selviytymistä raiskauksesta
olen juuri 29-vuotta täyttänyt nainen. elämääni on aina varjostanut lapsuudessani saamani traumat, jotka ovat sotkeneet seksuaali-, sukupuoli-identiteettini ja psyykkeeni kehittymisen. nyt voin kertoa, minä olen kokenut törkeän raiskauksen kolmentoistavuotiaana. en silloin ollut vielä valmis seksiin. mies yritti kotonaan, minne kantoi minut olallaan naureskellen ja vieden minut sänkyynsä, vaginaalista penetraatiota, huusin ’ei! älä!’ jolloin mies tuli peniksellään sisälleni peräaukkoon. muistan katsoneeni omaa vertani sängyllä. mies vain nauroi, aionko soittaa poliisit niinkuin edellinen teki. olin kauhuissani ja lamaantunut. mietin kuinka kehtaan katsoa isääni enää ikinä silmiin. juoksin pakoon syvälle sisimpääni. nyt, juuri lopetettuani puhelun tukinaisen juristipalvelun henkilön kanssa, minulla on pelon sekainen rohkeus ja psyykkinen vahvuus tehdä asiasta rikosilmoitus. huomenna soitan tukinaisen kriisipuhelimeen saadakseni oikean kolmannen sektorin terapiapaikan ja en mitään muuta haluakkaan yhtä paljon. huomenna soitan myös itselleni ilmaisen oikeusavustajan. kaiken tämän voin vielä tehdä, vaikka minuun kohdistuneesta raiskauksesta on kulunut jo 16 vuotta! tunnen orastavaa vapautumista taakastani, vaikka tiedän, että se vaatii paljon töitä. haluaisin rohkaista kaikkia raiskauksen uhreja tekemään rikosilmoituksen, sillä se on sinun oikeutesi ja se ei ole koskaan liian myöhäistä!
rikosilmoituksen tekeminen estää myös saman raiskaajan tekemiä uusia raiskauksia joutumalla seurantaan. ja mikä tärkeintä uhri saa oikeutta ja korvauksia omista kärsimyksistänsä. uhriksi joutuminen ei koskaan ole oma vika, terapia auttaa käsittelemään häpeän tunteet pois. voimaa parantumiseen kaikille meille jotka uskaltavat parantua!