Hei. Minä olen löytänyt huumorista hyvän lyöntiaseen ”Martta” masennusta (tästä lähin vaan Martta) vastaan. Tiedän, silloin kun ei jaksa nousta sängystä ylös, on siinä huumori aika kaukana. Itse olen kehittänyt ajatuksia kuukausien kuluessa siihen että kun pääsen edes istumaan niin voin jo ilkkua Martalle, etpäs pystynytkään pitämään minua vaakatasossa. (hmm, tulipa mieleeni ”tuhmia” ajatuksia) Ihan pienistä palasista liikkeelle. Minulle huumori on parasta kun voin nauraa itselleni ja rökittää Marttaa. yhdistettynä tarinoiden kirjoittamiseen mikä minulla on vielä hyvin hakusessa niin a vot, hyvä tulee. Martta tuossa kuiskuttelee että lopeta ja ajattele synkkiä ajatuksia, niinpä nyt on tirsojen paikka siitä Martta vähiten tällä hrtkellä pitää. Palaillaan ja hyvää kevättä kaikille. tv: Zimba2