Terve kaikille! Siitä on useita vuosia kun oon viimeksi ollut täällä. Silloin sivut olivat vielä toisenlaiset. Nyt tuntuu kuitenkin että tätä oloa on pakko päästä purkamaan edes jonnekin. Tuntuu etten vaan oo tarpeeks hyvä suomalaiseen yhteiskuntaan. Olen osatyökykyinen ja työn löytäminen on yhtä helvettiä. Oon laittanut kaikkialle mihin vaan voin…

Terve kaikille! Siitä on useita vuosia kun oon viimeksi ollut täällä. Silloin sivut olivat vielä toisenlaiset. Nyt tuntuu kuitenkin että tätä oloa on pakko päästä purkamaan edes jonnekin. Tuntuu etten vaan oo tarpeeks hyvä suomalaiseen yhteiskuntaan. Olen osatyökykyinen ja työn löytäminen on yhtä helvettiä. Oon laittanut kaikkialle mihin vaan voin…

Eksyin tänne lueskelemaan teidän tarinoita, kun selailin nettiä epätoivoisessa ahistuksessani ja aattelin josko auttaisi jos itsekkin kirjoittelisi tänne vertaistueksi. Miulla on vuosia ollut ahdistushäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, lievä masennus myös diagnosoitu. Jotakin pakko-oire häiriön kaltaista myös ja pelkoja toisinaan. Oon pärjännyt suht hyvin, ongelmien alettua kävin terapiassa ja ryhmässä n.vuoden,…

Ryhmächatit maallemuuttajille alkavat Tukinetissä tänään maanantaina 26.9.   Lue lisää: https://tukinet.net/uutiset/ryhmachatit-maallemuuttajille-alkavat-maanantaina-26-9/

Laitanpa tällaisen aloituksen. Miten selviätte kun puoliso tahtoo eron lähes 70-kymppisenä mummona tai vaarina? Tuleeko mieleen ettei toinen enää ole terve? Vai miten sen koette? Miten selitätte lapsille, lapsenlapsille, suvulle, ystäville? Ahdistus on ollu kova kun kaikki muuttui. Asun yksin kerrostalossa, yritän täyttää elämäni kaikenlaisilla tekemisillä ja liikunnalla. Nyt en…

Kaipaisin kokemuksia työtehtävien vaihtamisesta psyykkisten haasteiden vuoksi.    Työskentelen isolla kuntatyönantajalla hoitoalan tehtävissä (vakituinen työsuhde) ja olen ollut nyt n. 4kk sairauslomalla sekamuotoisen masennuksen ja ahdistuksen vuoksi. Kärsin myös sos.tilanteiden aiheuttamista paniikkikohtauksista. Ahdistus on yleistynyttä. Tällä hetkellä sairausloma on kirjoitettu syyskuun loppuun.    Omiin työtehtäviin palaaminen tuntuu täysin mahdottomalta ja…

Tunnen itseni niin yksinäiseksi .Aviomies mutta aina menossa omilla harrastuksillaan ,En pääse täältä tuppukylästä mihinkään olen kun vanki . Ei omaa autoa linjaautot ei kulje ei ystäviä .Elämä on todella pelkotilojen ja yksinäisyyden kanssa toimimista . Aamulla kun herää toivoo että tulis ilta ja pääsis nukkumaan 🙂

Olisi mukava kuulla kokemuksia paranoidiseen skitsofreniaan sairastuneilta heidän elämästään. Käytkö töissä/opiskeletko? Miten kulutat päiväsi? Elätkö parisuhteessa ja kuinka se sujuu? Miten olet päässyt elämässäsi eteenpäin diagnoosin saatuasi? Kuinka olet kuntoutunut ja minkälaista kuntoutusta olet saanut? Vertaistukea kaivataan

Hei, laitoinpa tälläisen keskustelun aiheena kokeeksi. Onko kenelläkään kokemusta siitä että on ahdistuneena ottanut käyttöön itsensä satuttamisen helpottamisen keinona henkiseen kipuun ja on jäänyt siihen koukkuun eikä osaa löytää enää järkeviä keinoja purkaa pahaa oloa? Olipa pitkä kysymys sori. 

Tänään olen hyvällä mielellä. Ulkona paistaa aurinko ja kevät on tullut keskuuteemme. Ihan terve en ole, mutta nykyinen sairauteni on siedettävää, enkä kärsi siitä enää niin paljoa kuin ennen vanhaa kärsin. Olen saanut sielulleni vähän rauhallisemman olotilan, mutta pelkään sen olevan ohimenevää.