Tyttönen vaan kirjoitti:
Mikäs sulla oli, ku pääsit osastolle?

Vaikea kaksisuuntaisen masennusjakso, toimintakyvyn lähtö, itsetuhoajatukset/käyttäytyminen, en enää pystynyt huolehtimaan itsestäni tai lapsista.

September kirjoitti:

Tyttönen vaan kirjoitti:
Mikäs sulla oli, ku pääsit osastolle?

Vaikea kaksisuuntaisen masennusjakso, toimintakyvyn lähtö, itsetuhoajatukset/käyttäytyminen, en enää pystynyt huolehtimaan itsestäni tai lapsista.

Sitten tuo osasto kuulostaa hyvältä vaihtoeholta.

Mullekin ois osasto ehkä ihan hyvä, ku on voimakkaat itsetuhoiset ajatukset mielessä. Ja ku en tunne itteäni sairaaks ja en jaksa huolehtia itestäni oikein.

Tapasin tänään osastonlääkärin. Hän on hyvin tehokas nainen ja ottaa kaikki keinot käyttöön. Litiumin annos laskettiin, koska minulla on myrkytys. Uutena lääkkeenä aloitettiin Latuda. Eli nyt minulla on kaksi psykoosilääkettä ja kaksi mielialantasaajaa. Sähköhoitoon on 3-4 viikon jono, joten sitä odotellessa aloitetaan ketamiinihoito siksi aikaa.

Mulla menee 3 eri psykoosilääkettä plus sit masennuslääke.

Tyttönen vaan - mikä lääke tullut lisää? Hyvää tätä aamua 😺 kissa toi eilen mulle hiiren, isoin tähän astinen, ja katosi, kohta uusi hiiri suussa maukui sisälle tullen; jäin miettimään olikohan se ensimmäinen liian suuri sen makuun? koitin selittää että mun ruokavalioon ei kyllä hiiri istu... loppujen lopuksi ei koskenut enää siihen isoimpaan, kannoin sen paperissa takapihan puiden taa heittäen kun ajatus että se siihen alkais mätänemään hirvitti 😦

Hei voimia sinne September 💗

...jostain syystä naispsykiatrit paneutuu ja ottautuu hoitoasioihin tarkemmin kuin miehet. Olitko lisännyt litiumia ominpäin jotenkin? Onneksi myrkytystilastakin selviytyy... Hyvä, että olet turvassa siellä. Kevenevän olon toivon ajatuksin sinua muistan..... ⛅🌂

On nuo kissat veikeitä, kun tuovat lahjoja omistajalleen. Meidän kissa on niin vanha ja raihnainen, ettei jaksa pitkään poissa olla, jos tulee tilaisuus pihasta karata.

En ole jaksanut pariin päivään kirjoittaa. Eikä oikeastaan ole huvittanutkaan. Keskittymiskykykin on niin heikko, ettei kirjoittamisesta tule mitään.

Litium-pitoisuus mitattiin tänä aamuna, nyt se on normaali. En ollut ottanut litiumia tavallista enempää vaan syömättömyys ja iso annos aiheuttivat sen. Annosta on nyt laskettu. Sama kävi viime kesänä, kun oli hellettä enkä juonut tarpeeksi.

Hoitaja lupaili, että pääsen ketamiinihoitoon heti huomenna, jos ylilääkäri ehtii tänään hyväksyä lähetteen. Tosin en usko ja toivo mitään ennen kuin minulla on ajanvaraus paperilla. Hoitoa annetaan vain tiistaisin sähköhoitoyksikössä. Kerron sitten lisää, kun ensimmäinen hoito on takana.

Olen saanut pari juttukaveria, joten nyt aikakin kuluu hiukan nopeammin. Voin ehkä hiukan paremmin kuin tänne tullessa. Syömättömyys ja litium-myrkytys on hoidettu, se on jo paljon. Lisäksi olo on ehkä kohentunut sen myötä, että muistan taas ettei tämä olotila ole lopullista. Se on tilapäistä ja se menee ohi.

Sain eilen ekaa kertaa ketamiinihoitoa. Kokemus oli positiivinen. Tiputus kesti 40min ja sen aikana olo oli hyvä. Tuntui vähän siltä kuin kipulääkkeitä ja rauhoittavia olisi laitettu samanaikaisesti suoraan suoneen. Tiputuksen jälkeen iski väsymys ja tokkuraisuus. Tuntui aivan samalta kuin sähköhoidosta herätessä, tokkuraisuus vain kesti kauemmin. Reilu puolisen tuntia sain toipua tokkurasta ja sitten minut vietiin osastolle.

Vaikutukset olivat melkein välittömiä heti sen jälkeen, kun olin toipunut lääkepöhnästä. Masennustestin pisteet laskivat aamulla tehtyyn testiin nähden ja laskivat vielä tämän aamun testissä lisää. Lääkäri oli vakuuttunut tuloksista. Sähköhoito jää nyt sikseen ja sen sijaan ketamiinia annetaan kuusi viikkoa, jos näyttää siltä, että vaste on selvä. Kerron sitten monta päivää vaste kesti kohdallani, yleensä kai 2-7 vuorokautta. Ensi tiistaina on mahdollisesti kotiutus ketamiinihoidon jälkeen.

Tulin tänään yölomalle kotiin. Yritän olla touhuamatta liikaa. Osastolta kotiin tullessa on aina sellainen olo, että täytyy tehdä sitä, tätä ja tota ja hoitaa nämä, nuo ja tuo. Yritän todellakin nyt olla lomalla ja tehdä ainoastaan asioita, jotka edistävät vointiani.

Kiitos kun jaat kokemustasi, tuo hoito on aika uusi vielä ja aika harvinainen. Toivon, että hyötyisit siitä! Nauti vaan nyt ajasta itselle, se on tarpeen ja jokaisen teidän hyödyksi, tarkoitan perhettäsi. Hyvää heinäkuun loppua! 👌

Eilinen päivä oli ihan hyvä, mutta tänään minusta ei ole mihinkään. Ehkä yritin eilen liikaa ja se kostautui tälle päivälle. En jaksa nousta sängystä enkä ole syönyt mitään. Mielialakin on taas tyhjä. Lasten touhuaminen, selittäminen ja metelöinti on ihan liikaa minulle. Puhumattakaan, että jaksaisin huolehtia heistä.

Mietin, että oli virhe ottaa minut pois sähköhoitojonosta yhden kokeellisen hoitokerran jälkeen. Entä jos vaste ei olekaan riittävä ja hoito lopetetaan kolmanteen kertaan, jolloin sitä arvioidaan. Miten sitten edetään? Kotiutus on ensi viikolla. Sähköön on 3-4 viikon jono koko ajan. En voi olla viikkotolkulla sairaalassa enkä kestä odottaa kuukautta toimivaa hoitoa.

Tällaisia ajatuksia tänään.

Hei, eikö tuo mene niin, että tuo kokeilusi on sitä jonossa oloa? Ei kai he voi sinua heivata siitä sen takia että vain kokeilevat hoidon tehoa sinuun? Eli nyt olet jonossa, ja kunnes tulet hoidetuksi, jätät sen paikan seuraavalle?

Sähkösuunnitelmat korvattiin kuuden viikon ketamiineilla. Ensimmäisen hoitokerran vaikutus kesti 1,5 vuorokautta eli eipä juuri ollut iloa. Ei tietenkään voi vetää johtopäätöksiä yhdestä kerrasta, ensi viikolla sitten uusi yritys. Kolmannen hoitokerran jälkeen lääkäri tekee väliarvion. BDI-testi täytetään joka päivä ja hoitopäivinä ennen ja jälkeen.

Eilinen ja tämä päivä on ollut vaikeita. Kotiloman eka päivä sujui vielä hyvin, mutta toisena päivänä lähdin takaisin osastolle itku kurkussa ja aikeissa vahingoittaa itseäni. Huomenna menen taas yöksi kotiin. Toivottavasti se sujuu paremmin. Ainakin odotan sitä kovasti.

En tiedä, olenko valmis kotiin kotiuttamisaikataulun mukaisesti tiistaina, mutta aion mennä silti. Miehellä on vaikeuksia kestää tätä tilannetta, joten haluan olla kotona ja yhdessä yrittää kestää tätä tilannetta. Ei ole kyse vain minusta, koko perhe kärsii.

Tämä menee ehkä paradoksaaliseksi...

Kannan teitä  💗 perheenä aina kun muistan.... tarkoittaa Elämä kantaa teitä 💗 aina kun teitä muistetaan.... tarkoittaa Kristus kantaa teitä 💗...   tarkoittaa Pyhä Henkensä kantaa teitä 💗 alati ja lakkaamatta ... kuin meitä jokaista, jokaisen meidän puolesta 💗 muistaa meitä...  kantaa meitä alati ja lakkaamatta

😭

Tulin kotiin yöksi. Huomaa kyllä, että voimavarat eivät riitä tavalliseen arkeen. Mielialatkin ovat kuin vuoristoradalla. Haluaisin niin kovasti kertoa perheelleni, miltä minusta tuntuu, mutta en osaa. Haluaisin, että he ymmärtäisivät, mutta en osaa kertoa.