Kaksisuuntainen mielialahäiriö?

Kaksisuuntainen mielialahäiriö?

Käyttäjä Mepa aloittanut aikaan 18.11.2010 klo 13:46 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Mepa kirjoittanut 18.11.2010 klo 13:46

Hei,

Olen sairastanut toistuvaa masennusta jo nelisen vuotta. Nyt sain lähetteen erikoissairaanhoidon puolelle melko vahvan kaksisuuntaisen mielialahäiriön epäilyn vuoksi. Haluaisin kuulla teidän kokemuksia sairaudesta. Itselläni on tällä hetkellä hieman sekavat fiilikset, toisaalta helpottavaa, toisaalta pelottavaa.

Käyttäjä Sasaki kirjoittanut 26.11.2010 klo 11:26

Musta kyllä tuntuu että ärtyneisyys ja riitely ainakin osittain kuuluu tähän sairauteen. Mulla ainakin se on niin jaksoittaista. Välillä pinnaa riittää vaikka miten ja toisinaan taas on aivan välinpitämätön olo.

Ja sama toistuu lasten kanssa. Nyt on menossa sellainen välinpitämättömyys ja haluttomuus vaihe. En vaan jaksa reagoida. Lapsetkin osaa käyttää sitä tavallaan hyväkseen. Isompi varsinkin. Se tietää etten jaksa väitellä ja multa on helppo saada lupa mihin vaan. Ja tuntuu ettei mulla ees oo mitään mielipiteitä asioihin. Ei mitään sanottavaa muille.

Ja kun oma tila on ahdistunut ja masentunut ei jaksa välittää tosiaankaan muiden höpinöistä. Mieluiten olisi ihan rauhassa ja yksin. Mutta nyt en voi sulkeutua mökkiini kun pitäisi päästä muuttamaan. Sekin tökkii nyt niin pahasti että hommasta ei tule yhtään mitään. Oikeasti olis hyvä kun olis vähän ees vauhtia päällä mutta lääkkeisiin en kyllä uskalla kajota.

Vaikka olen ahdistunut ja masentunut niin mulla on silti tosi levoton olo. Silti olen aika saamaton ja lamaantunut. Inhottava yhdistelmä kun ei pysty tekemään mitään eikä myöskään rauhoittumaan. Onneksi sentään lääkkeet rauhoittaa nukkumaan eli tota liian aikaisin heräämisen ongelmaa ei nyt ole. Se on kyllä tosi ilkeää kun herää keskellä yötä eikä saa enää nukuttua.

Käyttäjä Hiirulainen kirjoittanut 28.11.2010 klo 18:01

No miusta on sanottu lapsena, että oisin hyvä auto... "kiihtyy nopeesti ja kuluttaa vähän". Eli mulla tää taitaa olla luonnetta, toisaalta lasten kaa mun kärsivällisyys riittää tosi pitkälle. Mut oon kyl huomannu et nyt ku oon sairastunu ni hermostun herkemmin ainaski välillä... Jaksamista! 🙂🌻

Hiirulainen

Käyttäjä Mepa kirjoittanut 07.12.2010 klo 14:19

Hei,

Kävin viime viikolla ensimmäisessä kartoituksessa psyk.polilla. Lääkäriä tuntui kovasti kiinnostavan se että perheessäni on muitakin kaksisuuntaisia. Pitäisi kirjoittaa elämänkaari ja alkaa pitämään unikirjaa. ei jaksaisi alkaa kaivamaan vanhoja asioita, mutta ymmärrän sen auttavan diagnoosin tekemistä. Käynnin jälkeen oli jotenkin "dorka" olo, en osannut avautua täysin vieraalle ihmiselle (tuli jotenkin ärsyttävä olo.....mitähän tuokin tuossa kyselee). Seuraava aika parin vkon päästä, sekin jotenkin ahdistaa. En osaa vielä ajatella että tämä olisi minun parhaaksi. Minkälaisia kokemuksia muilla on ollut?