Hei kaikki, kirjoitan tänne ensimmäistä kertaa. Nyt on elämä siinä mallissa että kaikki kaatuu päälle ja ihan varmasti hengitykseni salpautuu ja kuolen. Kärsin kaameasta tukehtumisen pelosta. Se alkoi kesällä kun otin eräänä päivänä allergialääkkeen kuten tavallisesti, niin äkkiä tuntui että se pieni tabletti ei mee alas. Kyllähän se alas meni, mutta se oli niin outo tunne kurkussa, kun se tuntui jääneen kiinni jonnekin. Se oli kuvittelua, tiedän sen, ja sain aivan järkyttävän paniikkikohtauksen. Aikaisemmin melkein tukehduin perunalastuun, onkohan tämä jotain traumaperäistä? 🤨 Olen asunut vuoden uudella paikkakunnalla, ja elämäni täällä ei ole lähtenyt kauhean hyvin alkuun. Kaipaan ihan hirveesti perhettäni joka jäi kotikaupunkiini ja haluaisin vain lähteä takaisin sinne heidän luokseen, niin etten ehkä kuolekaan.
Tämä masentaa mua kauheesti, olen aina syönyt hyvin ja nauttinut syömisestä. Nyt en ole syönyt aikoihin paljon mitään, koska pelkään niin paljon. Tuntuu vain että tukehdun kaikkeen kiinteään mitä nielen, että ruoka ei mene sinne minne sen kuuluisi mennä. Tunnen olevani hullu ja skitso. Olen vuosia kärsinyt paniikkikohtauksista ja nyt niitä on enemmän, lähes päivittäin. Pelkään kuolevani. Se voi tapahtua vaikka huomenna tai ihan koska vain, enkä halua vielä kuolla. 😭 Olen laihtunut kauheasti ja aloin itkeä kun katsoin itseäni peilistä suihkussa, vartaloni oli niin kauhean luinen ja ruma.
Lääkäri antoi diapamia, mutta en halua syödä niitä, ne eivät auta ja vain väsyttävät ja masentavat. Pelkään, etten koskaan enää voi elää normaalisti. 😭