Hei. En ole enää sairaalassa, kävin vain tutkimuksessa ja vietin siellä päin. On todella hankalaa olla miettimättä koulussä käyntiä ja sen tärkeyttä, kun olen ikäisiäni niin jäljesssä. Olen vasta ensimmäisellä vuodella vaikka tänä vuonna olisi pitänyt valmistua, minulla on kait liian suuret odotukset itselleni.

Katson paljon sarjoja, ne vain alkavat pikku hiljaa loppumaan kesken. Unihäiriöni on pahentunut ja jouduin taas aloittamaan lääkityksen uneen mikä pahentaa masennustani, ketipinor 75mg siis...

Koitan puskea itseni tiistaina taas kouluun,olen tällä hetkellä työssäoppimassa.
Kun vedän ketipinoria en kykene edes hymyilemään vaikka olisin iloinen, mutta ilman sitä nukun vain pari tuntia...Huomenna on taas terapia tapaaminen, siellä koitetaan varmaan terapeutin kanssa keksiä mitä kannattaisi tehdä. Kun ei ole varaa oikeastaan aloittaa mitään uutta harrastusta, ja anomus kissan luvalliseen ottamiseen myös hylättiin....

Olen tällä hetkellä niin täysin ilman suuntaa, että itkettää päivittäin. Kesti 6 päivää saada vietyä 4 säkkiä roskia roskakatokseen.

Olen kovasti yrittänyt miettiä positiivisesti, mutta minun tapauksessani se on hankalaa, koska tulen loppuelämäni elämään syömishäiriönikin kanssa vaikka siitä olisin ns. parantunut, koska sairastin sitä niin kauan ja hartaasti. Minulle myös viime viikolla siis diagnosoitiin epävakaa tunnehäiriö....se oli aika iso pala purtavaksi kuulla se kaiken muun huonon keskellä.

Enköhän ajan kanssa vielä piristy, kunhan saan vaihdettua lääkityksen ja löydän taas asian elämästäni mistä innostua.

Voimia sinnekkin, ja koodaus kuulostaa siistiltä puuhalta, kehotan jatkamaan sen harrastelua, ehkä siitä syntyy jotain hyvää 🙂👍

Heii Nyhverö ,
Mukava kuulla sinusta.

Voi kauhistus, miten kauan olet tuota ketipinoria ottanut? Voitaisiinko se todellakin vaihtaa johonkin muuhun lääkkeeseen... ? Huolestuin kun aloin lukea siitä lääkkeestä, siis eihän se edes ole mikään unilääke vaan psykoosi ja skitsofrenia tai bipolar lääke, vaikka käytetäänkin muihin tarkoituksiin yleisesti (yleisesti, mutta kyseenalaisesti)... Siis ei saisi Suomessa alle 18v edes käyttää. Ja olet 19, mutta sais olla varmaan aika painavat perusteet käyttää 19-vuotiaalla unilääkkeenä... Se aiheuttaa etenkin nuorilla alle 24-v itsetuhoisia ajatuksia myös, ja kerroit, että sulla oli lisääntynyt itsetuhoiset ajatukset. Apua, siis voisitko puhua lääkärillesi vielä, että se lääkitys tarvis nyt todellakin vaihtaa. 😐 se miten kuvailet, että miten tuo lääke vaikuttaa sinuun, ei todella kuulosta kivalta.
Ois aika tärkeetä varmasti, ettei se lääkkeesi pahenna masennustasi, jos suunta on alaspäin ja vielä itsetuhoisia ajatuksia, niin ei hyvä.
Onko se siis määrätty sulle uneen vai masennukseen vai molempiin? Selkeästi ei masennukseen tunnu auttavan, jos pahentaa sitä.

Kiva kun kirjoitit. Toivon että voit pieniä lempeyden jyviä löytää ja viljellä itseäsi kohtaan. Voi hitsi, kun on hankala tilanne, kun joudut olemaan niin paljon yksin. Olisiko mitään paikkaa kodin ulkopuolella missä tuntisit itsesi turvalliseksi?
Hienoa, että koitat puskea koulua, JOS se tuntuu oikealta sinulle, ja helpottaa jos pääset kodin ulkopuolelle hetkeksi. Mutta ota iisisti, ja koita olla armollinen ja lempeä itsellesi.
Voi kun mulla olis jotain parempia neuvoja annettavana. Toivon todellakin että jaksat jatkaa eteenpäin pikkuhiljaa, itseäsi liikaa soimaamatta. En huolehtisi tässä vaiheessa mistään koulumenestyksestä tms. Tärkeintä että terveytesi nyt paranisi ja et ihan masentuisi sitä odotellessa.

Koita olla liikaa murehtimatta tulevaisuutta. Se on ihan selvä että lapsuutesi rankoista kokemuksista on jäänyt iso jälki siihen miten koet ja suhtaudut asioihin. Oli siitä sitten merkkinä se tai toinen diagnoosi ei muuta sinua henkilönä. Olet silti se sama ihminen kuin ennen diagnoosia.
Kaikkea hyvää sulle ja jaksamista.
☺️❤️

Mitä muuten opiskelet siellä työssäoppimisessa? Onko se kivaa?

Vieläkin hirvittää tuo Ketipinor, kun luin siitä kaikkia tarinoita, nuoret ihmiset ovat sen takia tehneet itsemurhan, ja muuta sellaista, on ilmeisesti hyvin yleistä että se pahentaa/aiheuttaa masennusta. ☹️ olosuhteisiin nähden olet niin vahva ja rohkea!
Lähetän sulle paljon voimia!
🌻🙂🌻

Nyhverö, tuli vielä mieleen,
Huomasin että Punaisella Ristillä on myös ystävätoimintaa.
Oletko katsonut jos paikkakunnallasi olisi jotain toimintaa?
https://www.punainenristi.fi/node/13002

Olisi hyvä jos saisit mahdollisimman paljon tukea tilanteeseesi, tuntuu todella kurjalta ajatella että joudut viikko toisensa jälkeen olemaan yksin kotonasi tuossa tilanteessasi. Se että sinulla on halu ja tahto parantua on todella iso asia, ja sinun tulisi saada siihen kaikki mahdollinen tuki !
Tsemppiä 🙂👍

Hei Annabelle. Olen siis tosiaan syönyt ketipinor lääkitystä hajanaisesti pari vuotta, se määrättiin minulle kun olin 16-vuotias. Ja kyllä sitä alaikäisillekkin määrätään, vaikkei kannattaisi....Unihäiriöni on ollut minulla pitkään ja se kyllä siihen auttaa, jos unihäiriöni on paha tai pahentunut niin yleensä nukun vain sen pari tuntia yöhön, jos ollenkaan. Skitsofreniaa ei olla diagnosoit, uneen sitä mulle vain määrättiin...

Ja olen viimeaikoina saattanut ottaa lääkettä jo päivällä turruttaakseni tunteita mitkä pelottavat...Lääkkeessä käytettävä kemikaali ketiapiini on yksi niistä kemikaaleista mitä käytettiin ennen lobotomiassa, joten käytännössä mitä pidempään lääkettä syön sitä enemmän muutun vihannekseksi.....

Koitan saada psykiatrille tapaamisen tälle viikolle koska todella haluan lääkityksen vaihtoon. Nukuin lääkkeen takia reilu 12 tuntia ja nukuin niin sikeästi etten tettiin herännyt...Terapeutti myös on vähän ymmällään että mitä tässä tilanteessa kannattaisi tehdä, kun ei ole kodin ulkopuolella oikeastaan mitään aktiviteetteja missä sosialisoimaan pääsisin.

Huomenna aion herätä töihin vaikka väkisin, ja huomenna on myös palaveri opettajan kanssa että jatkanko koulua vaikko en....toivon ettei minua poissaolojen takia ulos heitettäisi, vaikka niitä on kertynytkin liki 30....

Tilanne on tosiaan hankala, toivon etten repsahtaisi taas satuttamaan itseäni, kun pahoja arpia on jo entisestään ihan tarpeeksi. En oikein osaa purkaa tunteitani mitenkään, mieluummin en koske niihin lainkaan ja turrutan ne lääkityksellä. Pelottaa että jotain pahaa tapahtuu jos alan kokea niitä pelottavia tunteita mitkä on pullotettuna jossain pääkopassa....

Ahdistaa astua ulos ja ruokahalukin on kadonnut jonkin verran. Haluaisin uusia ystäviä muttei ole keinoa niitä hankkia eikä luottamus kehenkään riitä.....
Voimia sinnekkin, yritän ottaa asiat päivä kerrallaan mutta vahva paniikki valtaa mielen kun alan miettiä, että saatan joutua uudelle sairaslomalle kotiin homehtumaan...☹️

Uskon, että ketipinor on saattanut jopa aiheuttaa kaksisuuntaisuutta mielialassani, kun sitä niin nuorena aloin syömään, SSRI lääkkeiden lisäksi.

Ehkä minun kannattaisi vain mennä suljetulle laitokseen jos tilanne pahenee, mutta siellä mulle vasta neuroleptejä syötettäisiinkin. Tunnehäiriöön annetaan yleensä vain neuroleptisiä lääkkeitä tai SSRI lääkkeitä ja koen kummankin lääkevalmisteen vain pahentavan oloani tai muutavan minut ihmisenä sellaiseksi mikä en halua olla. Vielä muutama vuosi sitten saatoin kyllä pahasti itseäni satuttaa, mutta sentään koin myös positiiviset tunteetkin paljon selkeämmin.

Nyt kaikki tuntuu joko harmaalta tai mustalta. enkä osaa enää suhtautua oikeastaan mihinkään mitenkään. Kiitän elämää kuitenkin siitä että sain itselleni kumppanin, ketä kohtaan välittäminen ja rakkaus ei pala loppuun vaikka mitä lääkityksiä vetäisin.

hei Nyhverö,

Voi raukka parkaa pientä 😭

kirjoitin sulle yhden viestin jo, mutta onnistuin sen hukkaamaan... 😮

voi hyvä tavaton, toivon todellakin etteivät pullauta sieltä koulusta/ tet:istä pihalle. Toivon että saat keskustelua opettajan kanssa, ja hän ymmärtää, mitenkä vaikea tilanteesi on, terveytesi ja mielenterveytesi kanssa, ja kuinka tärkeä on että saisit käydä koulussa, vaikka tuleekin niitä poissaoloja ehkä. Silti yrität parhaasi, se on ihan selvä.
On surkeaa, jos heidän sääntöjensä takia pullauttavat, onhan töissäkin mahdollista olla sairasloman takia hieman vähemmällä panostuksella töissä joissain tilanteessa.
Olet älykäs, ja fiksu, ja teet parhaasi, ystävällinen ja herkän oloinen ihminen. Toivon että saisit sitä tukea mitä tarvitset. Haluat parantua ja haluat muuttua.

Koulu antaa kuitenkin sitä rutiinia ja sosiaalista ympäristöä (jos se ei ole ihan tuskaa siellä olla) mitä tarvitset kotisi ulkopuolella. Ei ole kiva jos joudut ihan yksin olemaan koko viikon kotosalla. Toivon, että he voivat joustaa hieman, ja saisit siellä pysyä mukana. On kuitenkin tosi iso asia, jos voit päivisin mennä jonnekin, olla osa sitä paikkaa ja rutiinia, ja tehdä asioita, niin ei tarvitse vain yksin kotona olla.

Hm, mietin että olisiko siellä terapiassa mitään vertaistukiryhmiä joihin voisit mennä mukaan? Ettei sun tarvitsisi olla niin yksin. Nyt kun sait tämän tunnehäiriödiagnoosin niin tiedätkö auttaako se sinua saamaan jotain terapiaa siihen asiaan?

On todella kammottavaa, että tuo lääkehoito on tuollaista kuin kuvailit. Että jos menet suljetulle osastolle viimeisenä mahdollisuutena, niin lisää vain antavat noita lääkkeitä.
😑❓ Todella karmivaa.
Toivon että saat ajan psykiatrille, ja lääkkeen vaihtoon. 🙂👍 Onhan kuitenkin muitakin unilääke vaihtoehtoja. Tuosta Ketipinorista melkein joka paikassa sanotaan ettei sitä kuuluisi käyttää unilääkkeenä, vaan se on psykoosilääke, eikä varsinkaan alle 18-vuotiaille saisi Suomessa antaa. Tuntuu uskomattomalta että niin monelle sitä kuitenkin määrätään.

Kauan muuten poikaystäväsi on vielä armeijassa? On todella hienoa että teillä on toisenne
😍 Mietin, kun mainitsit että ystäväsi kävi katsomassa sinua sairaalassa, olisiko sinun mahdollista tavata hänen kanssaan hieman useammin? Entäpä poikaystäväsi vanhemmat, olisiko heillä mahdollisuutta tehdä joskus jotain keskellä viikkoa kanssasi, tai voisitko käydä vaikka heidän luonaan syömässä kerran viikkoon tai muuta vastaavaa? Tai vaikka auttaa heitä jossain jutussa, mikä saisi sinut menemään kodin ulkopuolelle hetkeksi? Ymmärrän, että tämä on ehkä hieman outo/ "luova" ajatus, mutta koitan keksiä jotain keinoja, miten saisit pidettyä pääsi pinnalla tänä vaikeana aikana elämässäsi, ainakin siihen asti kunnes terveytesi paranee ja pääset paremmin liikkumaan yms. Ainakin siihen asti kun odotat keuhkoista tietoa... yms.

Tsemppiä sinulle paljon noihin keskusteluihin, ja toivon että ne menevät hyvin. 🙂👍 Toivon, toivon, että antavat sinun jatkaa koulussa, on aika julmaa, jos sääntöjen takia sinut sieltä pullauttavat. Toivotaan parasta 🙂 Huoh, olet todellakin todella vahva, ja toivon että pysyt vahvana. Tsemppiä ja onnea että kaikki järjestyy. 🙂🌻

Hei, mietin vielä sellaista, että jos sulla ei ole mitään tekemistä, niin jos sua kiinnostaa, kokeilepa myös tuota koodausta. Codecademy on esim. mukava paikka missä sitä voi opetella. Siellä voi myös ilmaiseksi sitä oppia. Olisit loistava koodaaja, koska olet varmasti matemaattisesti ja muutenkin älykäs, ja luova ihminen. En ole itse sitä aikaisemmin tullut ajatelleeksi, koska olen aina kuvitellut että se on jotain miehille, ja ihmisille jotka tykkäävät pelata tietokonepelejä, mutta se ei pidä ollenkaan paikkaansa. Se on myös hyvin luovaa. Olet vielä niin nuori, että susta voisi tulla todella hyvä, ja siitä voisit saada mukavaa ajanvietettä ja uusia haasteita 🙂👍

Tsemppiä paljon sinulle ja voimia 😳

Moi Annabelle! Kävin tänään tetissä ja tänään oli myös palaveri opettajan, ohjaajan ja kuraattorin kera. Sen sijaan, että mut oltaisiin koulusta ulos heitetty mulle laadittiin erityisavun opetussuunnitelma, mikä antaa joustaa ja lyhentää myös koulupäiviäni. Onneksi 🙂👍

Olen kerran yksikseni tavannut anopin, olemme hyvissä väleissä mutta vielä hieman kiusallisissa, koitan pitää häneen enemmän yhteyttä jatkossa.

Se kaveri on hieman liian konservatiivinen omaan makuuni, tulemme kyllä hyvin juttuun mutta hänen seuransa valitettavasti on kiusallista myös ja hänellä on huono tapa heittää julmaa läppää naisista...mistä en itse niinkään nauti. Nään häntä silloin tällöin.

Otin yhteyttä entiseen kaveriini lukiosta, ja tapaamme tänään kahville ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Välimme menivät poikki masennukseni pahentumisen myötä, mutta olimme todella läheisiä aikoinaan. Toivotaan että kahvittelu hänen kanssaan sujuu hyvin.

Voisin todella kokeilla tuota koodausta, ei ole aikaisemmin tullut mieleen!

Saan mahdollisesti ajan lääkityksestä parin viikon sisään. Tuo lääkitys todella on kamala, toivotaan että seuraava toimisi vähän paremmin. Ennen olin todella lääkevastainen, mutta nyt haluan toivoa että ehkä se todella auttaisi, jos lyhyen kuurin jotain vetäisin. Vaikka kyseessä onkin pitkäaikainen mielenterveyssairaus.

Työpaikkani on sentään mukava, vaikka kyökissä lähinnä tiskaankin. Sentään jotain puuhaa, tekemistä kyllä työpäivän aikana riittää, kun ruokitaan 4 poppoolla 200+ ihmistä (olen tetissä siis lounasravintolassa).

Kiitos että olet tämän foorumin kautta antanut minulle neuvoja, tukea ja toivoa. Toivon sinullekkin kaikkea hyvää, ja että löytäisit ajan myötä mieleisen työpaikan, mistä tykkäisit☺️❤️

Hei annabeiia.
Minulla on sprinttipäivä koulussa.😍
Pidä peukkuja.🙂👍

Hei Nyhvero!

Hienoa, hienoa, hyvä, hyvä !!! 🙂 Tosi kivoja uutisia sulla! Voi että, olen ylpeä susta kun olet noin hienosti hoitanut asiasi, hieno juttu 🙂
Tosi tosi kiva kun tukevat sua siellä koulussa!! Voi miten hieno juttu!! Olen hyvin iloinen näistä uutisista! 🙂
Jee!!!

Ja myös uskomattoman hienoa että tuolla tetissä olet ja pystyt olemaan siellä ja vielä viihdytkin, voi että 🙂 Voi miten ylpeä olen sinusta 😀 Kaikista vaikeuksista huolimatta, silti vaan teet asioita, se on todella ihailtavaa se.

Joo, kokeile ihmeessä koodausta, jos se yhtään kiinnostaa! Siis en tiedä oletko introvertti, mutta kuvittelen että olet, ja olen siinä käsityksessä, että siinä on ihan hyvin introvertille sopiva työ jopa. Ja varsinkin introvertti naiselle. Ja jos ei ammatti, niin ainakin tosi hyvä taito! Vähän niinkuin lukutaito tulevaisuudessa ja jo nytkin. Ainakin, kun itselle tuli se mieleen, niin ihmettelin että miksei aikasemmin ole tullut mieleen. :p

Juu, mutta nämä ovat kyllä niin hyviä uutisia sulla!

Hyvä jos saat sen lääkäriajan tuohon lääkityksen vaihtoon. Olisi se nyt ihan aiheellista vaihtaa jos se pahentaa masennustasi, ja jos yhtään tulee niitä itsetuhoisia ajatuksia siitä. Onhan nyt muita vaihtoehtoja unilääkkeeksi, vaikka kaipa niissä kaikissa on haittansa. Tai en tiedä jos ne kaikki ovat noin kamalia, mutta tuo tuntuu olevan pahimmasta päästä, en tiedä.

Haha, hauska että kaverisi on niin konservatiivinen. Tai ei hauska, mutta mielestäni huvittava syy, ettet viitsi hänen kanssaan tavata niin usein. Ymmärrän toki. Joo… no mutta tosi kiva jos nyt menet entisen kaverisi kanssa kahville. Tsemppiä! toivottavasti menee kivasti. Etenkin olette olleet tosi läheisiä aikaisemmin! pidän peukkuja 🙂

Ja kiitos itsellesi myös! Muakin on auttanut jutella sun kanssa, ja tosi kiva kun saa ajatuksia vähän pois vaan omien asioiden vatvomisesta, mikä helposti ajaa mieltä aika alas. Mulla on varmaan muutto edessä Suomeen takaisin nyt muutaman kuukauden sisään, ja silloin vähintään tarvis alkaa tehdä niitä päätöksiä sen tulevaisuuden suhteen, ja mitä alkais tehdä, meniskö vielä opiskelemaan, vai koittaisiko hakea niitä töitä.

Mutta hei, tosi kivoja uutisia sulla, ja hienoa että asiat menneet positiiviisenn suntaan, se on ihan loistavaa! Tsemppiä!
Jee!

Ainiin, ja en tiiä onko tää ihan sun juttu, mutta aattelin, että ehkä saattaisit tykätä, tai ainakin mulle tulee tästä jotenkin sut mieleen… Margaret Paul puhuu kehittämästään Inner Bonding tekniikastaan. Miten voi itse olla itsensä rakastava ‘vanhempi' ja pitää huolta sisällään olevasta pienestä lapsesta. 🙂
https://youtu.be/FqfROsAuF_A

Hei Jaanas,

Hyvä, hyvä, 🙂👍 🙂👍 🙂👍
Tsemppiä !!! 😳 😳 😳
Hyvä sprinttipäivä 🙂🌻 🙂🌻 🙂🌻
Pidän peukkuja sulle !! 😳

Hei Annabelle. Sain lääkäriltä vain suuremman annoksen ketipinoria...50mg nopeavaikutteista alkuillasta ja toiset 50mg lyhytvaikutteista ennen nukkumaan menemistä. Huhhuh 100 mg neuroleptejä päivässä on aika suuri annos omalle kohdalle, menetän tunteet täysin. Mutta sitä kyllä olen kaivannut tämän ahdistuksen keskellä.

Sain postissa tänään lähetteen 5 uuteen tapaamiseen ja jatkotutkimukseen keuhkoistani. Nyt alkaa aidosti pelottaa. Onneksi sentään töissä on sujunut, ja kahvittelu kaverin kanssa meni hyvin! sain tietää että hän oli juuri muuttanut samalle paikkakunnalle ja vieläpä viereiseen rappuun, mikä sattuma 😀

Hieman pelottaa tuo uusi lääkitys, ja se että sitä mahdollisesti nostetaan 150mg tai korkeammalle jatkossa, jos ei halutakaan vaihtaa.

Tuo nykyinen annos on sellainen mikä määrättäisiin ihmiselle kellä on bipolaari tai vastaava...Mutta huomautettiin että aikuispuolelle siirtyessä saatan saada täysin uuden erilaisen mielialalääkityksen, tai useamman eri lääkkeen....toivotaan että tämä on vain väliaikaisratkaisu.

Testaan koodausta kun uuden oppimiseen motivaatiota löydän, olen yleensä työpäivien jälkeen niin väsynyt että vain töllään jotain tai piirrän ja kuuntelen musiikkia.

Voimia sinnekkin! Mulla on sulle peukut myös pystyssä elämän etenemisen suhteen😉

Uskon kyllä näiden lääkkeiden auttavan jäätävään levottomuuteen ja ahdistukseen, mutta pelottaa että se pahentaa masennustani, toivottavasti tämä ei aiheuttaisi itsetuhoista repsahtelua ( ennen siis viiltelin monen vuoden ajan raskaasti ja poltin itseäni....) en halua sille samalle tielle taas. käääk

Moi Nyhvero,

Oho, onpa omituista noitten lääkkeitten kanssa. 🤔
Perusteliko lääkäri ollenkaan että miksi nosti annosta vaihtamisen sijaan? Tai siis miksi ei halunnut vaihtaa? Onpa outoa, etteivät kuuntele sua sitten, jos olit varannut ajan sitä varten että vaihdettaisiin. Ja millä perusteella siis noita neuroleptejä nimenomaan määräävät?
Kerroitko heille noista itsetuhoajatuksista, masennuksen pahenemisesta lääkkeen takia ja siitä että miten nuo lääkkeet sinuun vaikuttavat tuolla annoksella? Tuntuu tosi oudolta, että noin menettelevät.
Milloin sulla tulee vaihto aikuispuolelle? jos siellä olisi lääkäri joka vähän enemmän kuuntelisi potilastaan… Voiko noihin itse ollenkaan vaikuttaa, jos joku lääke ei vaan sovi? Onpa outoa. Tosi outoa, koska et ole bipolaari, niin minkä takia haluavat tuota ketipinoria syöttää niin kauheasti. yli 100 mg ei ole enää kyllä mikään unilääke määrä…
Eihän sun sitä pakko ole kokonaan syödä, jos hankit pillerileikkurin…? nimittäin jos tiedät, ettei se sovi sulle ollenkaan? Mielestäni aikuisella ihmisellä tulisi olla kuitenkin jonkinlainen itsemääräämisoikeus tälläisissä asioissa, vaikka ei noilla lääkkeillä saakaan sooloilla. Paljon tsemppiää! Ja koita pärjätä. 🙂👍

Voi hui noiden keuhkojen takia. Milloinka sulla on se tapaaminen siis? Varmaan saat siitä enemmän tietoa sitten ensimmäisellä tapaamiskerralla. Tsemppiä, ja kyllä se selvenee sitten lopulta, hyvä kuitenkin että tutkivat huolella, kyllä niihin varmasti joku ratkaisu on, ja asiat järjestyy varmasti. 🙂👍

Kiva että näit kaverin ja että meni hyvin tapaaminen! Hyvä että mukaviakin asioita tapahtuu! 😳 Tosi kiva jos saisit hänestä kaverin taas. Onpa hauska sattuma että noin lähelle oli muuttanut!

Huomenna on jo viikonloppu! ☺️ Koita jaksaa sinne saakka, näethän poikaystävääsi sitten? ☺️❤️
Paljon nyt voimia ja jaksamista taas! Mukavaa viikonloppua! Ja kiitos peukuista 🙂

...mullakin ollut nyt se koodaamisen opiskelu nyt vähän tauolla tällä viikolla, kun on mennyt lähinnä siihen että istun sohvalla koko päivän, tai herännyt siis joskus kahdeltatoista ja siirtynyt sohvalle röhnöttämään... 😑❓
Nyt pitäis vähän tsempata, että olisi aktiivisempi. En oikein tiedä miksi näin takapakkia tulee aina välistä, ja mistä se johtuu, kun viime viikon olin aika aktiivinen ja opiskelin sitä koodausta tosiaan ihan innoissani... hmmm.
Alkaa kunto kyllä kanssa itsellä heikentyä aika tavalla tästä liikkumattomuudesta. Onnelsi pian menossa kotiin pariksi viikoksi, täällä ei jotenkin mikään jaksa innostaa. 😋

Koitan nyt tsempata tänään 🙂👍
Ainiin, päiväkirjan pitäminen tai todo/habit-trackerin pitäminen auttaisi kanssa, jos sitä vain jaksaisi tehdä... jep 😟