Vauva mietteitä ja pelkoja
Olen ellyt vuoden verran uudessa suhteessa ja yhteistä tulevaisuutta on rakenneltu ja suunniteltu tosimielellä aika paljon. Lapsistakin on puhuttu ja haluan lapsia lähi vuosina mutta se tuo mukanaan myös pelkoja.
Tiedän pärjääväni lasten kanssa olen hoitanut veljeni kolmea lasta muutaman kuukauden ikäisestä alkaen liki päivittäin eli ollut perheen arjessa 100% lasten äidin sairastelun ja masennuksen vuoksi.
😳 Ajatus mikä pelottaa on raskaus ja raskaus aika, synnytys. Ympärilläni on paljon odottavia äitejä tai pienen vauvan kanssa olevia äitejä, ystävä ja tuttava piirini on vauvan saanti iässä ja vauva buumi on kova. Onko tavallista pelätä raskautta ja että se huolettaa? Ystäväni oli todella heikossa kunnossa liki kolme ensimmäistä raskaus kuukautta, tipassa lukuisia kertoja ym ja toisella vauva yritti tulla kesken usemman kerran. Miten minä tiedän että uskallan lähteä mukaan tähän leikkiin, kestänkö mahdolliset vastoinkäymiset ja pelot. Kertokaa hyvät ihmiset miten voisin parantaa oloani, mietinkö asiaa vain liikaa? Onhan maailmaan toki syntynyt lapsia aina ilman hienoa nykyaikaista sairaalajärjestelmääkin, silti ahdistaa! 😯🗯️