Hei kaikki

Oli aivan äärimmäisen ihana löytää tämä nettisivu. Olen muutaman kuukauden verran miettinyt, kuinka ihanaa olisi löytää kanssaihmisiä, joiden kanssa voisi jakaa kokemuksia petetyksi joutumisesta. Olen moisen saanut kokea muutama kuukausi sitten. Olemme poikaystäväni kanssa olleet yhdessä reilu 7 vuotta, joista asuttu 5 vuotta yhdessä. Opiskeluiden ja sen sellaisten takia välillä asuttu eri paikkakunnilla. Itse olen kokenut suhteen vahvaksi mm. juuri sen takia, että eri paikkakunnillakin asuminen onnistuu. Joka tapauksessa kaikki tuli puun takaa. Eräs lauantai, jolloin poikaystäväni olisi pitänyt tulla matkalta kotiin, hän ilmoittikin puhelimessa, että on jo pitkään miettinyt meidän juttua, että hänellä ahdistaa ja ei ole tulossa kotiin. Olin aivan hätää kärsimässä, koska kuulin asiasta ensimmäisen kerran ja poikaystävä ei aikonut tulla edes kotiin. Varmisteli puhelimessa vielä, etten tulisi kentälle vastaan. Siitä sitten alkoi minun maailma rapista vauhdilla, tuntui kuin peruspilarit oli kaatuneet totaalisesti. Jossain vaiheessa poikaystävä tuli selittämään tilannetta, sitä vanhaa löpinää, että ollaan kasvettu erilleen, ei ole yhteistä aikaa, ei ole seksiin tyytyväinen jne. Kysyin onko hän ihastunut johonkin, ei kuuleman ollut, tiedustelin, missä hän asuu, vastaus oli kaverin luona, jonka nimeä ei kuitenkaan paljastettu. Jutuissa oli paljon aukkokohtia, ja valheet alkoivat paljastua hiljalleen. Ensimmäisen version lopputulos oli se, että naisia on ollut 3. Yhden illan juttuja. Loukkaavaa oli se, että yksi näistä naisista on ollut opiskelukaveri, jonka kanssa hän joutui koulunsa puolesta olemaan tekemisissä päivittäin. Aikaa kului ja poikaystävä haki tavaransa pois yhteisestä kodista. Edelleen kaverinsa luona kuuleman asui. Sukupuolitestin käynnin jälkeen (pakotin hänet mukaan ilmoittamalla, että se on vähintä mitä se voi tehdä) en ottanut häneen enää mitään yhteyttä, vaikka mieli tekikin. Kuukausi meni muutaman tunnin yöunilla, laihduin ja olin muuutenkin ”sekaisin”, tunteet ailahtelivat suuntaan ja toiseen. Ainoa kevään piristys oli yöelämässä tapaamani mies, jonka kanssa kävimme muutaman kerran treffeillä. Sain muuta ajateltavaa ja tottakai oli mieltä piristävää se, että sai huomiota jne. Eräänä viikonloppuna, hetkeä aikaisemmin kun olin menossa taas treffeille ex-poikaystäväni soitti ja kysyi kuulumisia. Totesin ajan olevan erittäin huono, ja pyysin häntä soittamaan uudelleen seuraavana päivänä. Itse ajattelin, että hänen asia koskee lähinnä tavaroita, jotka olivat vielä luonani. Treffiseurani ilmoitti, että hänellä on edelleen tunteita entiseen, joten emme voi jatkaa. Ajattelin, että kyllä maailma potkii taas päähän. Seuraavana päivänä ex-soitti, ja itki puhelimessa 2 h kertoen, että hän huomaa tehneensä ISON virheen ja tekee mitä vain saadakseen minut takaisin. Olin niin vihainen, annoin tulla kaiken ulos, kaiken mitä olin joutunut kokemaan ja tuntemaan. Puhelu ei johtanut mihinkään muuhun kuin huutoon ja itkuun. Seuraavana päivänä minulla iski tietynlainen hätä. Tiedättekö kun huomaa, että toinen on niin hädässä. Ehdotin ex:lle, että menisimme yhdessä sairaalan kriisipäivystykseen, jossa olin käynyt kerran aikaisemmin yksin. Kävimme siellä ja saimme hyviä näkökulmia. Ex kertoi kaiken, ja naisia oli yhteensä 5, joista yksi minun ystäväni. Kaikki yhden illan juttuja. Sen sijaan viimeisin nainen oli kehittynyt yhden illan jutusta jonkin sortin seurustelukumppaniksi, koska ex majaili hänen luona eikä suinkaan kaverin tykönä. Lopputulos oli siis se, että 2 kuukautta lähdöstä poikaystäväni silmät avautuivat. Hänen täytyi käydä toteamassa se asumalla toisen naisen kanssa.
Nyt tilanne on se, että asumme yhdessä ja käymme noin 2 viikon välein parisuhdeterapiassa. Asioiden selvittely on vasta alkumetreillä. Raskas taival on takana ja sitä tulee olemaan vielä pitkään edessä. Itse olen muuten ihan kunnossa lukuun ottamatta tiettyjä pelkotiloja siitä, että jotain kuitenkin taas tapahtuu, ei niinkään pettämistä vaan, että poikaystävä lähtee yllättäin taas pois. Pelottavaa on myös ollut huomata se, että kun luulee tuntevansa jonkun tajuaa, ettei tunne häntä oikeastaan yhtään. Toivon todella, että luottamus saadaan rakennettua takaisin ja asiat saadaan kuntoon. Aurinkoista päivää kaikile.