Väkivaltaa(ko?)

Väkivaltaa(ko?)

Käyttäjä Siiri828 aloittanut aikaan 15.10.2012 klo 12:54 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä Siiri828 kirjoittanut 15.10.2012 klo 12:54

Olemme olleet mieheni kanssa naimisissa vähän reilu kaksi vuotta. Sitä ennen seurustelimme vajaa kolme vuotta. Meillä on puolnetoista vuoden ikäinen ihana pieni tyttö ja uusi vauva on tulossa ensi keväällä.

Meillä on ollut hyviä hetkiä…ja huonoja…. Sellainen huono hetki oli taas tänään, enkä enää tiedä, kuinka tästä selviän. Mieheni on kerran aiemmin kuristanut minua riidan yhteydessä niin, että kaulakoruni katkesi. Tapauksesta hän ei tuntenut minkäänlaista huonoa omaatuntoa ja syytti kaikesta minua.

Hoidan lapsemme suurimmaksi osaksi (vuorotyön lisäksi) ja teen kaikki ruoat. Olen ollut todella väsynyt raskauden takia. Siis todella väsynyt ja pinnaa kiristää. Pyysin miestä hoitamaan osuutensa lapsesta ja hän alkoi huutaa minulle, että luulen ilmeisesti asuvani hotellissa. Juuri sitä ennen olin tehnyt kaksi tuntia ruokaa ja hoitanut lapsen koko aamun. Sanoin hänelle aamulla, että tarvitsen apua, koska olen niin väsynyt.

Mies raivostui silmittömästi ja kuristi minua taas lapseni silmien edessä. Lapseni huusi hysteerisesti, eikä mies suostunut häntä lohduttamaan, vaikka pyysin. Olin viemässä lastamme ulos nukkumaan ja hän uhkasi laittaa oven lukkoon. Minulla ei ollut avainta, eikä hän antanut minun hakea sitä. Hän jätti reiteni oven väliin ja veti ovea kaikilla voimilllaan. Kipu jalassa oli hirveä. Lisäksi hän otti kovan otteen leuastani ja puristi lujaa. Reidessä on nyt mustelmat, samoin leuassa. Lähtiessään hän sanoi vielä, että ensi kerralla varmaan tajuan lopettaa ajoissa.

En tiedä, mitä tekisin. Rakastan tuota miestä suunnattomasti, enkä jo lapsenkaan takia halua erota. Mutta pelkään häntä todella, kun hän suuttuu. Kaikkein pahinta on, että tunnen hänen vihaavan minua niin paljon, että pystyy satuttamaan minua. Kenellekään muulle hän ei niin tekisi. Ei kenellekään.

Minulla ei ole ketään, kenelle voisin asiasta puhua. Kaikki kuvittelevat, että meillä menee hyvin. Rikosilmoitusta en halua tehdä, koska joudun työssäni olemaan sellaisten ihmisten kanssa tekemisissä, joiden kautta ilmoitus tehdään. Tämä on painajaismaista.

Käyttäjä minunmieleni kirjoittanut 15.10.2012 klo 20:21

Hei! Miehesi on selkeästi väkivaltainen, niin fyysisesti kuin henkisestikkin. Onko teidän asuinpaikan lähellä turvakotia, jonne voisit mennä lapsesi kanssa? Olet raskaanakin vielä! Et voi tietää mitä miehesi keksii seuraavaksi. Tiedän miten vaikeaa on varmasti lähteä kotoa pois, mutta jos haluat turvata lapsiesi tulevaisuuden ja omasi, lähde! Mielestäni kenenkään pienen lapsen ei tulisi nähdä vanhempien käyttäytyvän väkivaltaisesti toisiaan kohtaan. Kovasti jaksamisia ja tsemppiä vaikeaan tilanteeseesi!

Käyttäjä troubles kirjoittanut 16.10.2012 klo 08:33

Neuvoisin sinua hakeutumaan mitä pikimmin pois tämän miehen ulottuvilta. Vaikka joudut työssäsi tekemisiin tahojen kanssa, jotka nyt olisivat eri roolissa avunantajinasi, en näe siinä ristiriitaa. Se ei muuta sinua ammatillisesssa mielessä muuksi, kuin mikä nyt olet.
Miehesi on vaaraksi sekä sinun, syntymättömän lapsen, puhumattakaan pienen tyttärenne terveydelle, niin fyysisessä kuin henkisessä mielessä.
Hän ei kadu tekemisiään, toisinsanoen ei näe siinä mitään tuomittavaa ja mikä pahinta, hän selkeästi nauttii siitä. Liian usein luen väkivaltaisessa suhteessa elävien perusteita olla lähtemättä suhteesta lapsen takia. JUURI LAPSEN HYVINVOINNIN TAKAAMISEKSI (OMASI LISÄKSI) SINUN ON LÄHDETTÄVÄ ! Toivottavasti et tässä kohtaa ajattele mielessäsi; " Mutta kun se on aivan toisenlainen, kun se ei hikeenny". Hänessä on tuo pimeä puoli, jota hän ei selvästi kykene hallitsemaan. Toivon todellakin, että pelastat itsesi ja jälkikasvusi ja hekeudut ensitilassa turvapaikkaan.

Käyttäjä helemi kirjoittanut 16.10.2012 klo 14:03

Ihan samaa mieltä kuin troubles.
Jos tuo ei ole väkivaltaa, niin mikä sitten on, pää kainalossako?
Lasten takia on moni liitto pysynyt kasassa, mutta onko se koitunut kuitenkaan lasten onneksi? Lasten takia on moni nainen kokenut väkivaltaa, onko sekään koitunut kenenkään onneksi? Moni lapsi on nähnyt väkivaltaa ja kokenutkin väkivaltaa, kenen onni se on?
Se että rakastaa ei ole mikään syy, antaa toisen kohdella itseään kuin nyrkkeilysäkkiä.
Sanon tämän kokemuksella, se ei ole enää rakkautta, vaan hengissä pysymistä, keinolla millä hyvänsä. Tuskin miehesi antaisi sinun, itseään kohdella samoin, siinä lentäisi akka pihalle, karmit kaulassa ja takaisin ei olisi asiaa...ajatteleppa sitä ja meillä on muka tasa-arvo.

Käyttäjä Kata_K (Työntekijä) (SOS-kriisikeskus, Helsinki) kirjoittanut 16.10.2012 klo 14:53

Siiri828 kirjoitti 15.10.2012 12:54

Meillä on puolnetoista vuoden ikäinen ihana pieni tyttö ja uusi vauva on tulossa ensi keväällä.

Hei Siiri828,

Tiedoksesi, että Tukinetissä on tämän viikon keskiviikkona 17.10. Väestöliiton liveryhmä eli chat raksaana oleville. Liveryhmä on klo 13-15 ja sen ohjaajina toimivat Väestöliiton asiantuntijat. Väestöliiton asiantuntijat ja vertaiset voisivat antaa sinulle vinkkejä siitä mitä voisit tehdä tilanteessasi.

Liveryhmän käsittelee tosin raskautta ei väkivaltaa, mutta teillä nämä asiat liittyvät toisiinsa.

Tässä vielä tuo huomisen teema tiivistetysti:

- ke 17.10.2012 klo 13-15: Parista perheeksi.

Millaiset asiat pohdituttavat raskausaikana liittyen parisuhteeseen seksuaalisuuteen? Millaisia muutoksia parisuhteeseen tulee kun lapsen myötä? Vanhemmuuteen valmistautuminen tuo monenlaisia haasteita ja ristiriitojakin parisuhteessa – toisaalta taas raskaus voi sitoa entistä tiiviimmin yhteen.