normaalina pidän sitä paikkaa, koska siellä olivat prosessit kunnossa ja siellä pystyi olemaan. Sieltä joutui lähtemään sitten iso porukka kerralla, eli ei ollut mitään omaa syytä kun oli yt:t.
Kiitos jos joku jaksoi tämän höpinän lukea.