Hei Sakira. Onko tämä Kohti-ryhmä mielenterveyspalvelujen uusi toimintaryhmä. En ole koskaan ennen kuullut puhuttavan ja varmaan avohoitoakin kehitetään koko ajan. Hyvä niin,että tulee uusia toimintatapoja,kun sairaslapaikat minimissä. Ei se työpaikalla käynti varmaan mukavalta tuntunut. Joutuu vähän aina selittelemään,vaikka ei oikeasti tarvitsisi. Joku tuntuma olisi työpaikkaan pidettävä,jos sinne palaa.
Täällä meidän kulmilla on täysi talvi lumipeitteen,vaikka sulaahan se vielä. En ole saanut autooni vielä talvirenkaitakaan. Ovat rengasliikkeessä varastossa. Sinne on niin suuret jonot tällä hetkellä. En tosin ole mihinkään menossakaan. Tulo lämpimästä aiheutti flunssan,jota vaihteeksi tässä poden.

Nyt sun pitää olla taarkkana sen flunssan kanssa ette saa uudelleen keuhkokuumetta. Mulla on äidin autto lainassa ja siinä onneksi on talvirenkaat. Mulla on monta menoa kaupunkiin ensi viikolla. Ainakin kolmena päivänä. En tykkää yhtään ajaa liukkaalla vaikka ois minkänlaiset nastat alla.

Joo se KOHTI-ryhmä on avopuolen tukitoimia. Joku poli sekin on mistä tulevat. Siitä tehtiin ihan kirjallinen sopimus että käyvät täällä mun kotona 10 kertaa. Sitten pidetään joku palaveri siitä miten on alkanut sujumaaan ja mun sairaanhoitaja tulee siihen mukaan. Mun on nyt vaikea ottaa tätä apua vastaan vaikka se on kipeästi sitä mitä tarvitsen. Apua toimintakyvyn parantamiseksi. Mun aloittekyky on melkein nollassa. No koira saa kyllä pitkiä lenkkejä että se on kyllä nyt paremmin.

Heippa! Kyllä minä yritän tosissani parannella itseäni. Kovin on fyysinen kunto romahtanut ja vastustuskyky heikkoa. Siellä etelän lämmössä uskoin jo toipuvani. Flunssaahan tämä vain on,sitä yritän itselleni vakuutella.
Onneksi mies on ottanut kotihommat hoitaakseen. Huomenna pitäisi kyllä koiran kanssa jo vähän lenkkeillä. Onneksi piha-alue on aidattu ja voi yksinäänkin jaloitella,jos koirapuistossa ei kovin pitkään jaksa olla. Eläimet ovat ihania kumppaneita,mutta vastivat tietyt omat rutiinit olipa itsellä mikä tilanne tahansa. Hyvä,että olet jaksanut lenkkeillä omasi kanssa. Kyllä ohjelmaa päiviin saa olla,mutta ei liikaa. Viihdyn itse kirjojen parissa ja telkkuakin olen nyt enemmän katsellut. Kyllä tämä pimeä aika on aikamoisen rankkaa. Onneksi joulu keskeyttää ja sitten voi taas jo odotella kevättä.

Mollyan toivottavasti oot nyt lepäillyt ja toipumaan päin. Varmaan se kävely koiran kanssa houkuttaa kun siitä saa ittselle niin hyvän mielen. Mä tällä hetkellä koen että pitkät lenkit koiran kanssa ovat mulle parasta teraapiaa. Niin paljon parempi olo on lenkin jälkeen. Lähteminen vaan on välillä vaikeaa.

Joo ei kyllä saisi samalle päivälle tunkea monta jutttua. Eilenkin romahdin illalla kun päivä oli niin täynnä ohjelmaa. Ensin KOHTI_ryhmä, sitten kuntosali ja vielä päälle vesijuoksu. Vois kuvitella että tulis hyvä olo mutta olin niin pokki että ahdistus ja masennus iskivät kunnolla. Ja kun vieläkin nukun aika lyhkäisiä öitä niin väsymys tulee helposti.

Tää pimeä aika on kyllä rankkaa. Nyt kyllä paistaa aurinko ja oon ihan just lähdössä ulos. Pitää vaan ensin soittaa diabeteshoitajalle. Oli laittaanut mulle lähetteen sokerirasitus kokeeseen enkä koe sitä nyt tarpeellisena kin mun sokeri arvot ovat ihan normalisoituneet painon tippumisen myötä.

Aurinkoista päivää kaikille!

Kyllä minä vieläkin olen ihan tukossa,kuumetta vain alle 38. Kävin koiran kanssa vain katulenkin. Sen kanssa on hyvä liikkua,kun ei vedä eikä tempoile. Mies on hyvin sen kouluttanut. Pihalla se joskus voi haukahtaa,kun näkee jotakin sille outoa. Maalla vahtii ihan kunnolla ja ilmoittaa,jos järvellä veneillään liian lähellä omaa rantaa.
Pitäisi vielä kauppaan lähteä,tuohon lähelle 200 m päähän. Ei oikein mitään tee mieli,lähdevettä kyllä ostan. Olen maalla tottunut lähdevettä juomaan ja ostan sitä pullotettunakin. Kovin on niukat ostokset minulla. Ei tule heräteostoksiakaan tehtyä. Toivon,että vointisi alkaa jo kohentua ja pääset normaaliin olotilaan. Tämä syksybon kaikille rankkaa aikaa,pimeys ja päivien koleus. Mutta joulua kohden mennään ja sitten alkaakin jo kevään odotus. Voimia!

Mollyan kuulostaa huolestuttavalta toi kuumeilu. Oothan yhteydessä lääkäriin jos ei ala pian helpottamaan. Lenkkeily ei kyllä nyt oo hyvä juttu vaikka koira ois rauhallinen. Mä niin toivoisin että parantuisit. Niin ja ei pelkällä lähdevedellä kyllä pitkälle potkita. Sun on vaan pakotettava itsesi syömään.

Multa on kyllä ruokahaluttomuus melkein kokonaan kadonnut. Eilen ei oikein maistunut mikään ja mulla ei oikein oo ttäällä kotona sellaista mitä tekis mieli niin syödäkkään. Hyvä että pitää pinnata rahaa niin ei voi ostaa mitään herkkuja ja kaiken täytyy kestää kauan.

Tänään käyn apteekista hakemassa viikon lääkket. Sitä ei saa unohtaa. Sitten joudun ajamaan tossa loska mössössä kaupunkiin kun mulla on aika työterveyslääkärille. Jos se kirjoittais mulle joulukuusta A-todistuksen työnantajaa varten. B-lausunto kyllä on tehty.

Nyt vaan suihkuun. Lenkin oon jo tehnyt.

Hei Sakira. Tänään koirani lähti pitkälle lenkille naapurin ja hänen koiransa kanssa. Viipyvät ehkä 3 tuntia. Kyllä minä lääkäriin menen,jollei tauti helpota tämän viikon aikana. Ruoka ei minulle maistu,mutta sehän ei ole mikään uutinen. Perjantaina olen menossa Halloween-illalliselle paikalliseen ravintolaan. On ikäänkuin perinne ollut,vaikka enhän minä siitä nauti. Paljon rajoittaa tämä syömisongelma elämää.
Toivon kovasti,että saat käytännön asiat kuntoon. Onhan niissä sairaana hoitamista. Kyllä kannattaa panostaa tarpeeksi pitkään sairaslomaan,ettei tule takapakkia.
Kaunis aurinkoinen päivä,sitä kissan kanssa ihailemme täältä ikkunasta katsellen.

Mollyan onpa ihanaa kun koirallasi on ulkoiluttaja. Mulla on tänään ollut erityisen huono päivä ja valitettavasti se näkyi myös niin että päivän toinen lenkki jäi noin 10 minuutin pituiseksi. En vaan kyennyt kävelemään. Koira sai kyllä tarpeensa tehtyä ja aamulla oltiin kunnon lenkillä, silloinkin kyllä väkisin.

Oon ollut tänään todella ahdistunut ja surullinen. Ja kaikenkukkuraksi unohdin aamulla ottaa lääkkeet. Huomasin sen vasta kun olin jo kaupungilla liian kaukana lähteäkseni hakemaaan niitä. Sitt oli vaan mentävä hoitajalle, ryhmään ja nähtävä kaveria suunnitelman mukaan. Mutta tunsin miten aamulääkkeet puuttuivat. Ja ahdistus vaan kasvoi kokoajan eikä mikään auttanut.

Iltakin on ollut kamala. Mitään ahdistuksen lääkkeettömä hoitojuttuja en oo jaksanut kokeilla. Otin vaan oxaminin, vähän niinkuin luovutin. Nyt tuntuu ettei voi mennä nukkumaankaan. Mutta kait sitä pitää yrittää. Ja jos en kohta mene nukkumaan niin alan syömään varmaan hillittömästti. Muutenkin oon tänään jo syönyt ihan liikaa ja kovin hiilihydraattipitoista ruokaa.

Mietin mitä tänään tekisin. Nousin ylös niin aikaisin että päivästä tulee väkisinkin pitkä. Eilen sain imuroitua ja lattiat pestyä. Nyt vois sitten rätillä hinkata kakki tasot ja pinnat. Joo mutta ensin pitää päästä kunnon lenkille. Eilen vähän hutiloin lenkkejen kanssa. No kävelin mä sen 7 kilsaa yhteensä mutta tuntuu etten tarpeeksi.

Ruokaa tänään ei tarvii tehdä kun ei oo ketään sitä syömässä. Ittelleni mulla on valmiina porkkana-bataatti sosekeittoa. Täytyy sitten vaan paistaa toi jauheliha pakastimeen odottamaaan sitä kun on taas syöjiä.

Mun äiti ja hänen avopuoliso tulevat tänään iltapäivällä kahville. Se vähän katkaisee tätä pitkää päivää. Mutta odotan jo nyt että tulis ilta ja pääsis nukkumaan. Nyt ei vaan nukuta enää yhtään.

Hei,pimeä ja synkkä päivä. Lähin naapurimme kuoli äskettäin. Sitä edelsi ambulanssin tulo,poliisit ja kaikki se hässäkkä,mikä seuraa kun kuolee kotona. Kovin toivon vaimon nyt jaksavan,kun hoiti niin pitkään miestään ja omistautui tälle monien vuosien ajan. Kyllä kuolema aina pysäyttää.
Halloween-illallinen sujui melko hyvin. Pystyin jopa kurpitsakeittoa syömään. Kauniisti oli ruoka asetettu esille ja se mulle merkkaa paljon.
Minulla tuntuu flunssa jo lähes parantuneen. Onneksi ei tarvinnut lääkäriin lähteä. Ollaan suunniteltu huomenna,että kävisimme mökillä katsomassa,että siellä kaikki o.k. Hyvä,että sulle tulee läheisiä kyläilemään. Kyllä se aina piristää. Minullakin piipahti yliopistokaveri yhtenä päivänä. Tuli mitään ilmoittamatta vain katsomaan olisinko kotona. Siinä sitten vain juteltiin aivan kuin ei olisi ollut vuosia välillä tapaamisessa. Näin pitäisi olla enemmän.

Kuoleman kohtaaminen on aina vaikeaa. Ja vaikkei ees itteään koskettaisi niin tuntuu surulliselta. Toivotaan tosiaan että vaimolla ois keinoja selviämiseen ja jaksamiseen.

Hyvä että llallinen sujui hyvin ja sait jotain syötyäkin vai miten kävi? Mä laitoin sittenkin ruokaa ja äiti ja hänen avopuolisonsa tulivat syömään. Se piristi mua vähäksi aikaa tosi paljon. Kiva kun sullakin on käynyt vieraita.

Tänään oon kävellyt yli kaksitoista kilsaa. Vähän liian pitkän lenkin valitsin. Koira on ihan raato ja mulla särkee selkää ja jalkoja. Mutta mentiin hitaasti kun ei ollut kiire mihinkään. Ja tosiaan tossa on koko päivän saldo. Ja ei kait toi terveelle koiralle liikaa oo. Jos se olis vapaana niin äkkiä juoksis sen kakstoista kilsaa. Sitä ei vaan voi laskea vapaaksi.

Hei Sakira? Päivä alkoi sateisena. Päätimmekin,että en nyt lähde mökille,vaan mies ja koira siellä käyvät ja ulkoilevat siellä sitten. En uskalla nyt riskeerata ettei tule uutta flunssaa,kun sää on näin huono.
Kyllä minä söin siellä Halloweenissa sitä kurpitsakeittoa. Oli oikein hyvää ja olisi kiva osata sitä itsekin tehdä. Muu anti jäi kyllä kokeilematta tälläkin kertaa.
Tänään on hyvä lukupäivä säänkin puolesta. Minulla onkin uusi kirja aloitettuna ja hyvällä omalla tunnolla voi käpertyä sohvaan lukemaan.
Hyvää päivän jatkoa sulle ja kaikille muillekin.

Sakira, kohta kadun tätäkin kommenttiani, mutta en pääse tuosta "koiran raadosta" millään eroon.

Näen mielessäni mustan koiran makaavan kuraisella tiellä ja emäntä maanittelee Mustia jatkamaan vielä vähän matkaa. Koira mulkaisee emäntää katseella, josta voi lukea "hullu nainen", nousee sitten hitaasti ja haluttomasti löntystämään perässä. 😀

Hyvä Mollyan että huolehdit toipumisesta. Käyttekö mökillä talvellakin. Ja kiva se sun juhlasi. Harmi että ruoka e sulle vieläkään maistu. Mulle on alkanut maistua turhan hyvinkin mutta nyt on painoa pudonnut 20kg ja yritän jollain konstilla pitää sen siinä. Sokeriarvot on normalisoituneet ja liikkuminen on kevyempää.

Koirasta vähäsen. Tämä musta raato makasi kotona mielipaikallaan onnellisena pitkästä lenkistä. Ei sitä matkalla juurikaan maanitellat tarvinnut kun sai pari vainua niin ois vauhtia piisannut. Mutta toki mun täytyy lyhentää sen lenkkejä kun alkaa olemaan ikää ja jos haluan maratoonailla niin tehdä sen yksikseni.

Tänään on tavattoman tylsä päivä. Mikään ei oikeen huvita ja masentaa. Aikaa ois tehdä jotain järkevää vaikka siivota kaappeja mutta aloitekyky on melkein nollassa. Jotain olen puuhastellut. Ehkä ois päiväkahvin aika.

Hei Sakira. Mökki on auki talvisin. Siellä on peruslämpö aina päällä ja sinne voi mennä koska hyvänsä. Pari huonetta yleensä suljetaan talveksi lämmityskulujenkin takia,mutta onhan sitä tilaa ihan riittämiin muutenkin. Ei sieltä malttaisi olla pois koko talvea. Kylältä mies auraa tien perille,ei tarvi siitä erikseen ilmoitella. Tämä järjestely on pelannut hyvin.
Kyllä ne koirat liikkumisesta tykkäävät ja ulkoilmasta. Aikaisemmin minä väsyn kuin koirani,vaikka sitä voi irti pitää ja tekee omia kierroksia välillä. Kyllä kai se yleisempää on,että koirat saavat liian vähän liikuntaa kuin liian paljon.
Kun ottaa koiran perheeseen ei saa kyllä olla täysi sohvaperuna. Ulos pitää lähteä säässä kuin säässä.
Kadun vähän,kun en lähtenyt sinne mökille tänään. Kissan kanssa täällä kaupungissa nökötämme. Sen myöhäisen lenkin sitten teen koiran kanssa,kunhan nyt ensin palaavat kotiin.