Hei. Pyytäisin kanssaihmisiltä kokemuksia parisuhteessa tapahtuneesta uskottomuudesta. Tapasimme 2 vuotta sitten ja alku meni tietenkin hyvin kunnes itselläni alkoi tulla pelkoja sitoutumisesta. Pelot kumpuavat aiemmista kokemuksista mm avioliitosta. Näin luulin, mutta on selvinnyt että syy onkin itsessä ja omissa peloissa sitoutumisesta. Erosimme. Minä jätin hänet. Palasimme yhteen melkein heti muttemme koskaan sanoneet olevamme yhdessä. Työnsin häntä pois, mutta olin aina saatavilla ja olimme yhdessä kaikkina vapaa-aikoina. Rakastan häntä niin hyvin kun osaan. Hän lopulta kyllästyi tilanteeseen ja oli toisen miehen kanssa. Sain asian kuulla ja pidimme terapeutin suosituksesta yhden kk tauon. Sen jälkeen palasimme yhteen ja sovimme olevamme yhdessä. Menimme kihloihin ja sovimme hääpäivän tälle kesälle. Nyt kun on aikaa mennyt vuosi niin syytän edelleen itseäni ja sitä mitä sain aikaan. Halusin sen hyvittää hänelle ja itselleni, mutta toisen kanssa oleminen painaa mieltäni niin paljon etten muuta hänessä näe kuin sen mitä tapahtui toisen miehen kanssa. On hyviä jaksoja, mutta lopulta se nousee aina esiin ja pelkään sen tapahtuvan uudestaan jos en anna hänelle koko ajan huomiota. Hön on erittäin tarvitseva huomiossa ja alkaa pelkäämään, että jätän hänet jos olen hetkenkin omissa oloissani. Hän on ihana ihminen, mutta en tiedä pystynkö pääsemään yli tapahtuneesta. Oma itsetuntoni ja minäkuvani hajosi täysin tapahtuneen jälkeen. On todella voimaton ja huono olo itseni kanssa. Itsekunnioitus on kadonnut kun toinen mies oli paikallani. Itse aiheutin asian työntämällä pois, mutta en jaksa kyllä kantaa asiaa loppuikääni. En haluisi erota, mutta se tuntuu olevan ainoa tie ulos ahdistuksesta. Olemme käyneet yhdessä terapiassa ja olen myös yksin käynyt. Olemme asiasta avoimesti keskustelleet ja tilanne on vähän aikaa parempi. En haluaisi häntä tehdä surulliseksi eroamalla. Hän vannoo rakkauttaan päivittäin, mutta tuntuu että vain sen vuoksi etten huolestuisi. Tulipas sekavaa tekstiä, mutta sekava on mielikin tässä suhteessa.