Sulla on pelko persiissä, että vaimo jättää sinut...koeta hyvä mies nousta tuolta alennuksen alhosta ja joutuin sittenkin!
Jos sinä jauhat näitä juttuja, joka hetki, yksin ja välillä vaimolle, niin ihan varmasti hän, joku päivä sinut voi jättääkkiin, jatkuvaa epäluuloa ei kestä kukaan. Älä ainakaan tenttaa, näitkö/juttelitko/soittiko/katsoiko?????
Sinun pitää nyt vain luottaa ja toivoa, niin paljon kuin ikinään kykenet ja jankuttaa vain itsellesi, että kakki selviää, vain itsellesi. Älä maalaa pirua seinälle etukäteen, sen ehtii sittenkin jos jotain karmaisevaa tapahtuu.
Vaimosi on herännyt kuin uudelleen eloon työpaikan saatuaan ja sinun pitää vain koettaa luovia tässä, sillä varmasti sinä olet aiemmin suhtaunut häneen kuin muutkin miehet "vain kotona "olevaan vaimoon ja tämä tilanne on nyt uusi ja ihmeellinen vaimolle ja myös sinulle.
Näitä työpaikka ihastumisia tulee ja menee, voitko sanoa ihan kirkkain silmin, ettet itse koskaan ole katsonut jotakin naispuolista työtoveria tai jossakin tapaamaasi naista, pikkusen sillä silmällä?
Minusta tuntuu, että tämä tilanne on nyt paljon, sinun suhtautumisestasi kiinni

On vaikeaa antaa todellista kuvaa tilanteesta, ja vaikka en itse ole jakanut tunteitani muualle, niinkuin helemi epäilit, silti viestisi sai hymyn huulilleni pitkästä aikaa.🙂

Ilmeisesti tarvitsen juuri tuota perseelle potkimista, että selviän eteenpäin. Sääli ajaa vaan syvemmälle. Olen sortunut juuri tuohon epäluuloisuuteen ja mielikuvitus on laukannut päivät pitkät.

Olen varannut ajan terapeutille, että saisin nuo epäluulot pois ja voisin luottaa vaimoni tunteisiin.

Tsemppasi ihan pirusti. Kiitos🙂👍

särkynyt3 kirjoitti 17.5.2011 12:33

Oli pakko lähteä tänne kirjoittamaan, koska ahdistus on niin suuri.
Olen 29v mies ja ollut naimisissa 7,5 vuotta. Suhteessamme on ollut kriisejä ja rakkautta. Meillä on kolme ihanaa lasta. Olen tukenut ja rakastanut vaimoani kaikissa tilanteissa, enkä koskaan ole puhunut hänestä pahaa (joskus riidellessä jotakin pientä). Vaimo oli 5 vuotta lasten kanssa kotona ja koki sen takia jonkinlaisen burnoutin.

Vaimo sai töitä noin puolitoistavuotta sitten, ja olimme molemmat innoissaan tästä, se piristi häntä huomattavasti.

Suhteemme on ollut koetuksella seksiongelmien kanssa,joita on ollut lähinnä minulla. Omassa häpeäntunteessani en hakenut apua tarpeeksi pian. Ja tapahtui jotain mitä en osannut kauheimmissa kuvitelmissakaan arvata. Vaimosta tuli etäinen ja hän vältteli kosketuksia. Ja kun kysyin että mikä mättää, niin hän kertoi ihastuneensa työkaveriinsa, ja samalla selvisi että sormukset on ollut kotona viimeiset puoli vuotta.

Tämä nosti itselle sellaisen ahdistuksen että tuntui että kuolema tulee. Vaimo sanoi että ei siitä kuitenkaan tule mitään kun sillä on tyttöystävä. No ei hirviästi helpottanut.

Saimme vielä kuitenkin puhuttua asioista ja päätimme jatkaa. Sain apua ongelmiini ja pystyimme nauttimaan seksistä ihan erilailla. Vaimo sanoi tunteiden palanneen ja ettei hänellä ollut mitään tunteita sitä toista kohtaan.Meillä meni tosi hyvin. Itselle tuli silloin tällöin ahdistuskohtauksia kun vaimo oli työpaikallaan, mutta selvisin niistä.

4 kuukautta tästä, vaimo lähti työpaikan virkistyspäivään. Ja jostain kumman syystä minua pelotti tämä päivä. Seuraavana päivän vaimo oli kuin perseelle ammuttu karhu, ja minä tietenkin kyselemään että mikä rakasta vaivaa. Pitkän keskustelun jälkeen sain kuulla että hänellä on edelleen tunteita tätä toista kohtaan. Vajosin taas pohjalle, tuntui niin pahalta, oli vihaa, itkua, puristusta, hengenahdistusta. Ja siinä mielentilassa tein virheen ja laitoin viestin tälle ihastukselle, vaikka sovimme että vaimo puhuu asiat selväksi hänen kanssaan. (tätä ei olisi pitänyt tehdä). Vaimo sanoi ettei voi antaa minulle anteeksi tekoani ja että petin hänen luottamuksen.

Meni taas muutama päivä ja vaimo epäili tunteitaan minuun, mutta päättettiin vieläkin taistella, koska tässä pelissä panokset ovat valtavan suuret. Vaimolla loppuisi työsopimus kesällä mutta hän haluaa jatkaa samassa paikassa vuodenvaihteeseen.

Rakastan vaimoani kuin ensimmäisenä päivänä, rakastan lapsiani niin paljon kuin voi rakastaa, olen valmis tekemään mitä vaan jotta suhde toimisi ja perhe pysyisi kasassa. Olen omasta mielestäni hyvännäköinen ja hyväkuntoinen mies.

Jatkuva ahdistus on vaan valtava. En pysty syömään, näen painajaisia, itken, en kestä mitään, työt kärsivät. Vaikka omasta mielestäni olin ennen tapahtunutta tasapainoinen ihminen. Minusta vaan tuntuu, että vain toinen meistä yrittää😞

Kriisin paikka, etenkin kun sormus on pysynyt kotona puoli vuotta, tärkein pointti on se, että onko tuo mies vastannut vaimosi tunteisiin, jos on niin tilanne on paha, silloin pitää herätä taisteluun.
Vaimosi lausahdus siitä kun olit ottanut yhteyttä tuohon mieheen on typerä, pah muka luottamuksen pettämistä, kumpikahan se onkaan pettänyt luottamuksen?
Ota uusiksi yhteyttä ja koeta setviä tilanne puhumalla.
Jos tulee kuraa niskaan, tiedät, että ei hyvin mene vaan tuo toinen on jo tärkeämpi.
Nyt suosittelen teille kahdenkeskistä aikaa, elokuvailtoja, treffejä jopa avioliittoileiriä - taistele, älä anna periksi.

valitettavasti työpaikalla on mennyt liittoja rikki ennenkin, en ole itse sitä kokenut, mutta muutaman kerran nähnyt.
Jos oikein pahaksi menee sanoisin, että vaadit vaimoasi lopettamaan työt tuolla, ettei homma karkaisi käsistä.

Ei niin kuin aiemmin neuvottiin, älä jää odottamaan mitä tapahtuu vaan taistele perheesi ja rakkaimpasi edestä -nyt!

helemi kirjoitti 17.5.2011 13:59

Sulla on pelko persiissä, että vaimo jättää sinut...koeta hyvä mies nousta tuolta alennuksen alhosta ja joutuin sittenkin!
Jos sinä jauhat näitä juttuja, joka hetki, yksin ja välillä vaimolle, niin ihan varmasti hän, joku päivä sinut voi jättääkkiin, jatkuvaa epäluuloa ei kestä kukaan. Älä ainakaan tenttaa, näitkö/juttelitko/soittiko/katsoiko?????
Sinun pitää nyt vain luottaa ja toivoa, niin paljon kuin ikinään kykenet ja jankuttaa vain itsellesi, että kakki selviää, vain itsellesi. Älä maalaa pirua seinälle etukäteen, sen ehtii sittenkin jos jotain karmaisevaa tapahtuu.
Vaimosi on herännyt kuin uudelleen eloon työpaikan saatuaan ja sinun pitää vain koettaa luovia tässä, sillä varmasti sinä olet aiemmin suhtaunut häneen kuin muutkin miehet "vain kotona "olevaan vaimoon ja tämä tilanne on nyt uusi ja ihmeellinen vaimolle ja myös sinulle.
Näitä työpaikka ihastumisia tulee ja menee, voitko sanoa ihan kirkkain silmin, ettet itse koskaan ole katsonut jotakin naispuolista työtoveria tai jossakin tapaamaasi naista, pikkusen sillä silmällä?
Minusta tuntuu, että tämä tilanne on nyt paljon, sinun suhtautumisestasi kiinni

olen eri mieltä, tämä juttu on jo pois miehen käsistä, homma on vaimon ja työpaikkaihastumisen käsissä.
Mutta se, taistelu omasta paikastaan käyntiin heti, tee kaikkesi, että vaimosi rakastuisi sinuun uudellen ja unohtaisi tuon ihastuksen, liehittele, helli, hoivaa, pidä kuin kukkaa kämmenellä.

Olen pahoillani sun puolesta! Vaikutat huipputyypiltä. Olet hieno isä ja ihmeellinen mies. Moni muu tahansa ei olisi ollut noin myötämielinen kuin sinä. Välistä sitä ihminen kai vaan rakastuu toiseen. Sääli, kun sun vaimo ei näe, mikä helmi hänellä on. Kukaan ei olisi voinut tehdä enempää kuin sinä. Olet oikea aarre! Pidä itsestäsi huolta! 🙂👍

Hyvinkin voi olla huipputyyppi, mutta itseäni jäi mietityttämään, että kuinka paljon autoit vaimoasi kun hän oli kotona? kuinka paljon osallistuit kotitöihin ja lastenhoitoon? Entä nykyisin?

Mutta niin.. tähän työkaveriin en kyllä enää yhteyttä ottaisi. Keskity nyt vain vaimoosi ja avioliittosi tilaan ja sen parantamiseen. Teet kaikkesi, jotta vaimollasi on hyvä olla suhteessa eikä kokisi tarvetta muihin suhteisiin. Luottamuksen rakentamista ja paljon juttelua, jospa se siitä alkaisi taas sujumaan 🙂

Hankala,kurja tilanne!☹️ ilmiselvästi rakastat vaimoasi paljon ja koko perhettäsi.

Vaimosi oli aika kauan kotona lasten kanssa ja vaikka se on arvostettavaa ja ihanaa,ainutkertaista, on se myös samalla tosi raskasta. yksinäistäkin. Tuli myös mieleen että olitko avuksi tuolloin vaimollesi, kannustitko,kiititkö häntä tekemästää työstä?
huomioitko?
lasten kanssa kotona ollessa voi olla äidillä vaikeita aikoja, voi tulla monia ikäviä tunteita itsestä. voi jopa kokea itsensä kuin koneeksi joka suorittaa ja joka on vain lapsia varten. jokaisella pitäisi olla myös omaa,itsenäistä aikaa.

Vaimosi on voinut kokea mm. pettymyksen tunteita. ja ehkä tämä ihastus sai vaimosi tuntemaan itsensä tärkeäksi tms. ehkä vaimosi kaipasi ns. jännitystä elämään.

Älä säälittele liiaksi itseäsi, äläkä liioin syyttele tai jankuta asioita.vaimosi voi kokea sen hyvin ahdistavana,jopa vastenmielisenä. Keskity parisuhteenne hoitamiseen, järjestät vaikka lapset illaksi hoitoon, teette jotakin mukavaa yhdessä ja mikä tärkeintä, keskustelette kunnolla asiat. Molempien toiveet.. monasti lapsiperheessä se suhteen hoito jää retuperälle ja toisesta tulee vähän kuin itestäänselvyys.
Nainen kaipaa usein mieheltään läheisyyttä,hellyyttä, kuuntelemista. kun keskustelee säännöllisesti, suhde pysyy avoimena ja tuntee paremmin toisen mielenmaailman.

Tsemppiä hirmusesti,toivottavasti asiat järjestyvät parhain päin!🙂🌻

Kiitos kaikille kirjoittaneille. Tällä hetkellä tilanne on se että lääkäri on kirjoittanut minulle sairaslomaa, koska nukkuminen ja syöminen on ollut todella vaikeaa.

Vaimo haluaa vielä jatkaa kanssani, ja aikoo selvittää asian toisen osapuolen kanssa, kunhan hän palaa lomalta maanantaina. Vaimo tukee minua ja on hakenut jo muualta töitä, muttei ihan ymmärettävästi halua heittäytyä tyhjän päälle ja lopettaa töitä ennen kuin toinen työpaikka löytyy.

Ja kyllä se ihastus on ollut molemminpuolista. Ainakin vielä 4 kuukautta sitten mies myönsi olevansa ihastunut vaimooni.

Ensimmäiset ihastumiset heidän välillä on jo vuoden takaa, kun tämä mies oli vielä sinkku. Sen jälkeen hän löysi naisen ja oli oikeen hehkuttanut onneaan vaimolleni. Tästä puoli vuotta oli alkanut kuitenkin flirttailu ja liehittely työpaikalla. Ja kun vaimo oli kysynyt että mitä se meinaa, niin kaveri oli meinannut että on ihastunut vaimooni, eikä tiedä onko se nykyinen nainen se mitä hän haluaa. Minusta tuntuu että tämä jätkä leikkii vaimoni kanssa aina kun sillä itellä menee huonommin suhteessa. Aloite on aina tullut miehen puolelta. Haluaa varmaan pitää mahdollisuudet yllä, jos vaikka menis poikki nykysen kanssa.

Olen yrittänyt puhua vaimolleni että miten voit välittää tuollaisesta ihmisestä joka pelaa niin monen muun ihmisen tunteilla, mutta kaveri osaa vissiin esittää niin huipputyyppiä, kehua ja puhua kauniisti, että vaimollani on edelleen tunteita häntä kohtaan.

Olemme aina jakaneet kotityöt, molemmat ovat tehneet yhtälailla. Ja tietenkin silloin kun toisella ei ole voimavaroja niin toinen tekee enemmän, mutta aika lailla tasan on jaettu.
Yhdessä etsimme töitä ja täyttelimme työhakemuksia, vaimon ollessa kotona. Olen omasta mielestäni antanut hänelle myös omaa aikaa, ja päästänyt hänet aina kun hän on halunnut.

Minulla on tunnepuolenongelmia tullut kotoa ja aiemmin en oikeen osannut/uskaltanut (epäonnistuvan seksin pelossa) näyttää niitä. Mutta olen petrannut sillä puolella todella paljon. Huomiotani, kehuja, rakkautta, seksiä vaimoni saa tällähetkellä varmasti niin paljon kun haluaa. En omasta mielestäni tee mitään mikä voisi tunteita vähentää, mutta on vaikea mennä toisen pään sisään ja tietää mitä hän oikeasti haluaa.

Välillä tulee välähdyksenomaisia hetkiä että elämä maistuu ja kyllä tämä tästä iloksi muuttuu. Ja sitten iskee ahdistus eikä uni tule tai ruoka maista.

Mietin miksi otan tämän niin raskaasti vaikka, mitään ei ole tapahtunut. Mietin myös että olisiko elämäni helpompaa pelkästään lasten kanssa. Mutta tunteet vaimoani kohtaan ovat niin suuret ja perheen ja lasten takia en aio luovuttaa.

No huhuh, se helpottaa kummasti tämä kirjottaminen🙂

Onko vaimosi siis kotona ollessaan käynyt jossakin ja saanut sitä omaa aikaa? siis tarkoitan sitä, että oletko usuttanut häntä menemään esim kaupoille tai mitä milloinkin ja onko hän käynyt aina jossain? se kun ei aina riitä että "saanut mennä kun halunnut".. Sillä jotkut ihmiset kun eivät pyydä omaa aikaa vaikka sitä tarvitsisivatkin.

Olen minä patistanut häntä menemään. Ja sanonut hänen kavereilleenkin että pyytäkää mukaan menoihin. Vaimolla ei ole oikeen paljon harrastuksia, mutta shoppailuhommiin ja muihin tämmösiin olen yrittänyt usuttaa.

olen kyllä samaa mieltä AP:n kanssa nyt vaimostasi halutaan tehdä leikkikalu, varanainen - kakkosnainen, tälle ihastukselle, vaimosi ei ymmärrä tätä.
jos vaimosi aloittaa suhteen tämän kaverin kanssa on todennäköistä, että suhde päättyy kun ihastus löytää paremman.
Suomeksi vaimosi on törmännyt aitoon pelimieheen.

Ja tarina kaksi, en usko, että itsessäsi on mitään vikaa- vaimosi on vain ollut pitkään kotona ja nauttii nyt seikkailustaan, se hivelee vaimosi itsetuntoa, että hän on haluttu.

Mutta hyvä jos vaimosi on päättänyt yrittää vielä kanssasi, laitat vain kaikkesi peliin.

Toisaalta ymmärrän tuon mitä mara kirjoitti. Vaimo ei ole saanut lapsena tukea eikä huomiota vanhemmiltaan ja on paininut tuon itsetunto-ongelman kanssa koko liittomme ajan. On hän sanonut että minä olen saanut hänen itsetuntonsa nousemaan, mutta tuo lapsen humioiminen ja kunnioittaminen on vaan pirun iso asia.

Itse mietin päivä päivältä enemmän eroa vaihtoehtona. Koska on todella tuskallista elää parisuhteessa tietäen että vaimon ajatukset ja tunteet pyörivät toisessa miehessä.

Säälin lapsiamme, jotka varmasti aistivat tilanteen ja mietin minkälaisen jäljen tämä jättää heihin. Toisaalta minkälaisen jäljen ero jättäisi. Rakkautta lapsemme ovat saaneet ja tulevat saamaan molemmilta.

Säälin vaimoani joka ei selvästi tiedä mitä on tekemässä. Jos hän lähtee tämän kaverin mukaan ja ero tulee, niin ei ole vaikea arvata kummalle puolelle lähipiiri asettuu. Vaimollani ei ole paljoa todellisia ystäviä, ja kuinka yksinäinen hän olisi eron jälkeen, vielä kun tämä ihastus vaikuttaa sellaiselta jonka varaan ei paljoa voi laskea.

Rakastan, arvostan ja tuen edelleen vaimoani, mutta jos tässä asiassa tulee vielä takapakkia, niin en yksinkertaisesti pysty enää jatkamaan.

Toivon että vaimon ja ihastuksen välinen keskustelu toisi jonkinlaista selvyyttä tähän tilanteeseen. Ehkä tunnelin päässä voi vielä havaita valoa.

Vaimollani on todella vahvat PMS-oireet, eli puolitoista viikkoa ennen kuukautisia hän on varustettu erittäin lyhyellä sytytyslangalla.

Ja yllätys yllätys juuri nyt on se aika. On tosi raskasta kun yrittää tehdä kaiken niin hyvin kun voi, mutta kun tekee pienen virheen niin räjähtää. Olen minä tämän asian kanssa pärjännyt aiemmin kun olen tiennyt että hän on kuin toinen ihminen kun kuukautiset alkaa.

Nyt vaan tuntuu kaikki vielä tuplasti pahemmalta tämän tilanteen takia. Kyllä vaimo yleensä pyytelee iltaisin haukkujaan anteeksi, mutta tässä tilanteessa ne vaan syö miestä rotan lailla.

Onko nuihin oireisiin jotain lääkitystä? Kaikki helpotus olisi tässä tilanteessa tarpeen

Tottakait on! B-vitamiinia ensihätään, kun apteekissa sanoo, mistä on kysymys, niin osaavat oikeita antaa, mutta lääkäristä saa lääkkeet, ihan tähän vaivaan.
Älä sinä ala vielä, tosissasi eroa pohtimaan, kohta se on sinusta ainoa ratkaisu ja muuta tietä ei sitten löydykkään.
Näitä auervaaroja on, jotka terottaa kynsiään toisen omaan, niin miehissä kuin naisissakin.
Jos vaimollasi on joku itsetunto ongelma, niin hiveleehän se, kun joku muukin kuin sinä huomaa hänet, se on petollista.
Mutta odota, älä hermoile, oppirahat elämän koulussa on jokaisen maksettava ja sitä pienemmät ne, sinullakin tulee olemaan, kun et hötkyile ennen aikojaan, jos olet asennoitunut asiaan, että nyt menoa eikä nykytystä, niin se pahentaa. Rauhoitu, hyvä mies!

Viikonloppu takana. Ja paljon on ehtinyt tapahtua. Mietimme vaimon kanssa eroa vakavasti, mutta se teki vaan molemmat niin surullisiksi ettei se vaan nyt yksinkertaisesti ole mikään ratkaisu.

Mitään konkreettista ei ole tapahtunut. Tuemme, arvostamme ja rakastamme toisiamme, niin miksi antaa tämän yhden käärmeen luikerrella väliimme.

Nukuin moneen viikkoon parhaat yöunet viime yönä, ja harrastimme parempaa seksiä kuin koskaan☺️❤️.

Tänään ois terapia aika ja pääsis purkamaan tuntemuksiaan kunnolla. Ja huomenna olisi tarkoitus palata töihin.

Alkaa pahasti näyttämään siltä että tästä voisi vaikka selvitä🙂👍