Väärä seksuaalisuus

Väärä seksuaalisuus

Käyttäjä Yksinäinen sydän aloittanut aikaan 13.06.2021 klo 18:41 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä Yksinäinen sydän kirjoittanut 13.06.2021 klo 18:41

En tiennyt, miten nimeäisin otsikon. Tämä on jo aiheena tabu. Olen eronnut aikusten lasten äiti. Nuorempana tulin seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Nyt epäilen, että olen kiinnostunut naisista. Mulla ei ole homofobiaa, mutta en tahdo hyväksyä sitä omalle kohdalle. Siitä on jo 7 vuotta aikaa, kun viimeksi olen rakastellut. Silloin erosin miesystävästäni. Koskaan en ole lähestynyt naista siinä mielessä. Mua on kyllä nainen suudellut ja suutelin takaisin. En tiedä, miten suhtautua asiaan. Se ei tunnu normaalilta. Silti se kiehtoo. On kai parempi tukahduttaa alkuunsa tämmöiset ajatukset.

Käyttäjä Shawnn1 kirjoittanut 29.06.2021 klo 12:24

Hei,

riittää että hyväksyt sen, mikset hyväksyis? Miksi pidät mieltäsi vankilassa. Ei sinun pakko ole aloittaa suhdetta toiseen naiseen, mutta hyväksyisi ajatuksiasi ja tunteitasi. Itsensä tukahduttaminen tuottaa vain ahdistusta, tiedostavaa tai tiedostamatonta. Nauti kesästä!

Käyttäjä keskustelua kirjoittanut 04.07.2021 klo 15:08

Tuohon omaan suhtautumiseen tähän asiaan liittyen voi olla monta vaikuttavaa asiaa. Ensin se mistä kokemuksista tulee, sitten ne sisäistyneet perinteiset rooliajatukset tms. Sitten ne toteutumatta jääneet toiveet aiemmassa elämänvaiheessa.

Omiin ajatuksiin jos kysyy taholta tai toiselta taholta jotain näkökulmaa, voi tulla vaikutetuksi tai johdatelluksi. Parasta kuulla omaa mieltä, kokea lupa elää todeksi niinkuin itsellle kokee parhaaksi.

Seksuaalisuus on jokaisen oikeus, osa ihmisyyttä. Jokaisella oikeus kokea omalla tavallaan.

Käyttäjä Yksinäinen sydän kirjoittanut 06.07.2021 klo 22:13

Shawnn1 Voi olla, että pidän mieltäni vankilassa. Se on totta, että itsensä tukahduttaminen tuottaa ahdistusta.

Keskustelua Perinteiset rooliajatukset ovat yksi este. Toteutumattomia toiveita aina on. Eikä niitä toiveita aina edes tiedosta.

Kyllä mua eniten hirvittää omat ajatukset ja se, jos tulee oman kiinnostuksen kohteen torjumaksi. Varsinkin kun on kyseessä ei perinteinen malli. Mitäs sitten tehdään, kun seurustelisin toisen naisen kanssa. Mitä mieltä ovat lapseni ja ystäväni.

Kunnioitan todella kaapista ulos tulleita. He ovat avoimia ja sinuja itsensä kanssa. Jotain on kait itsessäni rikkoutunut kauan sitten. Ilmeisesti kiellän itseäni osaksi tuntea. Kai rikotullakin on oikeus jopa haluta seksiä. Onpa vaikeaa kirjoittaa sana seksi. Vähänkö mä tunnen itseni noloksi.

Käyttäjä keskustelua kirjoittanut 05.08.2021 klo 08:26

Minulla myös on ikää siinä määrin paljon jos suhteuttaa seksuaalisesti aktiivisiin ihmisiin, ovat sitten miehiä tai naisia. Koen pitkälti tuota samaa ongelmaa, rikkoutuneisuutta jossain 'alakerrassa' jos vähän epämääräisesti ilmaisisi. Jotain elämästä puuttuu, se tuntemus on vaikka 'usko' on toinen osa elämää, jota kaikilla ei ole, mutta joka myös ehjää jotakin. Tai toimivana niinhän sen tulisi tehdä. Paitsiossa elämisen tuntua tässä on. Kun jo pienenä on rikotuksi tullut, se perusturvallisuus joka normaalissa perheessä lapseen tulisi saada kehittyä, jossain määrin puuttuu. Lapsenkaltaisuus jatkuu halki elämän, kun on ihmisyydestä kyse suhteessa uskon kohteeseen. Mutta saada tuo turvallisuus näin jälkenpäin, sitä kun ei täysin ole saanut vielä tähänkään ikään mennessä, kertoo miten vaikeaa siihen luottaminen on. Uskolla on kuitenkin enenmmän kuin 'paikka'merkitys. Se ei paikkaa mitään, mutta toimivana se korjaa koko ihmistä. Matkalla olen vielä. Tämän ketjun otsikkona on 'väärä' seksuaalisuus. Mitä sen ajatellaankaan tarkoittavan, toivon, ettei seksuaalisuuden tarvitsisi kenenkään kohdalla olla vääräksi koettua.

Käyttäjä Yksinäinen sydän kirjoittanut 06.08.2021 klo 21:51

Käytät sanaa usko tässä kohdassa. Haluan ajatella sen suhteen, että löytyisi vielä uskoa hyvää ja kaunista tapahtuvaksi. Pohdin tässä sitä, kun on lapsena ja nuorena rikottu seksuaalinen koskemattomuus ennenkuin se edes alkoi. Onko mun oma suhtautuminen seksuaalisuhteen vääristynyt sitä myötä vai olenko luontaisesti kiinnostunut naisista, vaikka äiti-immeinen olenkin. Miten päästä irti seksuaalisen likaisuuden tunteesta. Tätä on helvetin vaikea kertoa sanoin. Se on pimeänä möykkynä sisällä. Edes mun lapset eivät tiedä mun menneisyydestä. Kerran yritin kertoa läheiselle aikuiselle. Mua ei uskottu. Sen jälkeen päätin, etten kerro kenellekään. Tänne kirjoittaminen on ei kenellekään kertomista. Enkä halua hoitoon. Haluaisin vaan, että joku ymmärtäisi ilman tuomitsemista, että kaikki johtui minusta. Silloin yritin puolustautua. Se ei auttanut.

Käyttäjä Timantit on ikuisia kirjoittanut 07.08.2021 klo 10:06

Mikään ei ole väärää seksuaalisuutta. Siis niin kauan, kuin se on kahden täysi ikäisen välistä ja vapaaehtoista.

Olen biseksuaali nainen. Pidin itseäni aina umpiheterona. Muutin heti lapsuuden kotoa miehen kanssa avoliittoon. Erottuamme meni puoli vuotta, kun ihastuin naiseen. Ihan tuosta vaan. Ihmettelin aluksi, mikä tunne tämä on. Tunnen seksuaalisia ja ihastuksen tunteita naista kohtaan! Olin itseasiassa innostunut tästä tilanteesta. Silloin päätin, että minun on "koettava" nainen. Elämä meni sitten niin, että todella koin naisen - alttarille saakka. Enkä kadu! Olemme kyllä eronneet, mutta "lesbokausi" elämässäni oli kokemisen arvoinen. Nykyään seurustelen miehen kanssa, mutta koen olevani biseksuaali.

Ainoa viholinen on oma mieli. Rakkaus ei katso sukupuolta. Voisin antaa kaikille tilanteessasi oleville ihmisille (miehille sekä naisille): Anna palaa. 🙂 Mitä haittaa siitä on 🙂 Rakkaus on rakkautta, oli se sitten naisen tai miehen kanssa.

Käyttäjä keskustelua kirjoittanut 07.08.2021 klo 11:02

Hei originelli Yksinäinen sydän.. tuo likaisuus.. sitä ei liity omaan seksuaalisuuteen, vaan enemmänkin tunnottomuus.... Keho ei syty, ei tunne, ei tunnu.... kieltämistäkö vai ei, sitäkään en koe. Olen miettinyt kaltaisiani, joissa sinnittelee usko kaiken tämän hekumallisen maailman keskellä. Kun on 'onneen' otettu, pitääkö sen riittää, ikuisuuteen asti? Onnellisinta on omassa elämässä ollut kun usko sisimmässä syttynyt... ja kun kaikista asioista voi katsoa kummalta puolelta vaan niin miksei tätäkin asiaa. Ja koetun elämän kautta päätyminen tähän, ehkä sitten aseksuaalia elämää loppuelämä?

Käyttäjä Yksinäinen sydän kirjoittanut 07.08.2021 klo 17:58

Hei, kiitos Timantit ovat ikuisia ja Keskustelua ajatuksistanne!

Siitä on nyt vuosia aikaa, kun olin ihastunut yhteen naiseen. Hän oli kyllä kiinnostunut miehistä, joten vaikenin asiasta. Samoihin aikoihin osallistuin pihatalkoisiin, jossa tuli juotua. Silloin yksi nainen suuteli mua. Se oli tosi yllättävä, mutta tosi hyvä suudelma. Se ilta päättyi huonosti, kun tulin raiskatuksi. Se on vaikuttanut mun seksielämään tai seksittömään elämään.

Tosiasia on, että haluaisin kokea sen naisen kanssa. Eikä siinä voi olla mitään väärää. Suomessa ei taida olla homobaareja. Ei ainakaan pienemmissä paikoissa.

Nettideittailua en ole kokeillut. Tiedä, vaikka sieltä tärppäisi.