En tiedä onko kyse varsinaisesti vihasta, mutta eräs seikka tässä ihmiselossa on älyttömän ärsyttävä:
itsen hyväksyminen.

Kiusallista samalla sekä taistella itseään vastaan, että koettaa koota elämänsä palapelin paloja.

Te, jotka viillätte kättänne tai jotain muuta kohtaa, eikö siinä ole jotain aika syvää tiedostamatonta vihaa koko maailmaa kohtaan?
Yleensä siihen päätyy nuorena?
Silloin ei ole vielä vuosikymmeniä elämää elettynä? syistä tai toisista ne jotka viiltävät itselle kipua vanhempana, ovat jostain syystä kokeneet jonkulaista elämän umpioon ajatumista?eli vaikka elämää elettynä, silti eväät vähän vähissä kestää se umpio johon on huomaamattaan ajautunut - ?

Vihaanko minä vielä jotain?minkä verran vihaa kannan sisälläni?

Jos kelaa elämää taapäin, ja summaa tilanteita joissa on voinut päästää ulos vihaansa, onko se se määrä jota sitä on sisään kertynyt mitä on ehtinyt ulos päästää vai onko siellä sisälläni vielä puhkeamaton paise? vihaton en ole. Se vaan ei ole nyt viime aikoina akuutisti päällimmäisenä? se vaatisi aika hyvän paikan ja ajan ja ihmisen johon se liittyy - että se 'syttyisi' että se voisi päästä sisästä voimia salpaamasta?

Vihaan isää, menneisyyttä, niitä koukeroita joissa kadotin arvon ihmisenä toisten silmissä.
Vihaan sitä syvää yksinäisyyttä, jossa ei ollut minkäänlaisia voimia, joka oli niin minua, josta en voi ketään muuta vihan kohteeksi nostaa.
Vihaan itseäni niissä tilanteissa, joissa olen jotain muuta kuin mitä olen, pelosta tai arkuudesta toisten asenteidn vuoksi, alttiudesta tehdä oletuksia joiden todenperää en muista tai tajua, huomaa, asettaa kyseenalaiseksi, vaan teen päätelmiä joiden ahdistamana tarvitsen turvan säilyttääkseni jonkin nielaistavan kapselin tai tbl.
Vihaan päiviä, jotka ei koskaan ala!
Vihaan elämää jota ei ole, jonka rakentamiseen ei ole voimia.
Vihaan sitä, että systeemissä on jonoja ja häntäpäässä roikun vuoronumeron kadottaneena.
Vihaan kaikkea mikä liikkuu kun itse olen kykenemätön liikahtamaan edes ajatuksessa.
Vihaan ajatustenkatkoja.
Vihaan kiirettä.
Vihaan tätä tämän yhteiskunnan nääs nääs hyvinvointia.
Vihaan sitä, ettei ole yhteyttä.'
Vihaan sitä, ettei ole rohkeutta raivota vaikka sielussa paiskoisin pahimman vihan ulos elämästä.
Vihaan sitä ettei mikää kestä. Että elämä antaa aina jotain rikkinäistä jos ei elämä riko.
Vihaan vihaan vihaan vihaan
arrrrrrrrghhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhh

On paljon asioita, joita ei aivan täysin vihaakaan - vaikka pintatuntuma niihin liittyen sellaisen vaikutelman antaakin.

Vihaan - piip piip piip - mutta niin hankalaa kun syvässä sisimmässä kuitenkin rakastan:/

Rakastanko oikeasti ja ketä - onko se hän, joka kohde - vai onko se kuitenkin ne hyvät ominaisuudet joita hänessä koen samankaltaiseksi omieni kanssa?

Joita en välttämättä ole tunnistanut täysin, kun kukaan ei koskaan ole huomannut tehdä minua tietoiseksi niistä/siitä?

Perin juurin ego_loginen on ihminen.
Kuinka olisin poikkeus!

Elämä on niin rajallista, sitä aika ajoin 'vihaan' -
voimat vielä rajallisempia -
niitä on joko liian paljon tai aivan liikaa -

Sitä en 'vihaa' että täällä on monia ihmisiä joiden elämä on mielenkiintoista - sitä vaan 'vihaan' että
olisi niin mielenkiintoista perehtyä enemmän useamman täällä kirjoittavan elämän kipuihin -
jos nyt mitään apua kellekään voi omien kokemien perusteella antaa
(epäuskoa)(epäuskoa)

- Viha on jokaisella omansa.
Tunnemaailman jos ei motivaattori niin osa moottorista,
'kaksitahtimoottorilla' itse taidan käydä?
- ylös-alas
ees-taas
pois-kohti -

Arghhhhhh, viha on jokaisen oma ja siksi (kai) se on käsiteltävä pois keskenänsä eikä kaadettava vihapuheisiin heikommassa asemassa olevia kohtaan....

...edellisessä meni ajatukset äippäin...

voimia(energiaa) on joko liikaa tai ei sitten ollenkaan

Onko viha - paljon - salattua - rakkautta?

Mitä sinä Etsijä olet siitä ajatuksesta mieltä?

Salaus - tai itsellä salatussa tilassa oleva(vielä)(ei vielä huomioituna)osaksi koettu(osaksi jo koettua) rakkautta - ?
Salassa siksi kun ei ole tullut nähdyksi?
Salassa siksi kun herännyt muttei vastakaikua saanut siinä määrin kuin itse syttynyt -?
Salassa - siksi muuttunut vihaksi - ?

Siksi syö voimia -?
Siksi yhä kiehtoo ja kietoo pikkurillinsä ympärille -?

Vastakaikua vaille jäänyt rakkaus = vihaa - ?

Akuuttia vihaa jos on, se ryöstäytyy hallinnasta?
Kroonista jos, se patoutuu ja patoutuu yhä syvemmälle?
Passiivista, kietoo katkeruuteen? tai kyynisyyteen?

Voiko vihaa olla myönteistäkin?
Itsekriittisyys?sopivassa mittasuhteessa?
itseäänhän on syytä kontrolloidakin, muttei se saa hallita?

Mikä sinua sytyttää vihaan?

Usein joudumme kuin tulilinjalle aivan viattomana kyseiseen tapahtumaan;
joku tuttu (tai ystävä) tulee ja kaataa koko likalastinsa niskaan,
antaa tulla kaiken mikä aiheuttanut vihaa
ja se viha kuin tarttuu
ei samalla tavalla
mutta niin että se alkaa sitoa sen kohteeksi joutuneen energiaa.

Miten sinä käsittelet omaa vihaasi?

Aina jos voi päästää pois sisältään painoa, se heloptus voi olla suuri.
Tämä saitti - tukinet - on turvallinen paikka päästää vihaansa pois.
Mieluummin tänne likalastit ja vihaenergiat kuin kadulle -
tai vielä pahempaa - se itsen viiltely -
antakaa tulla kaikki mikä sisällä kiertää,
moderaattori(t) tekevät parastaan että anonymiteettisi säilyy.

Itse vihaan ihmisiä, mielestäni ihmiset ovat vain omaa etuaan ajattelevia turhanpäiväisiä ...............piiiiiip....

Scornful, relentless memory
Ripped of all but drive
Undressed by betrayal
Zero tolerance for the souldead
Wish I was the violence,
inflicted upon you

Fuel for Hatred, air raid siren.
Fuel for Hatred, to mankind

Little you,
still like a claw in my eye
Pulsating organic rage
I should have let you off of the hook
Mind drifts
into dynamic pain
Universal onslaught
I'm on my own (One soul, one hate)

Fuel for Hatred, air raid siren.
Fuel for Hatred, to mankind

Damnation, holocaust
Devil horns for you to ride
Time for the angel
to spread his wings and fly
World opponent,
wishmaster of gruesome pain
Stormtroops' frantic fury,
demoniac spitfire!

Abortion of religious life, distinguish the rot
I hate you
to a level of intoxication
Don't feel alone,
I've got enough
I wish you slow death,
slow death by grinding

Fuel for Hatred, air raid siren.
Fuel for Hatred, to mankind