”Martta” masennus ja huumori

"Martta" masennus ja huumori

Käyttäjä zimba2 aloittanut aikaan 03.05.2012 klo 12:25 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä zimba2 kirjoittanut 03.05.2012 klo 12:25

Hei. Minä olen löytänyt huumorista hyvän lyöntiaseen ”Martta” masennusta (tästä lähin vaan Martta) vastaan. Tiedän, silloin kun ei jaksa nousta sängystä ylös, on siinä huumori aika kaukana. Itse olen kehittänyt ajatuksia kuukausien kuluessa siihen että kun pääsen edes istumaan niin voin jo ilkkua Martalle, etpäs pystynytkään pitämään minua vaakatasossa. (hmm, tulipa mieleeni ”tuhmia” ajatuksia) Ihan pienistä palasista liikkeelle. Minulle huumori on parasta kun voin nauraa itselleni ja rökittää Marttaa. yhdistettynä tarinoiden kirjoittamiseen mikä minulla on vielä hyvin hakusessa niin a vot, hyvä tulee. Martta tuossa kuiskuttelee että lopeta ja ajattele synkkiä ajatuksia, niinpä nyt on tirsojen paikka siitä Martta vähiten tällä hrtkellä pitää. Palaillaan ja hyvää kevättä kaikille. tv: Zimba2

Käyttäjä Jaksaako? kirjoittanut 21.05.2012 klo 10:10

Mainiota, että näille mun hämärissä nurkissa lymyäville, yllätyshyökkäyksiä tekeville penteleille on nimet!

Tosin, usea on yhä nimeä vailla.

Omat Masani ja Ylermini ovat muutaman kerran ottaneet niin kovasti yhteen, että olen loukkaantunut siinä taistossa tosi pahasti. Ne ovat treenanneet vuosia ja huippukunnossa.

Käyttäjä zimba2 kirjoittanut 21.05.2012 klo 13:53

No näitä penteleitä kyllä riittää. Nyt kun martta on poissa olen muut penteleet yhtä lukuunottamatta saanut pihalle. Martan pikkusisko maikki. Maikki unohtuu täysin kun isosisko on läsnä.
Toissa päivänä muistin, missä maikki? Siellä se seisoi huoneen nurkassa, ihan samassa asennossa mihin olin sen talvella jättänyt. Jälleen näkemisen riemu ei mitenkään iso ollut sillä maikin ensimmäinen kommentti oli: Mikä nuhjusta nyt vaivaa kun muistit minut?
Kerrottakoon maikista sen verran että on hyvin apaattinen, puhumaton ja liikkumaton. Tuo lause oli pisin mitä olen koskaan maikin suusta kuullut. Taitaapi tuo asia sisältökin ainaski vähän pitää paikkansa. Maikin täytyy liikkua silloin kun minä nukun tai en ole paikalla sillä ei se mitenkään nuhruisen näköinen ollut.
Ei varsinaista haittaa vielä vaan ärsyttää kun jokin katselee eikä puhu auta yhtään. Ihan nätti vaan jotenkin tuntuu ettei sovi ylermin kanssa yhteen. Rakkauden polut on kyllä kiemuraiset. No mutta, nyt minä menen vaarallisille vesille😐 ei muutako😴 tv: Zimba2

Käyttäjä Desper kirjoittanut 22.05.2012 klo 10:34

Maikki on tutun tuntuinen tyyppi, tunsin sen hengenheimolaisen. Ei ole viime aikoina pyörinyt nurkissa. Onhan noita, esimerkiksi Kärttyli, todella ärsyttävä tyyppi. Ei sekään käy Ylermille, sillä se ei tule kenenkään kanssa toimeen.
Onko teidän kulmilla näkynyt yhtään positiivisempaa porukkaa?

Käyttäjä zimba2 kirjoittanut 22.05.2012 klo 16:59

🙂 Ihmeen vähän porukkaa liikkeellä. Martta vissiin vei pahimmat pukarit mennessään lomalle ja minä vaan olen naatiskellut olostani. En tiiä vaan jotenki tuntuu et martta tartee tällä hetkellä enempi terapeuttia kuin minä. Tulipa tosi hyvä ajatus mieleen. Kesälomat rupeaa pyörimään niin terapeuttia on todella vaikea saada. JES😋

Käyttäjä Jaksaako? kirjoittanut 23.05.2012 klo 09:14

Meikäläisen seuduilla ei ainakaan. Tuntuu, että muut ihmiset ovat omineet kaikki positiiviset tyypit itselleen.

Käyttäjä Desper kirjoittanut 23.05.2012 klo 11:02

Täällä poikkesi pikipäin muuan Into. Moneen vuoteen ei ole nähty, mutta tunnistin vielä. Toivottavasti poikkeaa toistekin.

Käyttäjä zimba2 kirjoittanut 24.05.2012 klo 13:07

Into. Onko se se kaveri joka innostaa tekemään ja kokeilemaan asioita? Hyvin harvoin sanoo mitään hankalaa. Häipyy yleensä kun martta saapuu. Minä kun olen perusluonteeltani "vähän" laiska niin vedän joskus peitot korviin kun näen että into saapuu mutta "vain" joskus. Tosi mukava kaveri kun vaan itse on kuosissa. 🙂 😴

Käyttäjä Desper kirjoittanut 24.05.2012 klo 13:34

Just se! Mukava tyyppi tosiaan. Se kyllä kiskoo peitot korvilta. Ei se Masastakaan tykkää. Ne on luonteeltaan jotenkin toistensa vastakohdat, eivät oikein sovi samaan paikkaan samaan aikaan. Sitähän kyllä sanotaan, että vastakohdat täydentää toisiaan - ehkä tää on sitten poikkeus.

Käyttäjä IisaMari kirjoittanut 25.05.2012 klo 08:53

Muistatteko sen minun toisen päänsisäisen olentoni - sen, joka on joskus liiankin positiivinen ja naiivi?

En pidä siitä. Se aina saa minut uskomaan kaikkeen hyvään ja sitten taas petyn. En luota siihen.

Nykyään se pitää minut joka ilta valveilla ja täyttää mieleni unelmilla ihmisestä, jolla on jo joku toinen. Ihan kuin se haluaisi kiusata minua. Miten se voi olla niin julma?

Käyttäjä Jaksaako? kirjoittanut 25.05.2012 klo 12:55

Joo, osa näistä tyypeistä on melkoisia sadisteja: kiusatulle ei armoa anneta! Ovat koko ajan vaatimassa huomiota. Eivät ollenkaan huomioi hyviä tyyppejä, kuten Intoa, vaan ovat täynnä itseään.

Niin kovin mielelläni lukitsisin koko pahan sakin johonkin pimeään kellariin ja kadottaisin avaimen.

Taisteluväsymys iskee turhan usein, kun hyvien puolella on niin kovin vähän sakkia.🤕 🤕

Käyttäjä zimba2 kirjoittanut 25.05.2012 klo 15:39

☺️. Totta turisetta, valitettavasti. Elämä on yhtä suurta vuoristorataa. Olen itse saanut asioista ja/tai ihmisistä ensin hyvän kuvan. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa et pieleen meni. Ja taas lasketellaan persmäkiä alas päin. Onneksi on poikkeuksia.
Sallinette tähän vähän piristystä. Kun luin Iisamarin ja jaksaako? tekstejä niin kuulosti niin tutulta et meinasin tipahtaa tuolilta. Onneksi näin ei käynyt sillä takamus on tarpeeksi hellä muutenkin ja syy tähän on seuraava: Talkkari pyysi alkuviikosta mukaan paloharjoitukseen jossa näyttelin liikuntakyvytöntä vanhusta. En tiedä miten vanhuksen rooli meni vaan liikuntakyvytöntä näyttelin loistavasti. Hoitajat kantoi minut ulos kahdesti. (niin hyvin näyttelin ettei yksi kerta riitänyt). Ai jestas niitä kynnyksiä. No, onneksi suuni pysyi kiinni🙂.
Tuohon alkuun vielä. Ei unelmointia kannata lopettaa. Pitää vaan olla kohtuullinen. (Älkää hyvät ihmiset kysykö miten se onnistuu). Pari vuotta ja viisikymppiä täynnä. Silti on kevättä rinnassa. Kohde vaan on hukassa.😉

Non niin😴

Käyttäjä Desper kirjoittanut 26.05.2012 klo 10:57

IisaMari kirjoitti 25.5.2012 8:53
Muistatteko sen minun toisen päänsisäisen olentoni - sen, joka on joskus liiankin positiivinen ja naiivi?
En pidä siitä. Se aina saa minut uskomaan kaikkeen hyvään ja sitten taas petyn. En luota siihen.
Nykyään se pitää minut joka ilta valveilla ja täyttää mieleni unelmilla ihmisestä, jolla on jo joku toinen. Ihan kuin se haluaisi kiusata minua. Miten se voi olla niin julma?

Puolustelisin vähän tuota Unelmaa. Hyvää hän vain tarkoittaa. Ei hän halua, että kärsit, vaan haluaa osoittaa sinulle kaikkea kaunista, mitä maailmassa on - vaikkei kaikkea ihanaa voi saavuttaakaan. Onko se Masa, joka pilaa jutun höpisemällä, että vika on sinussa? Jos niin on, älä usko Masaa!

Käyttäjä Jaksaako? kirjoittanut 26.05.2012 klo 13:10

KADONNUT: ILONA

Kuka on kaapannut Ilonan ja ominut itselleen? Hyi, hyi. Ilona on tarkoitettu jaettavaksi.

Tuntomerkit: hymy, katsekontakti, ystävällinen sana, auttaminen ja kuunteleminen.

Ilona ei viihdy yksin, vaikka jonkun aikaa pärjääkin. Muuten siitä tulee Tuuli ja se katoaa kokonaan.

Palauttajalle palkkio.

Käyttäjä zimba2 kirjoittanut 26.05.2012 klo 20:55

🙂 Sorry, laitetaan pikapostina. pitäisi jo olla siellä.

Käyttäjä Desper kirjoittanut 01.06.2012 klo 04:43

Jaksaako? kirjoitti 26.5.2012 13:10

KADONNUT: ILONA
Kuka on kaapannut Ilonan ja ominut itselleen? Hyi, hyi. Ilona on tarkoitettu jaettavaksi.
Tuntomerkit: hymy, katsekontakti, ystävällinen sana, auttaminen ja kuunteleminen.
Ilona ei viihdy yksin, vaikka jonkun aikaa pärjääkin. Muuten siitä tulee Tuuli ja se katoaa kokonaan.
Palauttajalle palkkio.

Mites sinä jonkun tyypin jaat? Onko kysymys ns. ilotytöstä?

Ilosta puheenollen: ei se ole ainetta, jota on määräseltään ja joka on sinulta pois, jos sitä on jollakulla toisella.